Pihla Keto-Huovinen

Ukrainassa asetetaan rajoja, jossa väkivallan ja totalitarismin edessä huolehditaan siitä, että valtioilla on oikeus tehdä omat valintansa itse. Vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja sodan lopputulos vaikuttaa merkittävästi myös Suomen turvallisuuteen tulevaisuudessa. Näiden syiden takia Ukrainaa ja ukrainalaisia on tuettava vahvasti. Ensisijaisesti Venäjän tulisi vastata Ukrainan jälleenrakennuksesta ja saattaa sotarikoksiin syyllistyneet vastuuseen, mutta tämän varaan emme voi laskea. Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan mittava urakka, johon niin EU:n kuin meidänkin tulee osallistua.

Kokoomuksen tavoite on pitää puolustusmenot vähintään 2 prosentissa BKT:sta.

Tutkimusten mukaan ryhmäkoolla on todettu olevan yhteys oppimistuloksiin, jonka johdosta luokkakokojen on oltava kohtuullisia. Nykyiset väljät säädökset ja suositukset eivät turvaa toivotulla tavalla oppijoiden oikeutta esim.opettajaan/erityisopettajaan ja erot eri puolilla Suomea ovatkin merkittäviä. Jokaisen lapsen tulisi saada riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea sitä tarvitessaan, jonka johdosta pidän tärkeänä, että kolmiportaista tukea kehitetään ensi kaudella. Lakiin kirjattavaa mitoitusta tulee mielestäni tarkastella muun muassa siitä näkökulmasta, että voidaanko mitoituksella ottaa kaikki eri koulutuksen järjestäjät huomioon niin, ettei ratkaisu johda oppilaiden kannalta huonompaan lopputulokseen kuin tavoitteena on ollut.

Keskeinen tavoitteemme tulee olla se, että mahdollistamme huumeista eroon pääsemisen niille, jotka haluavat jättää ne taakseen. Olenkin tehnyt aloitteen päihdehoitotakuusta, jotta aineista irti haluava pääsisi hoidontarpeen arviointiin viipymättä ja siitä edelleen hoitoon. Käyttöhuoneet eivät vähennä käyttöä vaan siitä aiheutuvia haittoja. Käyttöhuoneita on perusteltu huumekuolemien vähentämisellä, mutta Suomessa kuollaan yleisimmin subutexin ja rauhoittavien päihteiden yhteisvaikutuksiin, jolloin hengenvaaran aiheuttava tila tulee vasta käyttöhuoneesta poistumisen jälkeen. Sen sijaan verenmyrkytykset, joiden hoito on kallista, saattaisivat vähentyä. Käyttöhuoneisiin liittyy lisäksi erilaisia vastuukysymyksiä ja juridisia yhteensovittamisongelmia, jos niitä lähdettäisiin toteuttamaan.

Keskeistä on jatkossa kuitenkin vahvistaa palveluiden vaikuttavuutta, saatavuutta ja laatua. Palvelutarve tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina, mikä tarkoittaa kustannusten nousua joka tapauksessa. Kustannusten kasvua on tämän johdosta kyettävä hillitsemään, mikä oli sote-uudistuksen tavoite, mutta samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Rahoitusmallilla on ohjattava alueita parhaiden käytänteiden käyttöönottoon kaikkialla Suomessa. Hyvinvointialojen liitto HALI (2022) on laskenut, että mikäli kallein kuntapuolikas olisi päässyt yksikkökustannuksissa mediaanikunnan tasolle, olisi julkisessa taloudessa saavutettu miljardin euron säästö tinkimättä palvelutasosta. Sote-kustannusten kehittymisen näkökulmasta tiedon ja teknologian käytöllä on merkitystä.

Rikosvastuun ikäraja on 15-vuotta, joka on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskassa vastuuikäraja laskettiin 15 vuodesta 14 vuoteen, mutta ikärajan laskemisella ei ollut vaikutusta nuorempien lasten tekemiin rikoksiin, joten se palautettiin. Sen sijaan nuorten, joiden tekoja käsiteltiin rikosoikeudellisessa järjestelmässä, uusimistodennäköisyys oli korkeampi kuin niiden, joiden asiat käsiteltiin sosiaaliviranomaisen toimesta. Olen ollut mukana Kokoomuksen työryhmässä, joka esitti 10 keinoa katujengirikollisuuden torjumiseksi. Rikosoikeus on aina viimesijainen keino, mutta sitäkin tarvitsemme. Vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksia on korotettava samoin kuin laittomien ampuma-aseiden. Näiden aiheiden osalta olenkin tehnyt lakialoitteita tällä kaudella.

Sosiaaliturvakomitean mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva sisältää tulonsiirtojärjestelmän suurimmat kannustinloukut. Kestoltaan pitkä ansiosidonnainen työttömyysturva yleensä kasvattaa työttömyysjaksojen kestoa ja siten todennäköisesti alentaa työllisyyttä. Sosiaaliturvajärjestelmämme tulisi olla kokonaisuutena työntekoon kannustava. Työnteon kannustimiin ja kannustinloukkuihin tulee kiinnittää huomiota niin työllisyyden edistämisen kuin sosiaaliturvajärjestelmän rahoituspohjan vahvistamisen näkökulmasta. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisikin porrastaa työttömyyden keston mukaan siten, että sen taso olisi aluksi nykyistä hieman korkeampi ja sen kestoa tulisi lyhentää 200 päivällä.

Suomen työikäinen väestö vähenee ja samaan aikaan ikääntyneiden määrä kasvaa. Voidaksemme huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kestävästi ja pitää verotuksemme kohtuullisena, tarvitsemme lisää työikäisiä työntekijöitä Suomeen. Suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla, mutta tekijäpulan vuoksi emme pysty vastaamaan tähän tarpeeseen. Yrityksistä tulee koko ajan viestiä osaajapulasta, jonka johdosta työtä jää tekemättä ja tuloja saamatta. Pahimmillaan osaajapula muodostaa esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Supistuva työvoima myös vähentää investointeja Suomeen. Akuuttiin ongelmaan on reagoitava nopeasti, koska vaikka syntyvyys lähtisi kasvuun sen vaikutukset näkyvät vuosien viiveellä. Siksi tarvitsemme sujuvaa kansainvälistä rekrytointia Suomeen.

Hyvinvointipalveluidemme rahoituspohja on hallitsemattoman velkaantumisen tiellä ja jokainen meistä ymmärtää, etteivät menot voi olla jatkuvasti suuremmat kuin tulot. Hyvinvointiyhteiskunta saadaan pysyvästi kestävälle pohjalle ainoastaan talouskasvulla ja työllisyydellä. Ensi vaalikaudella vastuullinen talouspolitiikka ei voi nojata ainoastaan odotuksia nopeampaan talous- ja työllisyyskehitykseen, vaan samaan aikaan kasvu- ja työllisyysreformien kanssa on tehtävä säästöjä ja rakenneuudistuksia. Verotusta ei tule tässä tilanteessa kiristää, sillä veronmaksajat osallistuvat yhteisten palveluiden rahoittamiseen jo nyt yhdellä länsimaiden kireimmistä verotaakoista ja veronkorotukset ovat talouskasvun kannalta haitallisia. Meidän tulee pystyä asettamaan menot tärkeysjärjestykseen.

Kallistuneiden elinkustannusten ja hiipuvan kasvun vuoksi työn verotuksen keventämiselle on perusteet, koska näin helpotamme kotitalouksien taloudellista tilannetta suoraan ja parannamme työn vastaanottamisen kannusteita. Sen sijaan korotuksia on vältettävä, koska ne leikkaisivat ostovoimaa ja söisivät kasvun edellytyksiä. Taloudentasapainottamisessa se ei myöskään ole kestävä ratkaisu, kun ongelmana on tulojen kasvua nopeammin kasvavat menot. Meidän on tehtävä rakenteellisia menoja vähentäviä uudistuksia ja karsittava vähemmän tärkeitä menoja. Verotusta on kehitettävä niin, että se suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja edistää ympäristön suojelua. Painopiste tulee myös siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kulutus- ja haittaveroja.

Kansalaisten ostovoimaa on tuettu ja kompensoitu kohonneita elinkustannuksia määräaikaisen sähkövähennyksen ja sähkötuen avulla sekä sähköenergian arvonlisäveron alentamisella 24 prosentista 10 prosenttiin. Tämä energian hintojen nousun kompensoiminen ihmisille on ollut tarpeellista tässä akuutissa tilanteessa. Mahdollisissa tarvittavissa jatkotoimenpiteissä on huolehdittava siitä, että tuet kohdentuvat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville pieni- ja keskituloisille sekä siitä, että tuet eivät myöskään pahenna inflaatiota ja pienennä kannustinta säästää energiaa.

Hiilinielua voidaan vahvistaa muillakin tavoilla kuin rajoittamalla hakkuita. Rajoittaminen olisi hyvin lyhytnäköinen ratkaisu, mikä heikentäisi teollisuuden puunsaantia välittömästi mutta pidemmällä aikavälillä voisi heikentää myös metsien kasvua ja hiilensidontakykyä. Oikea-aikaisesti toteutetut hakkuut varmistavat sen, että metsän tuotto säilyy hyvänä läpi kiertoajan. Suomessa aktiivinen metsien hoito on kasvattanut sekä puuston hiilinielua että hiilivarastoa. Ensisijaista on metsien kasvukunnon parantaminen esim. lisäämällä tuhkalannoitusta, hoitamalla ensiharvennukset ajallaan, huolehtimalla harvennushakkuiden oikea-aikaisuudesta ja siitä, ettei harvennusta tehdä liian voimakkaana, varmistamalla päätehakkuiden jälkeisen metsän uudelleen kasvuun saattamisen ripeys ja laatu.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan on Venäjän fossiilisista polttoaineista irtautuminen meille entistä tärkeämpää ja hiilineutraliustavoitteesta tulee pitää kiinni, koska ilmastonmuutos on koko maapallon tulevaisuutta uhkaava. 2035-hiilineutraaliustavoite on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta arvioitu olevan saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla edellyttäen, että investointiympäristö on suotuisa. Suomi voi olla ilmastotoimissa edelläkävijä ja se on meille myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja valtava kaupallinen mahdollisuus. Emme kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutosta omilla toimillamme, vaan myös muita maita on edellytettävä tekemään osansa. Kokoomus ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Ruuhkamaksuja on perusteltu mm. päästöjen vähentämisellä, mutta tosiasiassa ne eivät ole ratkaisu päästöihin, koska missään skenaarioissa ruuhkamaksuilla ei autojen määrät teillämme laske merkittävästi eikä autottomuus ole edes realistinen vaihtoehto pitkien etäisyyksien maassamme. Autoilusta peritään jo useita veroja eikä tavallisten työssäkäyvien ihmisten maksutaakkaa enempää pidä lisätä. HSL:n tiemaksuselvityksen perusteella ruuhkamaksujen määrä voisi olla jopa 1300 euroa vuodessa Uudenmaan alueella liikkuvalle.

Lukuisat Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen ja keskustelua käydään tarhauksen kieltämisestä EU:n alueella. Tarhoilla eläimet eivät voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, mikä aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Turkisala on kärsinyt talousvaikeuksista jo kymmenisen vuotta, kysyntä ja sitä myötä tuotanto on laskenut voimakkaasti. Turkistarhaus tulisikin kieltää ja ajaa hallitusti alas siirtymäajan puitteissa niin, että lakkauttaminen tapahtuu tarhausalan yrittäjien ja työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisella tavalla. Tarvitaan myös toimenpiteitä, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja tuetaan tarhauksesta elantonsa saaneiden uudelleentyöllistymistä. Prof. Eija Vinnarin selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista kannattaa lukea.

Meidän on tehtävä rakenteellisia menoja vähentäviä uudistuksia ja karsittava vähemmän tärkeitä menoja. Verotusta on kehitettävä niin, että se suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja edistää ympäristön suojelua. Verotusta ei tule kiristää, sillä veronmaksajat osallistuvat yhteisten palveluiden rahoittamiseen jo nyt yhdellä länsimaiden kireimmistä verotaakoista. Korotuksia on vältettävä siitä syystä, että ne leikkaisivat ostovoimaa ja söisivät kasvun edellytyksiä. Taloudentasapainottamisessa se ei myöskään ole kestävä ratkaisu, kun ongelmana on tulojen kasvua nopeammin kasvavat menot.

Jos ihminen on opiskellut ja on lahjakas työssään, hän on siitä myös ansainnut korvauksen. Suomen verotus on progressiivinen eli mitä suuremmat tulot niin sen suurempi veroprosentti. Näin enemmän tienaavat osallistuvat suuremmalla panostuksella hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon. Työn teon pitää kuitenkin aina olla kannattavaa ja sillä pitää olla mahdollisuus vaurastua.

Reilu kilpailu avoimilla markkinoilla on paras keino kannustaa yrityksiä parantamaan palveluita ja laskemaan hintoja. Parantamalla kilpailua voimme myös vahvistaa julkista taloutta. Kilpailua voimme parantaa purkamalla markkinoille tulon esteitä, lisäämällä yritysten välistä kilpailua, keventämällä sääntelyä ja pukamalla tarpeettomia normeja. Kokoomus uudistaisi mm. alkoholipolitiikkaa, raideliikenteen kilpailua, rahapelijärjestelmää, julkisia hankintoja ja apteekkisääntelyä vastuullisen markkinatalouden hengessä. Vastapainona tulee vahvistaa kilpailua vahingoittavan toiminnan valvontaa kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja lisäämällä ja rajaamalla julkisomisteisten yhtiöiden kilpailua toimivilla markkinoilla.

Tässä kohdin nostaisin esille kannustinloukut eli tilanteet, joissa ihmisen ei ole taloudellisesti järkevää ottaa tarjottua työtä vastaan, koska verojen ja tulonsiirtojen vähenemisen jälkeen käteen jäävä summa ei kasva tai kasvaa vähäisesti. Sosiaaliturvaa ovat esimerkiksi asumistuki, työttömyysturva, toimeentulotuki jne. ETLA:n tutkimuksen mukaan vuonna 2021 tuloloukuissa oli jopa lähes 140 000 suomalaista. Meidän tulee purkaa järjestelmäämme sisältyviä kannustinloukkuja ja edistettävä työmarkkinoiden toimivuutta, jotta mahdollisimman moni pääsisi töihin. Työllisyyden vahvistaminen on ensisijainen keino kasvattaa ihmisten hyvinvointia ja tuloja.

Reilu kilpailu avoimilla markkinoilla on paras keino kannustaa yrityksiä parantamaan palveluita ja laskemaan hintoja. Parantamalla kilpailua voimme myös vahvistaa julkista taloutta. Kilpailua voimme parantaa purkamalla markkinoille tulon esteitä, lisäämällä yritysten välistä kilpailua, keventämällä sääntelyä ja pukamalla tarpeettomia normeja. Kokoomus uudistaisi mm. alkoholipolitiikkaa, raideliikenteen kilpailua, rahapelijärjestelmää, julkisia hankintoja ja apteekkisääntelyä vastuullisen markkinatalouden hengessä.

Tähän liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Monikulttuurisuus avartaa ymmärrystämme toisista kulttuureista ja rikastuttaa kulttuuria. Toisaalta maahanmuuttokäytännöissä pitää käyttää maalaisjärkeä, esim. turvapaikkakäytäntömme eivät saa houkutella perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Meidän on tehostettava kotouttamista, jotta saamme ihmiset osaksi yhteiskuntaamme, koska jo nyt on nähtävissä eristäytymistä ja väkivaltaista vastakkainasettelua mm. katujengien osalta. Kielen oppiminen on ensiarvoista, jotta tänne tulleet voivat pärjätä yhteiskunnassamme. Suomalainen lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt koskevat kaikkia tänne tulevia ja samat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille täällä asuville. Epäkohtiin ja väärinkäytöksiin on myös puututtava viivyttelemättä.

Itse en sotkisi uskontoa ja politiikkaa, mutta varmasti löytyy yhtymäkohtia arvojen välillä. Itse asiassa monet kristilliset arvot ovat ns. hyviä suomalaisia arvoja, kuten oikeudenmukaisuus. Itselleni kristillisistä arvoista nousee mieleen oikeudenmukaisuuden lisäksi lähimmäisestä välttäminen, joka politiikassa päätöksiä tehtäessä on läsnä.

Jokaisen ihmisen kokemus sukupuolesta on yksilöllinen ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että ihminen saa itse määrittää sosiaalisen ja juridisen sukupuolensa. Euroopan LHBTI-ihmisoikeustilannetta kuvaavalla sateenkaarikartalla Suomi sijoittuu sijalle 12. Sateenkaarikartta kertoo sateenkaari-ihmisten oikeuksia vahvistavasta lainsäädännöstä ja toimintapolitiikoista, joista maassamme toteutuu vain 60 %, joten parannettavaa on.

Rajat ovat rakkautta sanonta pitää paikkansa. Tänä päivänä osalla vanhemmista on vanhemmuus hukassa ja he tarvitsisivat tukea vanhemmuuteen. Tämä näkyy muun muassa siinä, ettei osalla nuorista ole mitään rajoja. Kuitenkin eräs lastensuojelun nuori keskustelussamme toi esille sen, että hänen osaltaan korjaavia toimenpiteitä olivat mm. se, että hänelle asetettiin kotiintuloajat ja hän saattoi aikuisen kanssa katsoa elokuvaa tai joku aikuinen tuli sanomaan hyvää yötä. Lapsen turvallisuuden tunne rakentuu jo tämänkin keskustelun pohjalta rajoihin ja turvallisen aikuisen läsnäoloon.

Ilmastonmuutos on koko maapallon tulevaisuutta uhkaava ilmiö, jonka johdosta meidän on tehtävä toimia ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseksi. 2035-hiilineutraaliustavoite on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta arvioitu olevan saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla edellyttäen, että investointiympäristö on suotuisa. Suomi voi olla ilmastotoimissa edelläkävijä ja se on meille myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja valtava kaupallinen mahdollisuus. Emme kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutosta omilla toimillamme, vaan myös muita maita on edellytettävä tekemään osansa. Kokoomus ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Kokoomus on aina ajanut suomalaista ja suomalaiskansallista etua. Siihen on kuulunut tavoite hoitaa kansalaisten ja maan asiat omavaraisesti niin, että omaisuutta ja rahaa on tallessa myös pahan päivän varalle. Vastuullista politiikkaa on mielestäni se, että huolehdimme julkisesta taloudesta, koska vain siten voimme pitää huolta heikommista ja turvata hyvinvointipalvelut suomalaisille.

Ilmastonmuutos on koko maapallon tulevaisuutta uhkaava ilmiö eikä talouskasvua voi asettaa enää ympäristön edelle. Ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheutuu kustannuksia, mutta samalla se on valtava mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja, kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja myydä sitä muualle. Tämä mahdollisuus Suomen on käytettävä hyväksi.

Mikäli tämä tarkoittaa autoritaarisia johtajia, sellaisia kuten Venäjän Putin tai Unkarin Orbán, niin tällaisia maamme ei kaipaa. Sen sijaan, jos tällä tarkoitetaan toimintakykyistä hallistusta, joka pystyy tekmään päätöksiä vaikeistakin asioista ja priorisoimaan asioita, niin tällaisia johtajiia tarvitsemme.

Tavoite sinänsä hyvä, mutta väestönkasvua katsottaessa epärealistista.

Kaupungistumisella on sekä hyötyjä että haittoja. Ilmiön hyvät puolet helpottavat ihmisten elämää ja lisäävät kansalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Kaupungistuminen tukee talouskasvua, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä. Siellä on enemmän työ- ja opiskelumahdollisuuksia ja kaupungistuminen säästää ilmastoa. Haittoina voidaan mainita maaseudun tyhjeneminen, mikä voi vaikuttaa mm. ruuan tuotantoomme ja sitä kautta omavaraisuuteemme.