Ukraina tarvitsee monipuolista ja pitkäaikaista tukea. Nyt sodan aikana se tarvitsee välitöntä kriisin aikaista terveydenhoidollista ja muuta apua sekä sotilaallista tukea ja sodan päätyttyä Ukrainaa on tuettava jälleenrakennuksessa. Ukrainan jälleenrakentaminen sodan jälkeen edellyttää samalla merkittävää maailmanlaajuista rahoitusta.

Turvallisuusympäristön muutos Suomessa tarkoittaa sitä, että puolustusmenoja ja resursseja on syytä kasvattaa.

Opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään on yksi keskeisistä kriteereistä, kun arvioidaan opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Ryhmäkokoa pohdittaessa on huomioitava oppijoiden ikä, tuen tarve ja muut edellytykset koulutyölle.

Kannatan käyttöhuoneita osana päihdehuoltoa. Huumeisiin kuolee tällä hetkellä enemmän suomalaisia kuin tieliikenteessä. Silti huumekuolemiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Seuraavalla hallituksella on mahdollisuus kääntää huumekuolemat laskuun esimerkiksi parantamalla muun muassa korvaushoidon kattavuutta ja sallimalla käyttötilat. Olennaista on myös huolehtia, että huumehoitoja on monipuolisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan riittävästi saatavilla.

Hyvinvointialueilla on paremmat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti ja että väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Nykyinen rahoitus ei riitä hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja ikääntymisestä aiheutuviin lisääntyviin kustannuksiin.

Nuorisorikollisuutta ja esimerkiksi jengiytymistä ehkäistään tarjoamalla nuorille enemmän tukea ja koulustus-, työ- ja harrastusmahdollisuuksia. Nuorten tulee saada kokea olevansa merkityksellisiä. Nuorten ongelmia tulisikin lähteä ratkomaan tarjoamalla parempaa ohjausta ja neuvontaa perheille, varmistamalla osaava ja riittävä henkilökunta ja tuki varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, huolehtimalla nuorisopalveluiden riittävästä resurssoinnista ja parantamalla esimerkiksi maahanmuuttajanuorten integroitumista ja kotoutumista yhteiskuntaan.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voidaan hieman lyhentää, mutta ensisijaisesti tulee purkaa kannustinloukkuja, jotka estävät ihmisiä vastaanottamasta työtä. Työn ja etuuksien yhteensovittamisen tulisi olla mahdollista.

Suomella ei ole varaa sulkea rajojaan kansainvälisiltä osaajilta ja maahanmuuttajilta, vaan heidän asettumistaan Suomeen on edistettävä ja kotouttamistaan tuettava. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä, jotta saamme riittävästi työntekijöitä aloille, joilla on jo nyt työvoimapulaa.

Palveluiden leikkaaminen ei voi olla itse tarkoitus. Hyvä työllisyyden hoito on kestävän talouspolitiikan ytimessä. Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen ja talouskasvu vahvistavat hyvinvointivaltion rahoittamista. SDP:n kannattaa kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia ja sopivassa määrin menojen sopeutusta.

En kannata julkisten palveluiden heikentämistä. Palkkaverotusta voidaan keventää erityisesti pieni- ja keskituloisilta. Tärkeätä on huolehtia veropohjan tiivistämisestä puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Valtion tulee miettiä erilaisia tukitoimia muun muassa sähkön arvonlisäveron laskua tai korotuksia erilaisiin etuuksiin, jotta kansalaiset selviävät kasvavista energiakuluista. Tärkeintä on kuitenkin kannustaa ihmisiä tekemään sellaisia valintoja, jotka liittyvät esimerkiksi sähkön säästämiseen tai vähäpäästöisiin ja edullisimpiin energialähteisiin siirtymistä.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeä kysymys kuin ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana heikentynyt nopeasti. Metsien hiilinielujen romahdusta selittävät Suomessakin lisääntynyt metsien hakkuu ja metsien kasvun pysähtyminen. Valtion täytyy toimia asiassa esimerkkinä ja vähentää omalta osaltaan hakkuita.

En kannata hiilineutraaliustavoitteen lykkäämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ovat välttämättömiä toimia ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen.

Ruuhkamaksua on hyvä selvittää ja kuntapäättäjillä pitää olla mahdollisuus ottaa se käyttöön. Tampereella ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarvetta ruuhkamaksulle.

Kannatan turkistarhauksesta luopumista. Se aiheuttaa eläimille kohtuutonta kärsimystä ja on epäeettistä. Lisäksi turkistarhaus aiheuttaa ympäristölle ongelmia.

Tarvittaessa olen valmis nostamaan veroja, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut. En kannata julkisten palveluiden heikentämistä palveluita leikkaamalla tai niitä lopettamalla.

Ihmisten lahjakkuus ja ahkeruus ei ole kiinni rahapussin koosta. Tuloerojen liiallinen kasvu ei ole hyvä tie. Suomalainen vakaa yhteiskunta on perustunut pieniin tuloeroihin ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara on ollut siinä, että esimerkiksi koulutuksen kautta on voinut siirtyä yhteiskuntaluokasta toiseen. Nyt tämä sosiaalinen liikkuvuus luokasta toiseen on vaikeutunut.

Markkinat eivät kykene torjumaan ilmastonmuutosta tai luomaan tasaista hyvinvointia, ellei niitä siihen julkisen vallan toimesta ohjata. Ilman demokraattista ohjausta markkinat toimivat lyhytnäköisesti eivätkä palvele yhteiskunnan kokonaisetua.

Ei pidä paikkaansa. Sosiaaliturvan taso on Suomessa alhainen ja Suomi on saanut moitteita muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan (esimerkiksi työttömyysturvan) liian alhaisesta tasosta.

Valtion ja kuntien omistuksilla on useita tavoitteita, joista tuotto on vain yksi tavoite. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden on helpompaa ja usein turvallisempaa ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.

Minulle Suomi on moninainen ja moniääninen. Ajattelen, että monikulttuurisuus on rikkaus, eikä monikulttuurisuuden edistäminen ole kantaväestöltä pois vaan se tekee Suomesta avoimen ja suvaitsevaisen maan.

Hyvän arvopohjan politiikalla muodostavat minusta tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä se, että heikommista pidetään huolta. Toisaalta jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan lähimmäisten ja ympäristön kunnioittamista, niin ne ovat arvoja, jotka ovat itsellenikin tärkeitä.

Samaa mieltä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on tasa-arvotyötä.

En kannata kurin lisäämistä missään tilanteessa - en perheissä tai vaikkapa kouluissa. Sen sijaan rajojen asettaminen lapsille on tärkeätä. Rajat suojelevat eivätkä vahingoita lasta. Rajojen asettaminen ei ole aina helppoa. Lapsi saattaa suuttua tai pettyä, kun hän ei saa haluamaansa. Rajoilla vanhempi mm. suojelee lapsen kehitystä ja luo lapselle turvallisuuden tunteen.

Suomen tulee pyrkiä vähentämään päästöjään määrätietoisesti, sillä ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa.

Elämme globaalissa maailmassa ja meillä on vain yksi maapallo. Suomen etu on myös se, että maapallo säilyy elinkelpoisena kaikkialla.

Meillä on vain yksi maapallo ja ympäristönäkökulma tulisi olla päätöksenteon keskiössä. Jatkuva talouskasvu ympäristöstä piittaamatta on vaarallinen tie ja tästä ajatuksesta tulisi päästä eroon. Kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet esiin olennaisia kysymyksiä mm. miten toteuttaa globaalia taloutta siten, että voitaisiin säilyttää nykyinen talouskasvu, mutta ympäristön kannalta kestävästi.

Suomi on demokraattinen maa ja demokratissa tärkeää on toimiva hallitus, joka nojaa hallitusohjelmaansa ja pystyy yhteistoiminnassa ja yhdessä keskustellen presidentin ja eduskunnan kanssa tekemään päätöksiä.

Meidän tulee pyrkiä pitämään koko maa asuttuna ja turvaamaan myös näiden alueiden palveluiden saatavuus.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, eikä Suomen kehitys poikkea tästä. Ihmisille kaupungit tarjoavat opiskelu- ja työmahdollisuuksia, palveluita sekä sosiaalisia verkostoja. Kaupungeissa on myös enemmän kulttuuria, virikkeitä ja vuorovaikutusta kuin harvemmin asutuilla seuduilla.