Anna Kontula

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomen puolustuksen rahoitus on mitoitettava Suomen turvallisuustarpeiden, ei Naton (melko mekaanisten) ideaalien mukaan.

Olen samaa mieltä siitä, että aikuisia koulussa on lisättävä, mutta en siitä, että kaikkien pitäisi ola opettajia. Käytännössä nytkin kouluissa työskentelee myös monen muun ammatin edustajia ja hyvä niin. Kouluopetuksen toimivuutta voidaan parantaa myös esimerkiksi koulunkäyntiavustajia palkkaamalla, minkä lisäksi opetustyön sujuvuus edellyttää riittävää opiskelijahuoltoa (kuraattoreita, terveydenhoitajia, jne.) ja tietysti tukihenkilöstöä (kiinteistönhoito, kansliapalvelut jne.). Yksi koulukeskustelun ongelma on, että ei nähdä kokonaisuuden muodostuvan useita eri ammatteja edustavista vastuullisista aikuisista. Ajatellaan, että on samantekevää, onko koululla tuttu talonmies (kuten ennen oli) vai ostetaanko lumityöt joltain firmalta.

Suomi on huumekuolemissa Euroopan kärkeä. Vaikka käyttöhuoneet eivät vähennä huumeiden käyttöä, ne todennäköisesti vähentävät kuolemia. Käyttöhuonekeskustelun osalta on kuitenkin tärkeää ymmärtää kaksi asiaa: 1. Käyttöhuoneet eivät ratkaise päihdeongelmia, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista ja systemaattista päihteidepolitiikkaa, ml. ongelmien ennaltaehkäisy, käytön dekriminalisaatio sekä oikea-aikainen ja kynnyksetön hoitoon pääsy. 2. Päihteisiin eivät kuole jotkut epäihmiset tuolla jossain. Niihin kuolevat meidän rakkaamme - lapsemme, vanhempamme, ystävämme. Näiden henkien pelastamiseksi pitää tehdä ennakkoluulottomasti kaikki, mikä toimii.

Koronasta opimme, että sotepalveluissa pitäisi olla "löysää", jotta ne pystyvät vastaamaan myös poikkeusolojen tarpeisiin. Nykyisissä laskelmissa tätä ei ole huomioitu.

Miksi turvautua keinoihin, joilla ei tutkimusten mukaan ole juuri vaikutusta (rangaistusten koventaminen), kun voitaisiin käyttää keinoja, joiden tiedetään toimivan (moniammatillinen ehkäisevä työ, lastensuojelun riittävä koulutus ja resurssointi, yhteiskunnan koheesiota lisäävät toimet, pedagoginen puuttuminen kiusaamiseen ja muihin vertaisväkivallan muotoihin jo päiväkodeista lähtien jne.)

Tutkitusti heikennykset ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa voisivat hieman nopeuttaa uudelleentyöllistymistä. Vaikutus on kuitenkin kansantalouden mittakaavassa niin marginaalinen (verrattune muihin mahdollisiin toimiin), että työllisyyskeskustelun pyöriminen sen ympärillä kertoo enemmän eliitin ennakkoluuloista työttömiä kohtaan kuin taloudellisesta vastuunkannosta.

Näyttää siltä, että Suomen demografia edellyttää työvoimaa muualta. En kuitenkaan tiedä, missä määrin ongelmana on houkuttelun puute - jospa nyt ensin nopeuttaisimme oleskelulupabyrokratiaa ja lakkaisimme heittämästä ulos maasta täällä työskenteleviä, kielen jo oppineita, mahdollisesti täällä perheellistyneitä ihmisiä? Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikka on niin kafkamaisella raiteella, että tuntuu hölmöitä keskustella ihmisten "houkuttelusta".

Velkaantuminen, etuudet ja palvelut ovat kaikki valtavan isoja käsitteitä, joiden sisällä on mahdollista tehdä monenlaista politiikkaa. Minulla sopii kyllä, jos toteutetaan eläkekatto (vaikkapa yli 5000 euron eläkkeille) velkaantumisen hillitsemiseksi. Sen sijaan minulle ei käy, että toimeentulotukea leikataan. Tästä syystä kysymykseen on vaikea vastata.

Ansiotuloverotusta ei pidä tässä tilanteessa keventää. Sen sijaan progressiota voi kiristää, jolloin pienimpien tulojen veroprosentti laskee ja suurimpien nousee.

Pitää tukea niiltä osin kuin hinnannousu on kotitaloudelle kohtuuton. Kaikkea hinnannousua ei kuitenkaan pidä kompensoida eikä varsinkaan kaikille, sillä tässä ekologisessa tilanteessa on ihan hyvä itse kunkin tarkastella omaa energiankulutustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ruuhkamaksu kohdistuisi painotetusti ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua julkisilla (esim. sairauden, vamman tai työvälineiden vuoksi) ja jotka eivät voi valita liikkumisen aikojaan (eli duunarit). Kannatan yksityisautoilun vähentämistoimien kohdistamista kaupunkeihin, joissa on hyvä julkinen liikenne ja tehdään paljon alle 3 km yksityisautomatkoja. Keinojen pitää kuitenkin huomioida, että kaikilla ei ole liikkumisen suhteen samaa valinnanvaraa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kannatan taloussektorin demokratisoimista, mutta en ole aivan varma, onko valtio siinä paras toimija (vrt. esim. yritysdemokratian lisääminen). Ainakaan se ei ole ainoa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Minulle "monikulttuurisuus" ei ole arvo. Kannatan kuitenkin sitä, että ihmiset saisivat elää missä haluavat ja kenen kanssa haluavat.

Eihän kukaan edes oikeasti tiedä, mitä ne "kristilliset arvot" ovat.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tämä on kyllä ihan outo kysymys taas, ottaen huomioon, että meillä perheiden kasvatustavoissa on isoja eroja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Demokratiassa poliitikkojen kuuluu välittää ihmisten mielipiteistä.

Suomen asuttuna pitäminen ei ole minulle tärkeä arvo. Sen sijaan kannatan kyllä sitä, että ihmisten mahdollisuutta valita asuinpaikkansa tuetaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa, jotka usein sotketaan.

Kuten ei haja-asutus, ei myöskään kaupunkiasuminen ole minulle arvo.