Terhi Enjala

Mikäli Ukraina häviää sodan Venäjää vastaa, Venäjä voi etsiä uusia etupiirejä rajanaapureistaan. Suomen raja Venäjän kanssa on pisin lännessä. Itämeri on Suomen merkittävin huoltoreitti. On erityisen tärkeää, että laivaliikenteemme voi kulkea turvallisesti ja häiriöttä Itämerellä. Olemme myös osa Eurooppaa, joka kaikkien onneksi, on tässä kriisissä pysynyt yhtenäisenä. Venäjän brutaali hyökkäys rikkoo kansainvälisiä sopimuksia on kaikkinensa epäinhimillinen ja tuomittava.

Puolustusmenojen taso, joka nyt Natoon liityttäessä valitaan, ratkaisee jatkossa meidän puolustusmenojen tason, nimittäin niistä on myöhemmin vaikea tehdä säästöjä. Puolustusmenoihin on hyvä liittää mukaan muiden hallinonalojen Natoon liittyvien kulujen menoeriä, joka tukee nyt julkisuudessa arvioitua 2% bruttokansantuoteesta suositusta. Turvallisuusympäristömme on tällä hetkellä jonkin verran epävakaa, joten puolustusmenot ovat merkittävä osa budjettiamme.

Opetusryhmän koko vaikuttaa merkittävästi työrauhaan ja oppimistuloksiin. Meiltä on poistettu hyväksi koetut ja havaitut pienluokat, joissa oppilaat saivat aikaisemmin yksilöllisempää opetusta. Pienempi ryhmä antaa oppijoille paremman oppimisympäristön ja opettajan mahdollisuuden antaa laadukasta tukea, sitä tarvitseville oppilaille. Luku- kirjoitus- ja laskentataito ovat perusselviytymistaitoja. Kansainvälisen Pisa-vertailun mukaan Suomessa koululaisten osaamistaso on heikentynyt. Tulevaisuuden kestävä suomi tehdään koulutuksella. Suomen menestys perustuu koulutukseen.

On enenevästi näyttöä, että käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden käyttöä ja siitä syntyvää jätettä julkisissa tiloissa, ja näin parantavat ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Ne voivat myös vähentää veriteitse tarttuvia tauteja ja yliannostusten määrää palveluiden lähettyvillä. Huumeiden käyttöhuoneet vetävät puoleensa sellaisia syrjäytyneitä ja vaikeasti tavoitettavia huumeiden käyttäjiä, jotka pistävät huumeita kadulla ja muissa julkisissa tiloissa. Mielestäni tätä voidaan kokeilla ja tutkia sen hyötyjä Suomaisessa kulttuurissa, lisääkö vai vähentääkö se terveydenhuollon menoja, ja onko sillä vaikutusta huumeiden käytön vähenemiseen. Jos jostain pitää leikata, tämä ei ole ensisijaisia menoja budjetissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtunut muutos Hyvinvointialueisiin vaatii alkuun investointina rahaa, jotta se voisi menestyä. On arvioitu, että investointi alkaa tuottaa hyötyjä noin kymmenessä vuodessa, jolloin menojen lisääntymin vihdoin taittuu. Kunnille annetut koronakorvaukset ovat johtaneet harjaan hyvinvointialueiden budjetointia, koska sote-menoihin tarkoitettua rahaa kunnissa on käytetty muuhunkin. Budjetit on laadittu vuoden 2022 tasoon, joista on vähennetty koronakorvaukset. Näin kaikkien hyvinvointialueiden budjetit ovat alijäämäisiä useita kymmeniä miljoonia. Esim. Vantaa-Kerava hyvinvointialueella noin 55miljonnaa.

Ankkuritoimintaa (toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Toiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen), ja perheiden tukemista eli ennaltaehkäisevään toimintaan tulee panostaa varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa tukea tulee antaa jo synnytyslaitokselta, neuvolasta, varhaiskasvatuksesta alkaen heti, kun tarve havaitaan. Rangaistuksia saa antaa, mutta niiden koventaminen ei poista pulmia.

On tutkittu, että ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen lyhyemmän aikaa kohentaisi julkista taloutta, sillä se lyhentää työttömyysjaksoja ja nopeuttaa työllistymistä. Tämä perustuu siihen, että työtä haetaan aktiivisemmin ja toisaalta madalletaan rimaa, sen suhteen minkälaisia työpaikkoja otetaan vastaan. Uudistus olisi hyvä toteuttaa noususuhdanteessa ja matalasuhdanteen aikana järjestelmä voisi olla anteliaampi, jolloin heidän kulutuskäyttäytyminen tukee taloutta.

Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa, ja jo nyt, lisää työvoimaa. Pulmana on kuitenkin kielitaito, jota erityisesti tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tätä pulmaa tulisi taklata erityisesti tällä hetkellä suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa. Joissakin tilanteissa tulisi hyväksyä englannin kielen käyttö, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla on paljon maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat palveluita muilla kielillä kuin Suomeksi. Pandemia aika hävitti runsaasti työntekijöitä ravintola-alalta. Ravintolassa on miellyttävää saada palvelua suomen kielellä, mutta, jos suomenkielisiä työntekijöitä ei ole, moni selviää ravintolassa myös englannin turvin. It-alan töissä on yleistä, että työkieli on englanti. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Valtion velka on kriittisellä tasolla. Miljoonan ja miljardin ero on päättäjillä hämärtynyt. Korot ovat korkealla ja se vaikuttaa velanhoitomenoihin. Suomella on velkaa jo yli 137miljardia euroa. Paras tapa valmistautua yllättäviin kriiseihin on sopeuttaa valtion taloutta silloin, siihen on mahdollisuus. Uusia kriisejä on edessä myös tulevaisuudessa. Ne ovat jopa todennäköisiä, kun huoltosuhteen heikentyminen ja ilmastomuutoksen vaikutukset alkavat näkyä suomalaisten arjessa. Suomen tulee panostaa työllistämiseen ja muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työteko on kannustavampaa kuin joutenolo! Yhteiskunnan tuottavuutta pitää lisätä. Samalla työstä palautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ihmisten omaa vastuuta itsestä ja valinnanvapautta tulee nostaa. Palkkaverotusta alentamalla työnteosta tulee kannattavampaa. Nykyisellään esim. terveydenhuollossa tai missään työssä ei ole järkevää tehdä yli- tai lisätyötä, kun verotus syö hyödyn. Monella alalla on jopa kannattavaa tehdä neljän päivän työviikkoa viiden päivän sijaan koska palkan erotus on mitätön. Näin menetämme työpanoksesta 20%. Nykyinen sosiaaliturva kannustaa ja tukee joutenoloa, passivoi!

Taloutemme ei kestä juurikaan nyt korkojen nousua, eikä kalliita suurille ihmisjoukoille annettavia tukia. Mielestäni niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat energia tukea, on tuettava täsmällisemmin esim. toimeentulotuen avulla. Ihmisiä on myös kannustettava erilaisin keinoin säästämään energiaa ja käyttämään älykkäitä energiaa säästäviä ratkaisuja. Näitä ratkaisuja voidaan tukea ja lisätä valistuksen osuutta, Tämä edistäisi myös vihreää siirtymää.

Suomen metsät tuottavat edelleen hyvin puuta. En näe toistaiseksi merkittävää tarvetta vähentää valtion metsien hakkuita. Jokainen hakattava kohde on kuitenkin arvioitava tarkoin. Luonto on meidän suomalaisten peruskallio ja voiman lähde. Luonnosta ammennamme voimaa mielelle, liikumme ja keräämme sen antimia terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Metsiin perustuu suomalaisten menestys ja näin ollen Suomen luonnosta päätämme me suomalaiset, ei EU:n tai muiden valtioiden päättäjät.

Suomen on tavoiteltava hiilineutraaliutta kunnianhimoisesti, mutta kuitenkin on syytä muistaa, että Suomessa asuu arktisilla alueilla vain 5,5miljoonaa ihmistä, jotka eivät voi ratkaista ilmastokriisiä kuin marginaalisesti. Merkittävintä liene tiede- ja teknologia jota voimme kehittää energian säästämiseksi ja jakaa innovaatioitamme sekä puhtaita tuotteita globaaleille markkinoille. Ilmatotoimet eivät saa heikentää merkittävästi Suomalaisen kuluttajan arkea ja tulotasoa.

Suomessa autoilua verotetaan jo nyt melko raskaasti. On paljon töitä, joissa ei pärjää ilman autoa tai ehtisi hoitaa työtehtävistään vain murto-osan. Joissain töissä joutuu kuljettamaan mukanaan myös tavaraa, jotta voisi tehdä työtään. Tämä ei onnistu julkisilla kulkuvälineillä. Pandemia-aika lisäsi etätöitä, joka on vähentänyt kaupunkien ruuhkaa. Suomi on harvaan asuttu maa. Täällä tarvitaan yksityisautoilua, jotta voi käydä työssä ja monessa tapauksessa myös harrastaa. Julkista liikennettä tulee entisestään kehittää. Tällä hetkellä joukkoliikenteen alv alennus halpuuttaa julkisilla liikkumista, joka kannustaa julkisilla kulkemiseen. ja osaltaan vähentää autoilua sekä ruuhkia.

Turkistarhaus on eettisesti vaikea kysymys. Eläinten oloihin pitää kiinnittää huomiota. Toisaalta yrittäjien elämäntyön ja toimeentulon romuttaminen kuulostaa hurjalta. Se vie alueelta työpaikkoja ja verotuloja. Turkisten kysyntä liene hiipuvaa. Turkisten tuotannosta voidaan luopua asteittain ja hyödyntää esim. ely-keskuksia, jotta luopumisen tilalle keksittäisiin korvaavaa yrittämistä ja työtä.

En kannata verojen korottamista vaan sosiaaliturvan uudistamista niin, että työnteko on kannattavampaa kuin joutenolo. Ihmisten vastuuta itsestään tulee kasvattaa moninaisin toimin, jota on opetettava jo lapsesta lähtien kaikille kansalaisille. Mielestäni pitäisi harkita jopa vastikkeettomista eduista luopumista, joka lisäisi osallisuutta yhteiskunnassa. Ihmisten, jotka voivat tehdä jotain tukiensa eteen voisivat olla siihen velvoitettuja jollain tavoin. Tämä lisäisi kansalaisten taitoja ja kasvattaisi vastuullisuutta. Työ voi olla enemmän terapeuttista, osallisuus johonkin kuin syrjäytyminen.

Työntekoa, ahkeruutta ja vastuullisuutta tulee palkita. Näitä ominaisuuksia tarvitaan kun rakennetaan menestyvää Suomea. Jos toimitaan päinvastoin päädytään sosialismiin ja venäjän kaltaiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei piittaa mistään mitään, eikä kanna vastuuta.

Suomen sosiaaliturva tulee olla riittävä. Markkinoita tulee ohjata niin, että myös pienet yritykset tulevat huomioitua paremmin julkisissa hankinnoissa ja pääsevät markkinoille esim. hyvinvointialueilla, joissa tehdään merkittävä määrä julkisia hankintoja.

Suomen sosiaaliturva on maailman kärkimaita. Tänne ohjautuu nyt jo ihmisiä korkean sosiaaliturvan houkuttelemana. Sosiaaliturvan tulisi kannustaa työntekoon ja työn tulisi olla kannattavampaa kuin joutenolo! Sosiaaliturvaa tulee kuitenkin tarjota niille, jotka sen tarvitsevat. Nuorilla on termi "kelarottana" eläminen. Meidän pitäisi estää heikon sosiaalisen aseman ja työttömyyden sekä syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle.

Inhouse yhtiöitä tulisi vähentää markkinoilta ja kannustaa yrityksiä kilpailemaan julkisista hankinnoista. Inhouse yhtiöt vääristävät kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Näin tuettaisiin paikallista elinkeinoelämää ja tuettaisiin yritysten kasvua..

Monikulttuurisuutta ei voi estää. Se on lisääntynyt merkittävästi. Suomen väestöstä 8,5% on ulkomaalaistaustaisia. Uudellamaalla heitä asuu väestöstä 15,7%. Jatkossa tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa selvitäksemme työvoimapulasta. Samalla Suomen väestöä tulee kouluttaa ja ohjata sosiaaliturvan muutoksilla työllistymään. Työnteosta tulee tehdä kannattavampaa kuin joutenolosta.

Suurin osa kristillisistä arvoista on kannatettavia. En hyväksy syrjintää.

Jokaisen ihmisen kokemus sukupuolesta on yksilöllinen. Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa erilaisten sukupuolen kokemusten ja ilmaisutapojen kirjoa. Voimme jokainen kokea sukupuolemme omalla tavalla eikä tämä koske tiettyä ihmisryhmää. Sukupuolen moninaisuus on syytä huomioida tasa-arvotyössä. Sitä on mm. syrjinnän ja häirinnän tunnistaminen sekä niihin puuttuminen. Tietoa tulee kerätä myös muilta kuin naisilta ja miehiltä ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Myös sukupuolisuuteen liittyvien käsitteiden omaksuminen ja sukupuolitietoiseen viestintään tulee kiinnittää huomiota.

Yhteiskunnassa on vallalla rajattomuus. Säännöt luovat turvallisuutta. Kouluissa kurinpito on vaikeutunut. Tähän tulisi löytää ratkaisuja esim. kännykkäparkki oppituntien aikana. Lapset tarvitsevat myös enemmän rakkautta ja huolenpitoa. Sanotaan, että rajat ja rakkaus kulkevat käsikädessä.

Suomen tulee vähentää päästöjään, kuten nyt jo päästötavoitteissa tehdään. Suomen tulee kuitenkin huomioida kansallista etua, kun se tekee ratkaisuja päästötavoitteissaan. Sen tulee huomioida ruohonjuuritasolla kansalaisia, ettei heidän arki ja toimeentulo vaarannu liian raskaasti.

Suomalaisten etua on katsottu viime aikoina liian vähän. Uniperin sopimusta laadittaessa olisi pitänyt käyttää enemmän asiantuntijoita huolehtimaan Suomen edusta. Nyt neuvotteleva valtuuskunta oli liian pieni, heikko ja kapea ajamaan meidän suomalaisten etua. Suomi on pieni 5,5 miljoonainen kansa, jolla on myös itsellään pulmia, joita pitäisi ratkaista. EU sitoo meitä monessa asiassa joka tapauksessa.

Ympäristön etua tulee arvioida aina, kun luontoon kosketaan. Samalla tulee arvioida talouskasvua ja työllisyyttä. Näitä ei saisi kuitenkaan liiaksi vastakkain asetella. Suomessa on edelleen paljon luontoa. Luontoarvot tulee tunnistaa ja tunnustaa. Tarvitsemme myös työpaikkoja, jotta voimme säilyttää hyvinvointivaltiomme. Suomi nousee vain työllä. "Työt hoidetaan ja velat maksetaan."

Suomi tarvitsee johtajuutta, jos aiomme selvitä velkataakastamme. Johtaja ei voi miellyttää aina kaikkia. Suomi on demokratia, jossa päätöksenteko on joka tapauksessa demokraattista ja samalla kompromissien tekoa. Valta ja vastuu kulkee käsikädessä.

Suomi on laaja alue pinta-alaltaan. Syrjäseuduilla asukkaat vähenevät vääjäämättä ja osa alueista autioituu, kun nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Jatko-opintoihin pitää säilyttää mahdollisuuksia myös muuttotappio alueilla, mikäli niihin riittää hakijoita ja opetuksen järjestäminen on kutakuinkin järkevää. Lähikouluja tulee säilyttää, jos se suinkin on mahdollista. Lapsien määrä kuitenkin vähenee. Se ei ole helppoa.

Suomi kaupungistuu vääjäämättä, koska kehitys vaatii koulutusta, työntekijöitä, palveluita, asuntoja ja toimivaa infrastruktuuria. Yrittäjyys voi luoda työpaikkoja pienille paikkakunnille, joka elvyttää elinkeinoelämää alueella. Suomen hyvä infrastruktuuri ja koulutettu työvoima voi pelastaa pieniä kaupunkeja ja kyliä, jos joku taho haluaa investoida niihin. Tämä edellyttää ennakoivuutta mm. yritysten ja palkansaajien verotuksessa, sekä vakautta ja turvallisuutta toimintaympäristöissä. Esim. lääketeollisuus on investoinut suomen muuttotappioalueille ja elvyttänyt aluetta työllistämisellä.