Markku Eestilä

Tuemme Ukrainan puolustusta sen reunaehdon rajoissa, ettei oma puolustuskyky vaarannu. Toiminta täytyy suunnitella yhdessä EU:n jäsenmaiden ja Naton kanssa. Jälleenrakennus ja siihen liittyvät avustusmäärät ratkaistaan sitten erikseen.

Tällä hetkellä ylitämme Naton vaatimukset jäsenmaksun suuruudessa. Tällä linjalla Suomi tulee myös jatkamaan ainakin 2026 saakka. Silloin joudumme uudelleen arvioimaan puolustusmäärärahojen riittävyyttä suhteessa Naton vaatimuksiin. Suomen on täytettävä Naton vaatimukset senkin vuoden jälkeen. Se on linjakysymys, jota kokoomus kannattaa.

Veroja ei voi enää korottaa, joten valtion kulurakenteen pienentäminen on se oikea työkalu kokoomuksen mielestä. Peruskoulussa täytyy uudelleen arvioida, minkä verran opettajat käyttävät opetuksen ulkopuolisiin asioihin aikaa. Kaikkea ei tarvitse raportoida.

Huumeiden käyttäjät ovat uhreja, joita täytyy auttaa nopeasti ennen kuin on liian myöhäistä. Käyttöhuoneet eivät tietenkään ratkaise huumeongelmaa. Samalla on reilusti kovennettava jengirikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden rangaistuksia sekä lisättävä poliisin tiedonsaanto-oikeuksia. Jos käyttöhuoneet auttavat siinä, että nuoria saadaan nopeammin hoitoon, ne ajavat tarkoituksensa.

Veronkorotuksia en hyväksy. Sen sijaan valtion kulurakennetta on pienennettävä. Raha sos- ja terveydenhuoltoon on kohdennettava enemmän tarveharkinnan kautta ja vähemmän asukasluvun kautta. Se on Itä-Suomen ikääntyneen ja sairaamman väestön kannalta oikeudenmukaisempi jakoperuste. Tämän lisäksi kaikkien työtehtävien sisältö täytyy arvioida uudelleen ja karsia byrokratiaa ja vähemmän tärkeitä työvaiheita.

Kaikki pehmeät keinot on otettava käyttöön, mutta rangaistuksien korottaminen on myös välttämätöntä. Luvattoman aseen kantamisesta on seurattava sakkoja kovemmat rangaistukset. Nykylinja tässä suhteessa on liian löperö.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rakennetta on muutettava siten, että se on alussa korkeampi, mutta kesto lyhenee. Se kannustaa ottamaan töitä nopeammin vastaan. Sen lisäksi työttömyysturvaa on laajennettava kaikille, joka tietenkin maksaa. Valtion kannalta molemmat muutokset ovat jonkin verran rahaa säästäviä.

Meidän ikärakenteen muutos suorastaan pakottaa työperäiseen maahanmuuttoon.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Verotusta emme voi kiristää eikä velanotto voi jatkua samalla vauhdilla, joten nämä asettavat jossain määrin reunaehdot kaikelle toiminnalle. Yleensä kaikista laskelmista puuttuvat muutosten dynaamiset vaikutukset.

Nyt on katsottava, mihin jo päätetyt toimenpiteet johtavat ja mikä on sähkön hinta. Jos tuetaan, se on tehtävä niille, jotka ovat oikeasti kärsineet kohtuuttomista hinnoista. Samalla on estettävä sähköntuottajien ylisuuret voitot verottamalla ylisuuria voittoja Ruotsin mallin mukaan eli ankarasti (vero kohdistuu vain ylisuuriin voittoihin).

Ainut keino, mikä auttaa hiilen sidonnan lisäämisessä, on metsien kasvukyvystä kiinni pitäminen. Se edellyttää järkeviä hakkuita, oikea-aikaista metsänhoitoa, täsmälannoitusta ja jalostettujen, paremmin kasvavien taimien käyttöä. Metsiä ei saa keskimäärin päästää liian vanhoiksi. Hakkuut ja luontokato eivät ole toisiaan pois sulkevia! Suomi on pystynyt viidessäkymmenessä vuodessa kasvattamaan metsien hiilivarastoa 60 prosenttia eli metsäpolitiikka on onnistunut suhteellisen hyvin. Ehdottomat väittämät puoleen tai toiseen ovat käytännön metsänhoidolle aika vieraita.

Suomen pitäisi lykätä - osittain Ukrainan sodan ja energiakriisin takia - hiilineutraaliustavoitettaan samaan kuin Ruotsi eli vuoteen 2045. Jos se saavutetaan aikaisemmin, niin sehän on hieno asia. Vuosiluvut ovat aina mielikuvallisia. Niitä on sinänsä helppo esittää. Kannustetaan yrityksiä investoimaan puhtaaseen teknologiaan, mutta ei rangaista ihmisiä nostamalla asumisen ja liikkumisen hintaa. "Tehdään uusia asioita halvemmalla, ei vanhoja asioita kalliimmalla" on hyvä ohjenuora kaikille. Siitä ei tule riitaa.

Suomessa ei saa suhtautua vihamielisesti autoiluun. Ruuhkamaksut ovat näin pienessä maassa taas yksi tapa nostaa autoilun kustannuksia, ja jopa haitata työssäkäyntiä. Suomessa ei ole suuria kaupunkeja.

Turkistarhaus on laillinen elinkeino eikä sitä tule lailla kieltää. Sen sijaan on kaikin keinoin kiinnitettävä huomio eläinten hyvinvointiin. Aika näyttää, miten turkisten kysyntä maailmalla kehittyy. Jos yksi maa lakkauttaa turkistuotannon, siirtyy tuotanto johonkin toiseen maahan kysynnän määräämässä suuruudessa.

Tavoitteen täytyy olla Suomen taloudellisen itsenäisyyden säilyttäminen. Sen saavuttamiseksi on vähennettävä valtion kulurakennetta ja jaettavia etuuksia. Kannustinloukkuja on purettava, jotta työ nousee aina etusijalle.

Ahkeruus ja yrittäjyys on myös Suomessa palkittava. Meidän verojärjestelmä tasaa tuloja tehokkaasti.

Suomi on väkiluvultaan pieni maa, jossa markkinat ja kilpailu toimivat puutteellisesti, varsinkin syrjäisemmillä alueilla. Se on myös päättäjien tunnistettava.

Jos ihminen laskee kännykän laskimen avulla, kannattaako mennä töihin, on järjestelmässä jotakin pielessä. Me olemme rakentaneet koko sosiaaliturvan hieman erilaisiin olosuhteisiin. Siksi kannustinloukkuja täytyy määrätietoisesti poistaa.

Riippuu toimialasta ja alueesta. Monopoli on aina pahasta, olipa se yksityistä tai julkista. Sen takia myös valtion ja kunnan yritystoimintaa saatetaan joissakin tapauksessa tarvita, jotta toiminnan hintaa ja laatua voidaan verrata tarvittaessa.

Maassa maan tavalla on hyvä ja yleispätevä lause edelleen. Meillä on oma kulttuuri ja lainsäädäntö, joihin tänne tulijoiden on sopeuduttava.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Rajoja kyllä, muttei kuria. Enemmän pitää kiinnittää huomiota positiivisen pedagogiikkaan. Suomessa kiinnitetään ylipäätään liian paljon huomiota virheisiin. Lasten kohdalla on huomio kiinnitettävä onnistumisiin ja kiitettävä ja kehuttava niitä. Kuri jo sananakin viittaa vanhentuneisiin kasvatusmetodeihin. Mutta rajojen selkeämpi asettelu on mielestäni tärkeämpää.

Suomen pitää noudattaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita. Vähemmämme kyllä päästöjä, mutta liian nopea ja yksisilmäinen päästöjen vähentäminen johtaa vain suomalaisten hyvinvoinnin kurjistumiseen ja hiilivuotoon. Globaaleja ongelmia ei kannata jääräpäisesti yrittää ratkoa lokaalisesti.

Meidän on tunnettava vastuumme Euroopan turvallisuudesta ja talouden toimivuudesta. Joskus on tehtävä toimenpiteitä, jotka eivät sinänsä ole perusteltuja kansallisen edun näkökulmalla, mutta pitemmällä aikajänteellä parantavat hyvinvointia myös Suomessa.

Talouden ja ympäristön vastakkainasettelu, jota viime aikoina on nähty, on suomalaisia jakava ja jossain määrin mielikuvallista. Kaikki taloudellinen toiminta rasittaa ympäristöä tavalla tai toisella. Vihreä siirtymä tarkoittaa oikeassa elämässä valtavaa kaivosteollisuuden lisäämistä. Not in my backyard ajattelu on yksi vastuuttomuuden alalaji. Meidän on tehtävä kaikkemme, että Suomeen saadaan investointeja ja ympäristönsuojelu toteutetaan maksimaalisen hyvin taloudellisen kestävyyden puitteissa.

Vahvojen johtajien kaipuu on kurkistus menneisyyteen, mutta silti vahvoja johtajia kaivataan. Minulle vahvuus tarkoittaa ihmisiä, jotka johtavilla paikoilla ollesaaan välttävät miellyttämästä kaikkia, mutta perustavat päätöksensä vahvaan oikeudenmukaisuuteen, laajaan tietämykseen ja tosiasioihin. Vahvat johtajat voivat silti olla hyvinkin humaaneja ja välittäviä.

Meidän kokonaisturvallisuuden edistäminen vaatii sitä, että Suomi on asuttuna "reunojaan myöten." Geopoliittinen tilanne on muuttunut ja se pitää ottaa huomioon. Sitä paitsi luonnonvarojen hyödyntäminen ei onnistu, jos Suomen eri maakunnissa ei asu riittävästi ihmisiä.

Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa itse. Siinä ei ole hyvää eikä pahaa. Huomio täytyy kiinnittää myös kaupunkien ympärillä olevaan maaseutuun, jotta elämisen edellytykset sielläkin säilyvät.