Hanna Kosonen

Ukraina sotii koko Euroopan puolesta. On tärkeää, että inhimillinen kärsimys ja sota loppuu mahdollisimman pian Ukrainan voittoon. Ukrainaa on tuettava täysillä, jotta Venäjä näkee, että muu maailma on vahvasti Ukrainan puolella. Maailman on osoitettava Venäjälle, että tällainen hyökkäys ei vie voitoon muuallakaan. Jälleenrakennus vaihe on pitkä ja Ukraina ei silloinkaan saa jäädä yksin.

Uskottava ja vahva puollustus ja NATO kumppanuus on edellytys itsenäiselle Suomelle. Se vaatii vankkaa varustelua, taidokasta diplomatiaa ja koko Suomen huoltovarmuutta.

Opettaja pystyy keskittymään paremmin opettamiseen ja oppilaisiin yksilöllisemmin pienemmissä luokkaryhmissä. On arvioitu että hyvä luokkakoko on noin 20 oppilasta, mutta luokkakoko ei ole ainut opettamisen ja oppimisen rauhaan vaikuttava tekijä. Erityisoppilailla on oltava riittävä tuki oman luokanopettajan lisäksi. Myös tilaratkaisulla ja opetuksen rytmityksillä on väliä.

Huumeiden käyttöhuoneissa voitaisiin saada hoitoon heitä joita ei muuten tavoiteta. Käyttöhuoneet ovat yksi osa sitä, että yhteiskunta huolehtii ja mahdollistaa vieroitushoidon. Huumeiden käyttöä pitää ehkäistä ja tehokkainta on puuttua käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kuuluisi ohjata paremmin toimintaa terveyden edistämiseen, hyvään johtamiseen sekä saumattomiin hoitoketjuihin. Tietyillä alueilla jo nyt pystytään tuottamaan palveluita toisia edullisemmin, vaikka otetaan huomioon sairastavuus ja pitkät välimatkat.

Rikollisuus ei synny itsestään vaan huonot lähtökohdat tai kaveriporukka voivat ajaa siihen. Rangaistusten koventamisen sijaan rikoksista kiinnijääneen nuoren elämän suunnan kääntämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi turvallinen aikuinen, siksi esimerkiksi urheiluseuratoiminta ja muut harrastukset voivat olla äärettömän kustannustehokkaita muotoja nuorisorikollisuuden ehkäisemisessä. Jokaisella pitää olla mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa ja rangaistusten sijaan tärkeintä on että nuori löytää tukea, turvaa ja innostusta elämään muualta kuin rikosten parista.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen on monessa maassa vähentänyt työttömyyttä. Suomessa on lähes kaikilla aloilla osaajapula laajasti ympäri Suomen ja työntekijöitä todella tarvitaan. Ansiosidonnaista olisi porrastettava voimakkaammin.

Suomessa työikäisen väestön määrä vähenee tulevina vuosina huomattavasti. Meillä on jo nyt iso osaajapula lähes kaikilla aloilla ja tarvitsemme ulkomailta osaajia hyvin monenlaisiin tehtäviin. Osaajista on kova kilpailu maailmanlaajuisesti, on sujuvoitettava maahantuloa ja lisättävä Suomen vetovoimas.

Menot pitää olla suhteessa tuloihin ja on tarkkaan mietittävä mihin Suomella on varaa. Talouden pidon tavoitteen pitää olla kestävä kasvu ja kehitys. Meidän pitää siis jouduttaa tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden yritysten investointeja.

Tässä talouden tilanteessa meillä ei ole varaa alentaa veroja, mutta niitä ei ole varaa kiristääkkään.

Energian hinnan nousussa on tultu kuluttajia vastaan erillaisilla tukimuodoilla riittävästi. Tulevaisuutta varten on luotava järjestelmä, joka varmistaa, että mahdollisen uuden hinnan nousun myötä tuet voidaan kohdistaa niitä eniten tarvitseville.

Valtion metsistä pitää suojella vanhat arvokkaat metsäkohteet. Valtion metsät ovat kuitenkin erityisesti pohjoisessa tärkeä metsäteollisuuden raaka-aineiden lähde ja siten osa arvoketjua, joka tuo alueelle työtä ja hyvinvointia. Siksi niitä on hoidettava kestävästi ja uudet hyväksi havaitut hoitomuodot on otettava käyttöön.

Suomen hiilineutraalius tavoite vuoteen 2035 kannustaa valtiota, kuntia ja yrityksiä toimimaan hiilineutraalisti ja siten myös saamaan aseman yhtenä johtavana maana ilmastonmuutoksen ratkaisijana, innovoijana ja keinojen kaupallistajana. Koko maailma siirtyy fossiilitaloudesta päästöttömään talouteen ja samalla myös tuhansien miljardien rahavirrat vaihtavat paikkaa. Tässä muutoksessa Suomen pitää olla voittajien puolella.

Julkista liikennettä pitää kehittää houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi yksityisautoille, mutta ruuhkamaksuja ei tarvita.

Turkistarhaus tullaan suurella todennäköisyydellä kieltämään EU:ssa lähiaikoina. Parasta olisi tietenkin maailmanlaajuinen kielto, mutta sellainen ei ole näköpiirissä.

Suomen julkisen talouden tasapainottamisessa on oleellista verotus, julkisten palveluiden sekä sosiaalietuuksien laajuus sekä talouden kasvu sekä kehitys. Kaikkia on tarkasteltava yhtäaikaisesti päätösten seurannaisvaikutukset pidemmälläkin aikavälillä huomioiden. Suomen julkinen talous ja palvelut ovat hyvin kattavat verrattuna tulopohjaamme, mutta verotuksemme jo nyt yksi maailman kireimmistä. Sosiaalietuudet on muokattava niin, että aina on kannattavaa ottaa vastaan työtä ja julkiset palvelut niin, että ne on toteutettava tehokkaalla ja kansalaisia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.

On oltava rahallinen kannustin työntekemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Siksi on oikein, että toiset ansaitsevat enemmän kuin toiset. Jokainen ei voi kuitenkaan noin vain päättää menestymistään, vaan siihen vaikuttavat mm. perhetausta, mahdollisuudet opiskeluun, terveys ja ihan sattumakin. Siksi on kaikista pidettävä huolta ja luotava jokaiselle mahdollisuudet kasvaa täyteen mittaansa.

Valtion on pidettävä huolta lainsäädännöstä, jotta yritysvastuu, päästöttömyys ja kestävä kehitys palkitaan ja jotta lainsäädäntö ohjaa yrityksiä kestävään toimintaan huomioiden ympäristö sekä sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. EU asettaa kaiken aikaa tiukempaa ja vastuullisempaa sääntelyä niin ympäristön kuin taloudenkin osalta ja tässä Euroopan laajuisessa sääntelyssä Suomen on luontaisesti oltava mukana.

Suomalainen sosiaaliturva ei kannusta jokaisessa tilanteessa työntekemiseen, koska aina ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Suurelle osalle sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa, vaan pakon sanelema tilanne ja silloin on oikein, että turva on olemassa. Myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle voi olla hyvin vaikea päästä, vaikka työkyky olisi mennyt.

Osassa kuntia tehdään kuntien omistamissa yrityksissä tehottamasti toimia, joista löytyy yksityiseltä puolelta kilpailua. Kuntien ei pitäisi sotkeutua yksityisesti tuotettujen palveluiden tuottamiseen, joissa ei ole lainsäätämiä viranomaisvelvollisuuksia. Hyvinvointialueilla tulisi myös ottaa yksityiset palvelutuottajat täydentämään tarjontaa, toki alueen tarpeet huomioiden. Olemme kulkeneet kriisistä toiseen viime vuosina ja on ollut helppo huomata, että tietyt yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot pitäisi olla julkisessa omistuksessa. Osa toki on jo lopullisesti menetetty yksityiselle puolelle. Kriittisiä toimintoja ovat esimerkiksi sähköverkot, vesivarannot, raiteet, tiestö, tietty digitaalinen infra, sosiaali- ja terveyspalvelujen päivystys ja viranomaistoiminnot jne.

Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa palvelutason ylläpitoon ja talouden kasvun säilyttämiseksi. Väestömme ikääntyy, syntyvyys alenee ja työikäinen väestö vähenee, emmekä suomalaisin voimin pärjää. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus on suora seuraus siitä, että houkuttelemme Suomeen maailman parhaita osaajia.

Kristinuskon varjolla on maailman historiassa saatu paljon hyvää, mutta myös pahaa aikaan. Minulle kristilliset arvot tarkoittava lähimmäisen kunnioittamista ja rakastamista sellaisena kuin hän on, ihmisarvon sekä ympäristön kunnioittamista, vastuullisuutta, kohtuullisuutta sekä sitä, että on mahdollisuus saada anteeksi.

Sukupuolen moninaisuuden hyväksymisessä ja ihmisten kunnioittamisessa sellaisena kuin he ovat, on vielä yhteikunnassamme tekemistä.

Rajat tuovat lapsille ja nuorille turvaa ja siten rakkauden tunnetta. Kun lapsille ja nuorille annetaan kaikki valta päättää elämästään ja tekemisistään, heillä menee valtavasti energiaa päätösten tekemiseen, jotka itse asiassa kuuluisivat vanhemmille. Lapsi ja nuori ei vielä välttämättä tunnista mikä on heille hyväksi, vaan tekevät päätökset nautinto edellä.

Suomella ei ole fossiilisen energian varoja ja siksi meidän on oman taloutemme takia fiksua vähentää päästöjä ja samalla kotimaassa kehittää tulevaisuuden ratkaisuja niin energiatehokkuuden kuin päästöttömyyden osalta. Fossiilinen maailma on siirtymässä menneisyyteen joka tapauksessa, muutos on jo kovassa vauhdissa. Siinä muutoksessa Suomen on oltava voittajien puolella.

Suomen ja suomalaisten etu tarkoittaa myös sitä, että pidämme heikommista huolta maailman laajuisesti. Autamme esimerkiksi Turkin ja Syyrian maanjäristyksen uhreja. Mekin saatamme tarvita jonain päivänä apua.

Ympäristön etu on pitkällä tähtäimellä myös kestävää talouskasvua ja lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Saimaalle ei pidä sallia kaivoksia puhtaan veden ja luonnon säilymisen takia. Ympäristön etua pitää ajatella koko maapallon kannalta. Ei pidä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vievät teollisuuttamme tai esimerkiksi metsien käyttöä sellaisiin maihin, jotka eivät toimi niin kestävällä tavalla.

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka osaavat älykkäästi ottaa huomioon ympäristön, talouden ja sosiaalisen näkökannan. Suomalaisten on hyvä tietää minne ollaan menossa.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on huoltavarmuus ja turvallisuuskysymys. Ruotsi ja Norja ovat satsanneet koko maan palveluihin ja logistiikkaan. Työllisyysaste on molemmissa maissa todella korkea koko maassa. Suomessa työllisyysaste jakautuu epätasaisesti. Vain koko maan kasvua parantamalla kehitämme maamme hyvinvointia.

Suomalaisista 2/3 haluaa asua väljästi omakotitalossa ja tämä mahdollistuu halvemmalla haja-asutusalueilla. Suomi on kaupungistunut viime vuosikymmeninä hyvin voimakkaasti, eikä enää tarvitsisi maaseudun tyhjentyä. Tämä on edellytys myös vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden palveluille. Jokaisen tulee saada asua siellä missä haluaa.