Aarne Leinonen

Ymmärrän ja ajattelen että unionin perussopimusten muuttamisen pitää tapahtua kansanäänestysten avulla. EU:n yhteinen velka ja tulomuodot laajentavat perussopimuksia ja näistä pitäisi järjestää kansanäänestykset. EU:sta saa muodostua mielestäni myös kahden tason liittovaltio ja Euroopan talousalueeseen pohjautuva valtioliitto. Liittovaltiota niille syvän integraation ja yhteisvaluutan haluaville alueille. Valtioliittoa Euroopan talousalueen tapaan (ETA) voidaan tarjota enemmän kansallista päätäntävaltaa haluaville alueille.

Yhtenäinen regulaatio ei tarkoita, että regulaation määrää pitää välttämättä lisätä. Se voi monesti onnistua myös regulaatiota purkamalla jäsenmaissa. Kuten vaikkapa Suomen alkoholilainsäädäntöä vapauttamalla yleiseurooppalaiselle tasolle.

EU säätelee itsensä pysähdyksiin. Säätelyä voi ennemmin vähentää monella alueella.

Nykyiset pinta-alaperusteiset maataloustuet täytyy lakkauttaa, ja Euroopan maataloussektorin on annettava tehostua globaalin kilpailun ajamana. Maataloustuet muodostavat merkittävimmän osan EU:n nykyisestä budjetista. Ruuan tuontitulleja unionin alueelle täytyy poistaa tai madaltaa, saamme hyötyä muiden maanosien tuotannosta. Maatalouden tuet voidaan huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen, Baltian ja Balkanin alueella hoitaa tuotantofutuurimallilla. Tuotantofutuurimallissa määritellyillä ehdoilla tuotetusta ruuasta tehdään ostotoimeksiantoja tulevaisuuteen ja mikäli tilanne ei varastoinnin aikana kriisiydy, myydään tuotteet maailmanmarkkinahinnalla. Hintojen erotus muodostaa annetun tuen määrän. Muuta aluepolitiikkaa maataloustuilla ei pidä harjoittaa.

Ukrainan tulee olla sitoutunut poliittisesti täyttämään jonain päivänä ehdot täysin. Venäjän hyökkäyssodalta puolustautuva ja tulevina vuosina jälleenrakennukseen keskittyvä valtio ei voikkaan täyttää kaikkia ehtoja. Pyrkimyksen pitää myös EU:lla olla Ukrainan tukena talouden nopeaan nostamiseen. Ukrainasta EU saa maatalouden suurtuottajan, mikä voi aiheuttaa kitkaa esimerkiksi Puolassa. Minä aion puolustaa Ukrainan pyrkimystä EU:hun.

Turvattomimmat reitit Välimeren yli voitaisiin tällöin poistaa.

Täysin Kiinan taloudesta ei pysty, eikä kannata irtautua globaalissa markkinataloudessa. Kuitenkin valmistelu sen varalta pitää tehdä, että Kiina osoittaa imperialistisia väkivaltaisia pyrkimyksiä demokratioita kohtaan ja kauppasaarto aloitetaan. Erityisesti kaivannaisten ja teknologian osien osalta EU on haavoittuva. Euroopan pitää olla valmis tuottamaan akkuihin ja muualle tuotantoon tarvitsemiaan mineraaleja ja malmeja omalla alueellaan.

NATO määrittää Suomen ja lähes koko EU:n sotilaallisen puolustuksen kulmakiven. Naton EU-maat voivat koordinoida NATOn sisällä paremmin puolustustaan Yhdysvalloista vähemmän riippuvaiseksi. Puolustukseen ohjataan rahaa pitkien tuotantosopimusten kautta. Näitä kilpailutuksia Nato hoitaa usein liittokuntana.

EU:n infranrakennusbudjetti, jolla alikehittyneitä jäsenmaita on nostettu ylös tulee ohjata enemmän vain uusien jäsenmaiden nostamiseen. Erityisesti Ukrainan tullessa jäseneksi on EU:n jälleenrakennusrahasto hyvä mekanismi.

Sosiaalipolitiikka on yksi niistä asioista joita pitäisin paikallishallintojen vastuulla.

Kohti liittovaltiota! Kannatan EU:n syventämistä Paneurooppalaisena ajattelen, että EU on pohjimmiltaan projekti eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen ja kansallisvaltioiden roolin supistamiseen.

Euroopan unionista on ollut merkittävää hyötyä jokaiselle Euroopan maalle ja varsinkin väestöltään pienelle Suomelle, jonka talous on hyvin vientivetoinen. EU on avannut Euroopan suomalaisille muuttaa ja tehdä töitä.

Maataloustukia pitäisi kohdentaa ainoastaan kasviproteiinien valmistukseen huoltovarmuuden vaatimalla tasolla. Nykyiset pinta-alaperusteiset maataloustuet täytyy lakkauttaa, ja Euroopan maataloussektorin on annettava tehostua globaalin kilpailun ajamana. Maatalous voidaan sisällyttää päästökaupan, ja kompensoinnin, piiriin.

Päästökaupan kaltainen hiilinielujen kauppa synnytettävä. Päästökompensaatiomarkkinoilla metsän omistajat voisivat kaupata sitoamaan hiilidioksidia. Metsäpolitiikka muutoin on paikallishallintojen päätettävissä.

Päästökauppa kiristyy kunnes päästöt voidaan kompensoida kokonaan. Lopulta fossiiliset tulevat uusiutuvia kalliimmaksi ja näin tapahtuu.

Leikattavaa löytyy ja velkaantumiselle on vaihtoehto. Suomen veroastetta ei ole syytä nostaa, vaan sopeuttaa valtion menoja, jotta ihmisten päätäntävalta omiin rahoihinsa lisääntyy. Valtio on rönsyillyt tehtäviin jotka eivät sille kuulu, eikä meillä kestävyysvajeen vuoksi ole varaa ylläpitää kaikkia niitä tehtäviä joita nyt tehdään. Olen Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjettityöryhmällä käynyt läpi valtion budjetin momentti momentilta ja löytänyt sieltä 9,1 miljardia leikattavaa. Yritystukia on leikattava -3,4 miljardia. Voittajien valinta ei kuulu valtiolle vaan vaan asiakkaille. Aluetuista on leikattavaa -2,7 miljardia €, koska kaupungistumista vastaan on turha taistella ja huoltovarmuus voidaan toteuttaa tehokkaammin. Järjestöistä ja suojatyöpaikoista on karsittavaa -1,4 miljardia €.

Tuloerot ohjaavat työvoimaa aloille, yrityksiin ja tehtäviin, joissa heidän työpanoksellaan on eniten hyötyä. Työmarkkinoilla määrittyvää hintainformaatiota pitäisi olla enemmän, jotta työvoiman ohjautuminen olisi tehokkaampaa. Työmarkkinakartellit on rikottava. Nykytilanteessa työn verotuksen progressiota on kevennettävä, jotta lisätyön tekeminen on jokaisessa tilanteessa kannattavaa. Lisäksi on mielestäni moraalisesti oikein, että tekemällä erilaisia valintoja voi päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Osin näitä tuloeroja ohjaa sattuma, tai periytyvä sosioekonominen asema, mutta Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on hyvällä tasolla. Meritokratiaa lisäämällä se olisi vieläkin parempi.

Edistäisin markkinataloutta yritystukia karsimalla, työmarkkinakartelleja murtamalla, paikallista sopimista lisäämällä, sosiaaliturvan uudistaminen perustulon suuntaan, perustulon koskien myös yrittäjiä. Verotuksen painopisteen muuttaminen haittaverotukseen, jotta toiminnan ulkoishaitat ihmisille ja luonnolle tulevat hinnoiteltua paremmin. Markkinoiden ja hintasingnaalien häiritsemiseen valtion ei pidä lähteä esimerkiksi sähkön tai vuokrien kattohintoja asettamalla. Puuttumalla vapaaseen vaihdantaan ajaudutaan yleensä kaaokseen, jossa ihmiset eivät saa sitä mitä haluavat. Valtio ei tiedä markkinoita paremmin mitä ihmiset halauvat ja pitävät reiluna. Demokratia ei saa ulottaa ihmisten valintojen liialliseen rajaamiseen heitä holhoamalla.

Suomessa on liian korkea harkinnanvarainen ja passivoiva sosiaaliturva, erityisesti ansiosidonnaisissa etuuksissa. Lisäksi byrokratia asettaa kannustinloukkuja esimerkiksi keikkatöiden vastaanottoon, koska lyhyt ansiotulo voi saada toimeentulon katkeamaan pitkäksi aikaa, jolloin huono-osainen ajautuu maksuvaikeuksiin. Tässä mielessä sosiaaliturvan varassa ei ole liian helppo elää. Sosiaaliturvaa olisi uudistettava perustulon, perustilin tai negatiivisen tuloveron suuntaan, jossa harkinnanvaraisia etuuksia poistetaan. Lisäksi asumistuki on siirrettävä kuntien vastuulle, jotka myös kaavoituksella voivat vaikuttaa asuntojen hintatasoon.

Julkisyhteisöjen omistuksia yrityksissä pitäisi vähentää. Valtionyhtiöitä on muutama sata, joista useat eivät ole millään tavalla välttämättömiä valtion omistuksia, ja voisivat toimia kilpailuilla markkinoilla hyvinvointia lisäämässä. Ihmisten olisi syytä omistaa itse suoraan enemmän yrityksiä, sen sijaan että valtio omistaa niitä heidän puolestaan. Päätäntävalta ympäröivässä toiminnassa karkaa eläkerahastojen myötä kauas ihmisistä itsestään, joilla voisi olla eläkesäästämiinsä yrityksiin enemmänkin mielipidettä. Julkinen omistus ja monopoliasema luo kehnoja kannusteita parantaa ja tehostaa toimintaa.

Minulla ei ole mitään monikulttuurisuutta vastaan. Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä, jotta jatkossakin Suomessa virallisina olevat kielet säilyvät, ja yhteiskunnallinen luottamus kansalaisiin ja instituutioihin säilyy. Globalisaatio on hyvä asia. Suomenkaan kulttuuri ole muuttumaton.

Omat arvoni ovat humanismi ja liberalismi. Kollektivistiset ideologiat kuten uskonto ja nationalismi eivät sovellu ihmiskunnan seuraavaan vuosisataan. Konservatiivinen ydinperheen malliin pakottavia toimia ei valtiotasolla pitäisi toteuttaa. Vapautta yksilölle tehdä omat elämänvalintansa toisten oikeuksia loukkaamatta on erinomainen pohja politiikan tekemiselle.

Ihmisten sukupuoli ei kuulu valtion asiaksi. Ihmisiä ei saa syrjiä sukupuolen takia. Oikeutta valita ja osoittaa sukupuoli-identiteettiä ei pidä valtion toimesta rajata. Minun tehtäväni ei ole määritellä muiden sukupuoli-ilmaisua, se on heidän oma vapautensa eikä muilta pois.

Vanhemmilla on vapaus ja vastuu omien lastensa kasvatuksesta, enkä ota menetelmiin tai tavoitteisiin kantaa.

Globaalisti ilmastonmuutoksen torjuntaa on kiihdytettävä. Emme ole vieläkään kasvihuonepäästöjen rajaamisessa uralla, jossa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen asettuisi 1,5 asteeseen, vaan olemme menossa kohti suurempaa ilmastokriisiä, jossa ilmasto muuttuu ihmisten toiminnan vaikutuksesta hyvin radikaalisti ja tuhoisasti niin kasvikunnalle, eläimille kuin ihmispopulaatiolle. Suomen on tehtävä globaalisti töitä sen eteen että päästökauppaa laajennetaan.

Suomalaiset eivät voi toimia globaalisti itsekkäästi muiden vapauksia polkien. Lisäksi Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja eurooppalainen identiteetti on hyvä lähtöpiste. Kansanedustajina Suomen eduskunnassa on kuitenkin loogista painottaa Suomen väestön näkökulmaa. Toisaalta jos kysymystä tulkitsee vain Suomen sisäisenä kysymyksenä, niin laajempi suomalaisten etu ajaa eturyhmien edun yli. Vaalikonekysymyksenä varsin monitulkintainen.

Ympäristön romahtamisen jälkeen talouskin romahtaa. Lähtökohtaisesti ympäristön etu ja taloudellisen toiminnan tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia. Markkinat tarvitsevat regulointia juuri yhteisten asioidemme huomioimiseksi, kuten luonnon suojelemiseksi.

Leikattavaa löytyy, valtion talous on tasapainotettava, ja reformeja on toteutettava markkinoita lisäten. Korporatistinen edunvalvonta ei saa estää poliittisten päätösten tekemistä eduskunnan enemmistöllä, jolle valta Suomessa kuuluu. Suomeen näissä vaaleissa valittavien 200 kansanedustajan on oltava vahvoja niin että he kykenevät perustelemaan tarvittavat uudistukset äänestäjilleen, eivätkä sorru populismiin ja edunvalvojien lobbauksesta osaoptimointiin.

Kaupungistuminen tuo elintason nousua ja kasvattaa työn tuottavuutta. Suomi laahaa kaupungistumisessa jäljessä aluetukipolitiikkansa vuoksi. Alueelliset tulonsiirrot tekohengittävät syrjäseutuja. Alueellisista tulonsiirroista tulee pyrkiä eroon ja autonomisempien alueiden olisi kerättävä palveluidensa verotulot paikallisesta veropohjasta. Koko Suomea ei tule pitää asuttuna valtion maksamana.

Kaupungistuminen tuo elintason nousua ja kasvattaa työn tuottavuutta. Suomi laahaa kaupungistumisessa jäljessä aluetukipolitiikkansa vuoksi. Alueelliset tulonsiirrot tekohengittävät syrjäseutuja. Alueellisista tulonsiirroista tulee pyrkiä eroon ja autonomisempien alueiden olisi kerättävä palveluidensa verotulot paikallisesta veropohjasta. Koko Suomea ei tule pitää asuttuna valtion maksamana.