Reija Friman

Niin Suomen kuin EU:n tulee osoittaa tukea Ukrainalle niin pitkään kuin on tarpeen. Ukrainan puolustaessa maansa itsenäisyyttä ja vapautta, puolustaa se samalla myös demokratiaa ja koko Euroopan vakautta ja rauhaa. On ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme solidaarisuuden osoittamista ja avun antamista vahvan ja yhtenäisen Euroopan ja Euroopan unionin puolesta. Katson tuen osoittamisen Ukrainalle tärkeäksi myös moraalin ja inhimillisyyden valossa.

Suomi täyttää jo nyt Naton suosituksen käyttää BKT:sta 2 prosenttia puolustukseen. On tärkeää, että huolehdimme vahvasta puolustuksesta.

Peruskouluissa rakennetaan tulevaisuuden yhteiskunta. Tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat perusopetuksen ja oppilashuollon voimavaroja. Vihreiden tavoitteena on kirjata opettajamitoitus perusopetuslakiin. Riittävä aikuisten määrä koulujen arjessa on tärkeää turvata. Myös yhteistyö perheiden kanssa on keskeistä. Jokaiselle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen opetus ja tuki, sekä opettajille työrauha opettaa. Edellä mainittujen varmistamiseksi koulut tarvitsevat ennen kaikkea resursseja. Koulutukseen investoimisen tulee olla ensi kauden tärkeimpiä tehtäviä.

Asiantuntijat puoltavat huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Käyttöhuoneiden on todettu parantavan niin huumeidenkäyttäjien itsensä kuin ympäristön terveysturvallisuutta. Niiden avulla on mahdollista tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, joiden kynnys avun hakemiseen on korkea. On tärkeää vahvistaa tahtotilaa ja löytää vaikuttavia keinoja huumeongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Huumekuolemien määrä on Suomessa dramaattisessa kasvussa. Erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden huumekuolemien lisääntyminen. Puollan käyttöhuoneita myös moraalin ja inhimillisyyden valossa – päihderiippuvaiset tarvitsevat kaiken tukemme vaikean sairauden kanssa kamppaillessaan. Suomalaisen päihdepolitiikan tulisi painottua vahvemmin ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen.

Ajattelen, että valtion tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa hyvinvointialueiden toimintakyky. Yksi syy sote-uudistuksen toteuttamiselle oli järjestelmämme tunnistaminen liian raskaaksi julkiselle taloudellemme. Pidemmällä aikajänteellä sote-uudistuksen on tarkoitus hillitä menoja. Se vaatii painopisteen kääntämistä korjaavista palveluista varhaiseen tukeen. On selvää, että ikääntyvä väestömme tulee lähivuosina kasvattamaan menoja. Samalla pandemian kerryttämä hyvinvointi- ja hoitovelan purku tapahtuu hitaasti. Näistä selviytyäksemme hyvinvointialueet tarvitsevat valtion tukea. Ennen kaikkea on kuitenkin pyrittävä palveluiden vaikuttavuuteen, jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan riittämään ja kustannukset pidettyä maltillisina.

Nuorisorikollisuuden lisääntymisessä on keskeistä puuttua ilmiön syntyyn ja kehitykseen. Ratkaisut eivät ensisijaisesti löydy oikeuslaitoksen puolelta, vaan ennen kaikkea nuorten tukipalveluista ja ennaltaehkäisevistä toimista. Kuten yleensäkin rikollisuuden, myös jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden riskitekijöitä ovat syrjäytyminen, eriarvoistuminen, näköalattomuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus. Tärkeintä on vahvistaa toimia, jotka lisäävät nuorten osallisuutta ja varmistavat varhaisen vaiheen tuen ja rinnalla kulkemisen. Turvallisen elinympäristön luominen niin varhaiskasvatuksen, koulutuksen kuin mielenterveyspalveluiden keinoin on ratkaisun avaimista tärkein. Rangaistusten kiristämistä laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapidosta tulee punnita.

Ajattelen, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee uudistaa. Miten, sitä on mielestäni aikaista sanoa. Asiaa tulee tarkastella sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Tämä on tärkeää siksi, että yhden sosiaaliturvan osan muuttaminen aiheuttaa muutoksia myös sen muissa osissa. Sosiaaliturvajärjestelmäämme on vuosien saatossa muutettu juuri näin, mikä on osaltaan aiheuttanut järjestelmän tilkkutäkkimäisyyden ja sen tarpeettoman monimutkaisuuden. Uudistusta tehtäessä on tärkeää huolehtia, ettei se heikennä heikoimmassa asemassa olevien palveluita ja toimeentuloa. Ennen kaikkea on pohdittava keinoja, joilla tuemme työllisyyttä. On parannettava työn vastaanottamisen kannustimia. Tarvitsemme myös toimia, jotka vahvistavat osatyökykyisten ja vammaisten parempaa työllistymistä.

Useaa alaa piinaava työvoimapula on vakavimpia ja aitoja toimia vaativia haasteitamme. Tilannetta on vaikea, ellei mahdotonta ratkaista ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa. Ulkomaisen työvoiman saaminen edellyttää lisää toimia myös valtiolta. Työperäistä maahanmuuttoa tulee eri keinoin helpottaa, ja tukea kotoutumiseen tulee tarjota nykyistä monipuolisemmin ja systemaattisemmin. Suomen on oltava myös houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle. On tärkeää huolehtia, että maahanmuuttajilla on aito mahdollisuus rakentaa elämänsä Suomeen. Se vaatii mm. perheenyhdistämisen helpottamista, eli tarvittaessa ulkomailla asuvalle läheiselle oleskeluluvan myöntämistä Suomeen.

Velkaantumisen taittaminen on tärkeä tavoite. Siksi on välttämätöntä leikata kasvavia menoja. Yhtä aikaa on huolehdittava siitä, että varmistamme laadukkaat palvelut, turvaamme koulutuksen resurssit ja riittävän sosiaaliturvan. Se on inhimillisesti oikein, mutta toisin toimien syömme myös tulevaisuutemme kasvun eväät. Tehtävien päätösten tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Meillä ei ole varaa kasvattaa hyvinvointivelkaa. Talouden sopeuttamistoimet ovat toteutettava niin, että ne tukevat talouden uudistumista, vähentävät köyhyyttä ja torjuvat eriarvoisuutta. Tarvitsemme ennen kaikkea vauhdikkaampaa kasvua. On tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka kasvattavat työllisyyttä ja tuottavuutta. Erityisesti on huolehdittava, että sopeutustoimet eivät vaaranna heikoimpien asemaa.

Vihreiden pyrkimys on alentaa pieni- ja keskituloisten tuloverotusta – sen toteuttaminen tulisi kuitenkin olla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Lähivuosina en usko kokonaisverotuksen alentamisen olevan realistista. Yksi keino toteuttaa pieni- ja keskituloisten verotuksen lasku olisi lisätä verotusta muualla kohdistamalla sitä muun muassa ympäristölle haitalliseen toimintaan. Näkisinkin verotuksen painopisteen siirtämisen pois työn verotuksesta kohti haittaveroja oikeana suuntana. Laadukkaiden palveluiden järjestämisestä emme voi tinkiä.

On oikein, että valtio auttaa kotitalouksia selviytymään korkeiden energiahintojen paineessa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että energiakriisi Suomessa jää pelättyä pienemmäksi ja uusille tukitoimille ei ole perusteita. Mikäli tilanne muuttuu, tulee valtion tarkastella asiaa uudelleen. Tukitoimia tehtäessä on tärkeää huolehtia niiden kohdentumisesta eniten tukea tarvitseville kotitalouksille.

Luontokadon estäminen on tärkeää. Avohakkuut ovat ajaneet suomalaisen metsäluonnon ahdinkoon ja sadat lajit sukupuuton partaalle. Sen vuoksi valtion talousmetsissä tulisi siirtyä avohakkuista pääasiassa jatkuvaan kasvatukseen. Metsän jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Jatkuva kasvatus suojelee luontoa ja on myös metsänomistajalle parempi hakkuutapa. Metsätalouden uudistaminen on välttämätöntä arvokkaan luonnon sekä hiilinielujen ja -varastojen turvaamiseksi. On löydettävä tehokkaat ja oikeudenmukaiset ratkaisut hakkuiden vähentämiseksi kestävälle tasolle.

Elinkelpoinen planeetta on elämän edellytys. Siksi Suomen tulee sitoutua luontokadon ja ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillitsemiseen. Me myös hyödymme monin tavoin kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan tekemisestä. Kun varmistamme Suomen olevan vahvasti mukana osana globaalien ilmiöiden ratkaisuja, sekä hyödynnämme ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet, mahdollistamme Suomelle myös talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymisen. Suomen tulee olla investointiympäristönä houkutteleva. Ympäristöystävälliset ja -vastuulliset toimet ovat ennen kaikkea Suomelle mahdollisuus, sillä meillä on tämän alueen korkeaa osaamista.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu on monin paikoin tarpeellista ja myös ainoa vaihtoehto liikkumiseen. Suurissa kaupungeissa ja eritoten PK-seudulla vaihtoehtoja autoilulle on – näillä alueilla suhtaudun varovaisen myönteisesti kaupunkialueiden ruuhkamaksuihin. Ruuhkamaksujen kautta ruuhkat vähenevät, jolloin auton käyttö on helpompaa, silloin kun se on välttämätöntä. Ruuhkamaksujen käyttöönotosta on saatu positiivisia kokemuksia mm. Tukholmasta. Ruuhkamaksuista kerättäviä tuottoja voisi käyttää julkisen liikenteen kehittämiseen.

Turkistarhaus on lyhyen siirtymäajan turvin kiellettävä Suomessa. Elinkeinon menettäneelle meidän tulee osoittaa tukea.

Laadukkaat palvelut ja riittävä sosiaaliturva ovat varmistettava myös taloudellisesti vaikeina aikoina – viime kädessä veroja korottamalla. Palveluiden turvaaminen on inhimillisesti oikein, mutta myös taloudellisesti, sillä toisin toimien syömme myös tulevaisuutemme kasvun eväät. Tehtävien päätösten tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Meillä ei ole varaa kasvattaa hyvinvointivelkaa. Ennen kaikkea on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka kasvattavat työllisyyttä ja tuottavuutta. Päätöksiä ja uudistuksia tehtäessä on huolehdittava siitä, että ne toteutetaan tavalla, joka ei vaaranna heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja palveluita.

Eriarvoistumiskehitys on yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Varallisuuden keskittymisellä ja suurilla tuloeroilla on haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Tärkeää ei kuitenkaan ole estää tuloerojen kasvua itseisarvoisesti. Olennaista on voimistaa toimia, jotka vahvistavat heikoimmassa asemassa olevien asemaa, sekä tukevat jokaisen palkkatyöhön työllistymisen mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti valtion ei mielestäni tule puuttua markkinoiden toimintaan. Joillain osa-alueilla se voi kuitenkin olla perusteltua. Esimerkkitilanteena mainitsen kohtaamamme energiakriisin – toimet kohtuuhintaisen sähkön mahdollistamiseksi suomalaisille poikkeuksellisessa tilanteessa olivat mielestäni perusteltuja. Myös esimerkiksi ympäristökriisit ja sosiaalinen eriarvoisuus kielivät siitä, että julkisen vallan voi olla tarpeen ohjata markkinoita ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan. Valtion on pidettävä huolta siitä, että ketään ei riistetä ja sosiaalinen kestävyys ja ihmisoikeudet turvataan kaikissa tilanteissa.

Isossa kuvassa näin ei voida katsoa olevan. Päinvastoin – Suomi on toistamiseen saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen liian alhaisesta perusturvan tasosta. Tutkimuksista tiedämme, että osa perusturvan varassa elävistä joutuvat tinkimään ruoasta ja lääkkeistä. Yhtä aikaa sosiaaliturvajärjestelmämme sisältää kuitenkin myös kannustinloukkuja. Niitä tulee pyrkiä tunnistaa ja purkaa ensi vaalikaudella tehtävässä sosiaaliturvauudistuksessa. Ennen kaikkea on pohdittava keinoja, joilla tuemme työllisyyttä. On tärkeää parantaa työn vastaanottamisen kannustimia.

En suhtaudu asiaan ideologisesti. Katson, että yhteiskunnan perustoimintoja turvaavia ja huoltovarmuuden kannalta merkittäviä yhtiöitä on perusteltua pitää julkisen sektorin omistuksessa – tällaisia ovat esimerkiksi vesihuollosta ja sähkönsiirrosta vastaavat yhtiöt. Joitain omistuksia voi myös olla aiheellista purkaa.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus tulee ennen kaikkea nähdä yhteiskunnan vahvuutena ja voimavarana. Ne ovat seurauksia yhteiskuntamme positiivisesta kehityksestä. Yksilöllinen vapaus on lisääntynyt, mikä on äärimmäisen hieno asia. On tärkeää huolehtia, että Suomeen tulijat sopeutuvat yhteiskuntaan, pääsevät työelämään ja että heillä on aito mahdollisuus rakentaa elämänsä Suomeen. Siksi mm. tukea kotoutumiseen tulee tarjota nykyistä monipuolisemmin ja systemaattisemmin. Myös perheenyhdistämistä on syytä helpottaa – se on tärkeää maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja onnistuneen kotouttamisen kannalta.

Hyvän arvopohjan politiikalle muodostavat mielestäni vahva demokratia, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja tasa-arvo. Kaiken keskiössä on jokaisesta, erityisesti heikoimmista, huolehtiminen. Näissä on toki myös paljon yhtymäkohtia arvoille, jotka miellämme kristillisiksi.

Suomessa on sukupuolen moninaisuuden tunnustamiseksi vielä tehtävää. On tärkeää, että pyrimme aktiivisesti tunnistamaan ja poistamaan syrjiviä rakenteita, jotka estävät eri sukupuolten täysivaltaisen osallistumisen työ-, perhe- tai yhteiskuntaelämään. Jokaisella on oltava oikeus määritellä sukupuolensa ja toteuttaa sukupuoli-identiteettiään vapaasti ilman pelkoa syrjinnästä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja ehjä arki vahvistuvat ennen kaikkea lasta ja nuorta kunnioittamalla, yhdessä sovituilla säännöillä ja yksilöllisellä kohtaamisella.

Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekeminen on ensiarvoisen tärkeää ja jokaisen maan vastuu. Ympäristövastuulliset toimet ovat monella tapaa myös Suomen ja suomalaisten etu. Kun varmistamme Suomen olevan vahvasti mukana osana globaalien ilmiöiden ratkaisuja, sekä hyödynnämme ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet, mahdollistamme Suomelle myös talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymisen.

Poliitikkojen on edistettävä myös globaalia solidaarisuutta ja köyhien maiden tukemista. Maailman laajat kehityskulut vaikuttavat myös suomalaisten elämään. Sisäänpäin käpertyminen ei ole suomalaisten etu.

Kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka on valtaosin myös viisasta talouspolitiikkaa. Kun varmistamme Suomen olevan vahvasti mukana osana globaalien ilmiöiden ratkaisuja, sekä hyödynnämme ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet, mahdollistamme Suomelle myös talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymisen. Suomen tulee olla investointiympäristönä houkutteleva. Ympäristöystävälliset ja -vastuulliset toimet ovat ennen kaikkea Suomelle mahdollisuus, sillä meillä on tämän alueen korkeaa osaamista. Ilmasto- ja ympäristötoimet suhteessa talouskasvuun ja työpaikkojen luontiin tulee nähdä toinen toisiaan vahvistavina tekijöinä.

Maamme päättäjien tulee ennen kaikkea antaa päätöksissään painoarvoa asiantuntijatiedolle. Näen nyky-yhteiskunnassamme ja ajassamme rohkeuden puutetta. Kuunnellessamme liikaa vastustuksia, on vaarana sen johtaminen kiperien, ratkaisuja vaativien ongelmien ratkaisematta jättämiseen. Yhtä aikaa on tärkeää vahvistaa demokraattisia instituutioitamme ja lisätä lähidemokratiaa – ihmisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia heidän omassa elinympäristössään tulee tukea ja edistää.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kaupungistuminen on seurausta siitä, että ihmiset muuttavat sinne, missä on töitä ja missä he kokevat hyväksi elää. Siihen on vaikea vaikuttaa. Sen sijaan kaupungistumiseen liittyy erilaisia lieveilmiöitä, joita voimme ratkaista poliittisilla toimilla. Onkin tärkeää kiinnittää huomiota kaupungistumisen kestävyyteen niin sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen kuin luonnon kannalta.