Li Andersson

Venäjän aiheuttamat tuhot Ukrainassa ovat erittäin mittavat, ja maa tulee tarvitsemaan tukea pitkään infrastruktuurin ja yhteiskunnan jälleenrakennukseen. On tärkeää, että Suomi on mukana tukemassa Ukrainaa niin rahallisesti kuin osaamisella, esimerkiksi koulutuspolitiikan saralla. Ukraina oli jo ennen sotaa hyvin velkaantunut maa. Vasemmistoliitto kannattaa että osa Ukrainan veloista kansainvälisille instituutioille kuten Kansainväliselle valuuttarahastolle alaskirjataan. Sekin on tärkeä tapa tukea maan mahdollisuuksia päästä takaisin jaloilleen.

Suomen valtion puolustusmenot olivat Naton vaatimalla 2% BKT-tasolla, jo ennen Suomen jäsenyyshakemusta. Suomi on panostanut puolustukseen enemmän kuin moni muu Nato-maa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on selvää, että maiden on huolehdittava puolustuksen riittävistä resursseista. Vierastan kuitenkin puolustuksen resurssien ehdotonta “kiinnittämistä” tiettyyn tasoon, koska on selvää, että on monia muita yhteiskunnallisia kriisejä joihin yhteiskunnan varojen on riitettävä. Näitä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä työ sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutustoimet.

Peruskoulujen työrauhan vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi on olennaista, että luokkakoot ovat kohtuullisia. Silloin opettaja pystyy parhaiten vastaamaan kaikkien oppilaiden tarpeisiin, myös niiden, joilla on oppimisen tuen tarve. Koulutukseen investoidut rahat maksavat itsensä yhteiskunnalle takaisin. Meillä ei ole varaa olla jatkamatta koulutuksen kunnianpalautusta ensi kaudella.

Suomen pitää tehdä täyskäännös päihde- ja riippuvuuspolitiikassa. Suomessa kuolee eniten nuoria huumeisiin koko Euroopassa. Nämä ovat pääosin estettävissä olevia kuolemia, mutta siihen tarvitaan parempaa politiikkaa. Keskeistä on parantaa palveluiden saatavuutta ja madaltaa hoitoon pääsyn sekä avun hakemisen kynnystä. Sitä tukisi myös huumeiden rangaistavuuden poisto, mikä on eri asia kuin niiden laillistaminen. Tämän lisäksi kannatan myös käyttöhuoneita, jotka voivat olla yksi keino yliannostuskuolemien vähentämiseksi. Pitää kuitenkin muistaa, että se on vain yksi osa paljon laajemmasta ratkaisukokonaisuudesta, joka päihde- ja riippuvuuspolitiikassa pitää tehdä.

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta on vahvistettu kuluneella kaudella, ja monia tärkeitä lakihankkeita on saatu toteutettua, kuten hoitajamitoituksen tiukentaminen ympärivuorokautisessa hoivassa sekä seitsemän päivän hoitotakuun. On äärimmäisen tärkeää, että työ peruspalveluiden vahvistamiseksi jatkuu ensi kaudella. Vanhustenhuollossa tarvitaan lisää paikkoja ympärivuorokautiseen hoivaan ja työolojen parannuksia kotihoitoon.

Rangaistusten koventaminen ei tutkitusti ole toimiva keino vähentää nuorten tekemiä rikoksia. Kovemmat rangaistukset ja pidemmät ajat esimerkiksi vankilassa saattavat päinvastoin lisätä todennäköisyyttä sille, että rikosten tekeminen jatkuu. Nuorten kohdalla on olennaista panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Ankkuritoiminnan rahoitusta on kuluneella kaudella lisätty, ja sitä pitää vahvistaa kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla nuorisorikollisuutta esiintyy.

Ansiosidonnaisen heikentäminen ei anna kenellekään työsopimusta, se vaan heikentää jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien tilannetta. Työttömyysturvan leikkausten sijasta on satsattava koulutukseen ja palkkatuettuihin työmahdollisuuksiin. On myös tärkeää helpottaa ihmisten mahdollisuuksia muuttaa työn perässä siihen vaikuttavalla asuntopolitiikalla.

Suomella on työvoimapulaa hyvin monella alalla, ja yritykset ilmoittavat sen olevan keskeinen kasvun este. Julkisilla aloilla pula näkyy muun muassa vaikeuksina toteuttaa jopa lakisääteisiä palveluita. Samalla kun tehdään työtä työttömien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja työehtojen sekä palkkauksen parantamiseksi pula-aloilla, pitää myös mahdollistaa muualta tänne muuttavien tulo töihin.

Rajut menoleikkaukset eivät ole tehokas keino vähentää valtion velkaantumista. Koko 2010-luvun ajan valtiontalous yritettiin saada tasapainoon menoja leikkaamalla. Siinä ei onnistuttu, ja Suomen työllisyyskehitys jäi tuona aikana jälkeen muista Pohjoismaista. Koulutukseen, sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät kasvun edellytyksiä. Siksi nyt on aika tasapainottaa taloutta kohdistamalla toimet tulojen kasvattamiseen, veropohjan tiivistämiseen sekä veronkiertoon puuttumalla.

Laajat ansiotuloverokevennykset kasvattavat tuloeroja ja lisäävät valtiontalouden alijäämää kun tulot vähenevät. Kaikissa tuloluokissa toteutetut verokevennykset hyödyttävät rikasta toimitusjohtajaa eniten, ja pienipalkkaista kaupan kassaa vähiten. Jos tuloverokevennyksiä tehdään, niin ne pitää tiukasti rajata pienituloisiin. Sen sijaan olisi tehokasta osallistaa yrityksiä nykyistä enemmän hyvinvoinnin rahoittamiseen palauttamalla kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjä sosiaaliturvamaksuja työnantajien maksettavaksi.

Valtion pitää tukea niitä, jotka tukea tarvitsevat. Sähkön hinnan nousu oli poikkeuksellisen rajua, ja aiheutti taloudellisia vaikeuksia pienituloisten lisäksi yhtä lailla myös keskituloisille suomalaisille. Vasemmistoliitto on koko ajan kannattanut Norjan mallin mukaista hintakattoa, jolla turvataan tietty määrä sähköä kaikille kohtuulliseen hintaan. Varoja hintakaton toteuttamiseen saadaan verottamalla energiayhtiöiden ansiottomia isoja voittoja.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Se on iso ongelma, sillä nielut on Suomen ilmastopolitiikan toinen kivijalka. Suomen hiilineutraaliustavoite rakentuu sen varaan, että nielut ovat riittävän kokoisia ja siten kattavat jäljellä olevat päästöt. Jos nielut ovat ennakoitua pienemmät, tarkoittaa se lisää päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteeseen, teollisuuteen ja asumiseen. Nielun romahduksen taustalla on metsien kasvun hidastuminen sekä liian suuret hakkuut. Hakkuiden määrän vähentäminen on mahdollista vähentämällä hakkuita erityisesti valtion omistamilla mailla sekä kannustamalla yksityisiä metsänomistajia kasvattamaan puita nykyistä pidempään.

Suomen ei missään nimessä kannata lykätä ilmastotavoitetta. Selvästi suurin osa Suomeen suuntautuvista teollisista investoinneista liittyy tavalla tai toisella vihreään siirtymään. Elinkeinoelämän kannalta on aivan keskeistä, että Suomi on vakaa ja ennustettava investointiympäristö, joka selvästi viestii olevansa sitoutunut kulkemaan eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kannatan ruuhkamaksut mahdollistavan lain säätämistä. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsinki ei voi edes halutessaan ottaa ruuhkamaksuja käyttöön. En kuitenkaan usko maksujen olevan järkeviä muualla kuin Helsingissä, sillä muualla ei ole yhtä hyvät joukkoliikennejärjestelmät kuin Helsingissä. Erinomaisesti toimiva joukkoliikenne on edellytys sille, että ruuhkamaksuissa on järkeä. Maksujen tuotot pitää ohjata joukkoliikenteen vahvistamiseksi edelleen.

Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino. Meidän ei ole tarvetta käyttää eläinten nahkaa turkisten kaltaisissa luksustuotteissa.

Suuriin omaisuuksiin ja pääomatuloihin sekä veronkierron ehkäisemiseen tähtäävät verouudistukset eivät aiheuta haittaa hyvinvoinnille, tasa-arvolle tai osaamiselle, mitä puolestaan leikkaukset palveluihin ja sosiaaliturvaan kyllä tekevät.

Tuloerot eivät mittaa sitä, kuinka ahkeria ihmiset ovat. Onko kolmivuorotyötä vanhustenhuollossa tekevä lähihoitaja vähemmän lahjakas tai ahkera, kuin kovapalkkainen konsultti? Onko matalasti palkattu varhaiskasvatuksen opettaja vähemmän lahjakas tai ahkera, kuin toimitusjohtaja? Tutkimuksissa on todettu, että pienten tuloerojen maat usein ovat kaikille yhteiskunnan jäsenille turvallisempia ja parempia paikkoja elää. Siksi politiikalla pitää huolehtia siitä, ettei eriarvoisuus kasva liian suureksi.

Ilman ohjausta ja sääntelyä markkinat eivät toimisi reilulla tavalla, ja riski erilaisille kartelleille ja monopoleille kasvaisi. Sääntelyä ja verotusta tarvitaan myös siksi, että taloudessa tuotot ja hyvinvointi jakaantuisivat tasaisesti. Olemme esimerkiksi tällä hetkellä tilanteessa, jossa monet tavalliset ihmiset ja varsinkin pienituloiset kärsivät rajusti nousseista elinkustannuksista mutta yritykset jakavat ennätyssuuria osinkoja.

Pienimmät sosiaaliturvaetuudet eivät ole riittävän suuria kattamaan kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta eli tasoa, joka on arvioitu tarvittavan säälliseen elämiseen. Köyhyydessä eläminen on kaikkea muuta kuin helppoa, ja ajaa ihmisiä tilanteisiin, joissa on valittava lääkkeiden ja ruoan välillä, tai turvautua pikavippeihin, jotka nopeasti aiheuttavat syvenevää velkakierrettä. Tämän lisäksi sosiaaliturvan monimutkaisuus ja byrokratia aiheuttaa väliinputoamista ja sosiaaliturvan alikäyttöä. Siksi sosiaaliturvaa on kehitettävää kohti perustuloa.

Valtiolla ja kunnilla on paljon kansalaisten kannalta tärkeää yritysomistusta, esimerkiksi energiantuotannossa ja vesihuollossa. Näiden säilyttäminen julkisessa omistuksessa on perusteltua jo huoltovarmuuden kannalta. Caruna-kaupat on karu esimerkki siitä, miten käy kun myydään kansalaisten kannalta tärkeää infrastruktuuria voittoa tavoitteleville sijoittajille.

Suomi on Euroopan nopeammin vanhenevia maita. Tänne pitää saada tulla hakemaan turvaa, töihin ja opiskelemaan sekä rakkauden perässä. Meidän pitää tehdä tänne muuttamisesta hallinnollisesti helpompaa, sekä panostaa kaikille saavutettavaan, laadultaan hyvään ja maksuttomaan suomen ja ruotsin kielen koulutukseen.

Omat keskeiset arvoni ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus. Minusta ne ovat hyvä pohja päätöksenteolle.

Keskustelu translaista osoitti, että vielä on paljon työtä jäljellä ymmärryksen lisäämiseksi sukupuolen moninaisuudesta. Lakimuutoksen myötä saatiin korjattua pahimmat ihmisoikeusloukkaukset ja myös erotettua sukupuolen juridinen korjaaminen lääketieteellisistä toimista. Varsinkin lasten ja nuorten osalta on tärkeää, että keskustelu jatkuu, ja että myös kouluissa selvitetään miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten asemaa voidaan helpottaa. Tutkimusten mukaan he kokevat muita enemmän koulukiusaamista.

Päättäjät eivät päätä kotien kasvatusmenetelmistä, ja uskon että ylivoimaisesti suurin osa vanhemmista yrittää parhaansa. Opettajat kuitenkin viestivät myös siitä, että unen ja ruuan puute pahentaa osaa nuorten koulussa kokemia ongelmia. Siksi on tärkeää että vanhempia myös tuetaan nuorten rutiinien ylläpidossa. Kannatan itse neuvolapalveluiden laajentamista teini-ikäisiin, jotta vanhemmilla olisi matalan kynnyksen palvelu tarjolla, josta hakea apua ja vertaistukea lasten teini-iässä kohtaamiin vaikeuksiin.

Kaikkien maiden pitää tehdä oma osansa päästöjen vähentämiseksi. Kansainväliselle ilmastopolitiikalle on hyvin tärkeää, että Suomen kaltaiset maat näyttävät esimerkkiä. Jos maailman onnellisin ja maailman parhaiten voiviin maihin lukeutuva Suomi ei tee omaa osansa, kuka sitten tekee?

Minusta on Suomen ja suomalaisten etu, että olemme solidaarisia globaalisti, että panostamme kehitysyhteistyöhön ja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja olemme vahva ääni kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Kysymyksenasettelulla selvästi haetaan arvokannanottoja ehdokkailta, mutta koen silti tarvetta todeta, että maailma ei toimi näin. Merkittävä osa uusista työpaikoista nimittäin syntyy reilun siirtymän johdosta.

Itse kannatan demokratiaa. Demokratian ajatukseen kuuluu yhdessä tehtyjä päätöksiä, jotka tekevät kaikki kansan vapaissa vaaleissa valitsemat edustajat. Se on joskus vähän hitaampaa, mutta muuten noin tuhat kertaa parempi järjestelmä, kuin autoritaariseen yksinvaltiuteen perustuva järjestelmä.

Kysymys on epämääräinen. Kannatan sitä, että palveluista huolehditaan koko maassa ja että valtionosuusjärjestelmällä tasoitetaan eroja eri alueiden välillä. Mitään rahaa ei tietenkään tarvitse käyttää paikkoihin, missä ei asu ketään eikä valtio “asuta” ketään minnekään.

Näen hyvänä että ihmiset voivat asua sellaisissa paikoissa missä viihtyvät, ja monet pitävät vähän suurempien kaupunkien kulttuuri- ja harrastustoiminnasta. Samaan aikaan on toki huolehdittava siitä, että asuntotuotanto ja palvelut pysyvät muuttotahdin vauhdissa, jotta kaikki saavat esimerkiksi laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut.