Päivi Räsänen

Ukrainan tukeminen on tärkeää myös suomalaisten oman turvallisuuden kannalta. Toki tuen laajuudessa on huomioitava oman taloutemme ja puolustuksemme tarpeet. Ukrainan tukemisessa tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Myös Naton jäsenenä Suomen turvallisuuden kulmakivi on oma uskottava puolustuskyky. Siksi puolustukseen tulee jatkossakin panostaa. Monitoimihävittäjien hankinta nostaa puolustusbudjetin koon yli asetetun tavoitteen (2 prosenttia BKT:stä) vuoteen 2025 saakka, mutta sen jälkeen BKT-osuus laskee arvioita 1,5—1,7 prosenttiin, ellei tehdä uusia määrärahatasoon vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetista on jo perinteisesti ollut Suomessa huomattavasti vaadittua 20:tä prosenttia suurempi.

Peruskoulun ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat avainasemassa ehkäisemään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Siksi hallitus teki virheen siirtäessään rahoituksen painopisteen oppivelvollisuuden pidentämiseen perusopetuksen laadun nostamisen sijaan. Jatkuvien hankekierrosten sijaan koulutuksen perusrahoitus on laitettava kuntoon pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa erilaisille oppilaille hyvän oppimispolun ja tarvittavan tuen. Sen avulla varmistetaan riittävät työntekijäresurssit suhteessa työmäärään.

Vaatimukset huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumiseen ja huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen lisäisivät julkisten tilojen turvattomuutta. Käyttöhuoneet eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä, eikä ole näyttöä siitä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia niissä valtioissa, joissa niitä on otettu käyttöön. Käyttöhuoneiden ympäristöön keskittyy rikoksia ja huumekauppaa. Ne ovat myös askel kohti voimakkaiden huumeiden laillistamista.

Suomessa terveys-, vanhus- ja sosiaalipalveluihin käytetty BKT-osuus on muita Pohjoismaita alhaisempi. Tämä näkyy sote-henkilöstön työn kuormituksessa ja alan heikossa pito- ja vetovoimassa. Hoitohenkilöstön kasvavaa vajetta ei ratkaista ilman rahaa. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti tehnyt esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoituksen lisäämiseksi. Suomessa sosiaaliturvan menoista käytetään suurin osa tulonsiirtoihin ja tulonsiirtojen osuus BKT:stä on meillä selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Kd:n esitys kannustavasta perusturvasta toisi rakenteen, jossa voitaisiin painopistettä siirtää tulosiirroista palveluiden parantamiseen.

Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Jengirikollisuuden rangaistusten tulee olla myös tuntuvia. Rikosoikeudellisen ikärajan alentamista esimerkiksi vuodella tulee myös harkita. Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

En ehdotan työttömyysturvan heikentämistä vaan järkevöittämistä. Työelämään palaamista tulee kannustaa porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva ja ulottaa se kaikille. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Sosiaaliturva tulee säilyttää syyperustaisena ja vastikkeellisena. Sosiaaliturvassa on edelleen kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. KD on 2018 julkaissut Kannustava perusturvamallin, jossa on edelleen ajankohtaiset suuntaviivat sotu-uudistukselle kohti yhtä yleistukea, joka joustaa nopeasti elämäntilanteen muuttuessa. Tukea on voitava hakea yhdeltä luukulta nykyisen sirpaleisen ja byrokraattisen tukiviidakon sijaan. Palveluihin ohjausta pitää kehittää.

Pahenevaa työvoimapulaa on erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa, mutta kasvavasti myös koulutuksen alalla. Kaupan, ravintoloiden ja liikenteen ammattihenkilöistä on myös kasvava puute. Väestön ikärakenteen muuttuessa koulutetun henkilöstön työvoimapula uhkaa monialaisesti yritysten toimintakykyä ja siten näivettää talouskasvun edellytyksiä. Ulkomainen työvoima ei ole ensisijainen ratkaisu ongelmaan, mutta sitäkin tarvitaan. Tässä on huolehdittava erityisesti siitä, että työntekijöiden koulutus ja kielitaito ovat tarpeisiin nähden riittävällä tasolla.

Toimet velkaantumisen ja kestävyysvajeen taittamiseksi on aloitettava välittömästi. Julkisen talouden tasapaino vaatii vähintään 80 prosentin työllisyyttä ja 2 prosentin kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen palveluista ei pidä leikata, sillä sosiaaliset ongelmat, väestön sairastavuus tai koulutuksen tason heikkeneminen toisivat vain lisää kustannuksia yhteiskunnalle ja heikentäisivät talouskasvun edellytyksiä. Talouteen voidaan saada liikkumavaraa vähentämällä sairastavuutta, vahvistamalla koulutustasoa ja työkykyä. Suomessa tulonsiirtojen osuus BKT:stä on selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Kd:n esitys kannustavasta perusturvasta toisi rakenteen, jossa voitaisiin painopistettä siirtää tulosiirroista palveluiden parantamiseen.

Työn verotus on Suomessa korkeaa. Verotuksen painopistettä on vähitellen siirrettävä työn verotuksesta haittojen verotukseen. Tuloveron kevennykset on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. Tuloveron kevennys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palveluita pitäisi leikata tai velkaa kasvattaa. On mahdollista tasapainottaa taloutta rakenteellisin keinoin. Verotusta on kehitettävä terveysperusteiseen suuntaan. Verotuksen pidemmän aikavälin suunnan tulee olla pois työn verotuksesta kohti haittojen verottamista.

On varmistettava, ettei kenenkään koti mene kylmäksi energian puutteen vuoksi ja että arjen sähkölaskuista selvitään. Myös harvaan asutuilla alueilla tulee olla mahdollisuus elää ja liikkua. Tässä tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja kuin tilapäiset kotitalouksien energiatuet. Ennen muuta tulee panostaa siihen, että on mahdollista investoida energian tuotantoon. Uusia energiaratkaisuja tulee edistää, mukaan lukien pienet modulaariset ydinvoimalat ja uusitaan ydinenergialaki. Jakeluvelvoitteen alennusta tulee jatkaa akuutin energiakriisin yli. Tulee myös säilyttää jäljellä oleva turvetuotantokapasiteetti ja tarjota tuottajille pysyvät tuotantosopimukset Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua. Erityisesti jatkuvaan kasvatukseen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suojelualueiden ja vesistöjen reunoilla avohakkuita tulee välttää ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen mukaiseen metsänhoitoon. Kuitenkin avohakkuiden kieltäminen valtion metsissä olisi ristiriidassa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista koskevan tavoitteen kanssa. Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset tulee asettaa siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä, vaan tukevat jatkuvan kasvatuksen osuuden lisäämistä siihen soveltuvissa metsissä.

Syksyllä 2018 KD oli mukana eduskuntapuolueiden yhteisessä linjauksessa ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa. Rinteen-Marinin hallitus on kuitenkin kiristänyt tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten taloutta. Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Ruuhkamaksuja tehokkaampia päästövähennyskeinoja ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen. Edes pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne ei toimi joka suuntaan ja matka-ajat ovat helposti kohtuuttomia, joten auto on usein kaupunkiseuduillakin ainoa mahdollinen tapa saada arjen askareet hoidetuksi.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista on pidettävä huolta, myös turkistarhauksen osalta. Suomalaiset turkiseläimet voivat hyvin, eikä olisi mielekästä siirtää turkistuotannon painopistettä maihin, joissa eläimiä kohdellaan huonommin. Turkistarhaus on laillinen, taloudellisesti merkittävä elinkeino, ja sen työllistävä vaikutus on suuri. Elinkeino tuottaa vienti- ja verotuloja ja tarjoaa työpaikkoja.

Etenkin työn ja yrittämisen verotuksen korotus on myrkkyä taloudelle ja siten mahdollisuudelle pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, palveluja ja turvaverkkoja. Mutta näitä ei tarvitse laittaa vastakkain. Päinvastoin - palvelut ja turvaverkot on mahdollista säilyttää, jos työllisyys ja talouskasvu ovat hyvällä tasolla.

Tuloerot ovat luonnollisia yhteiskunnassa, jossa huomioidaan työn ja yrittämisen merkitys. Kuitenkin hyvin suuret tuloerot kasvattavat myös turvattomuutta. Suurten tuloerojen maissa rikkaat joutuvat elämään aitojen ja porttien takana turvatakseen omaisuutensa.

Liiallinen säätely lamauttaa yritystoimintaa.

Valitettavasti sosiaaliturvassa on edelleen kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. KD on 2018 julkaissut Kannustava perusturvamallin, jossa on edelleen ajankohtaiset suuntaviivat sotu-uudistukselle kohti yhtä yleistukea, joka joustaa nopeasti elämäntilanteen muuttuessa. Tukea on voitava hakea yhdeltä luukulta nykyisen sirpaleisen ja byrokraattisen tukiviidakon sijaan. Palveluihin ohjausta pitää kehittää.

Valtion tai kuntien ei kannata omistaa muuta kuin sellaista yritysvarallisuutta, johon liittyy ilmeinen strateginen intressi. Nykyisessä laajuudessaan julkisen sektorin oma liiketoiminta syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä ja alentaa näin koko talouden suorituskykyä. Valtio pysyköön lestissään ja antakoon elinkeinoelämälle kannustavan ja tasapuolisen toimintaympäristön, jossa se voi innovoida ja tuottaa tulevaisuuden palveluita.

Erilaiset kulttuurit ja taustat tuovat rikkautta yhteiskuntaan ja jokaisen ihmisen arvoa on kunnioitettava. Minkäänlainen rasismi tai syrjintä ei ole hyväksyttävää. Valitettavasti kuitenkin maahanmuuttajien sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaa ei ole onnistunut, mikä näkyy vaikkapa jengiväkivallan lisääntymisenä.

Kristillisten arvojen ytimessä on jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvon kunnioitus. Se tarkoittaa oikeutta elämään ja lähimmäisen rakkauden periaatetta. Lähimmäisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa heikoista huolehditaan. Kristillisessä arvopohjassa perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja lasten kasvatuksen perusta. Jos perhe voi hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.

Sukupuolten moninaisuus on käsite, jolla ei ole biologista perustaa. Sukupuolia on tosiasiassa kaksi, mutta jokainen nainen ja mies ovat erilaisia ja heillä voi olla erilainen kokemus omasta sukupuolestaan. Sukupuoli-identiteettejä voi olla monenlaisia, mutta sukupuolia on kaksi. Erilaiset kokemukset sukupuolesta on tärkeää huomioida ja kuulla. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus elää hyväksyttynä.

Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla. Tässä kannattaa ottaa mallia Islannista, jossa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuivat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Myös kouluissa on tärkeää, että opettajilla ja rehtoreilla on riittävät valtuudet pitää järjestystä yllä. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua.

Valtioiden yhteiset päätökset ovat keskeisiä tavoiteltaessa päästövähennyksiä. Suomen osuus maailman päästöistä on hyvin pieni.

Suomen eduskunnan tehtävä on luonnollisesti ajaa ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten asiaa. Samalla on muistettava, että olemme riippuvaisia muusta maailmasta. Esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta voimme vähentää painetta siirtolaisuuteen ja lisätä rauhaa ja turvallisuutta myös omilla rajoillamme. Ja toki lähimmäisyyteen kuuluu myös se, että viemme apua katastrofialueille ja köyhille.

Molemmat, ympäristön etu sekä talouskasvu ja työpaikkojen luominen on huomioitava enkä näe, että ympäristön etu ja työllisyys olisivat ristiriidassa keskenään.

Demokratiassa jokaisen mielipide on arvokas ja sitä on kuunneltava. Johtajien on kuitenkin pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä ja toimittava omantunnon mukaan.

Suomi on laaja maa ja on arvokasta, että jokaisen alueen elinvoima turvataan. Perusoikeuksiin kuuluu myös se, että jokainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa.

Kaupungistuminen on kansainvälinen trendi ja toki sillä on myös omat hyvät puolensa. Se kuitenkin merkitsee vakavaa haastetta asuntopolitiikalle ja palveluille. Maaseudun ja taajamien asunnot ja koulut jäävät tyhjiksi, kun taas kaupunkeihin joudutaan niitä rakentamaan, jolloin myös hinnat nousevat.