Johannes Koskinen

Ukraina tarvitsee sekä puolustukseensa että jatkossa jälleenrakennukseen laajaa kansainvälistä tukea. EU:n ja Nato-maiden lisäksi esimerkiksi korkeista energiahinnoista hyötyneet öljyn ja kaasun viejämaat tulee saada mukaan rahoitukseen. Myös rauhanpyrkimyksissä, sodan tuhojen lopettamisessa Ukrainaa on tuettava kansainvälisen yhteisön voimin. Hyökkäyssodan aloittaja Venäjä on saatava vastuuseen niin sotarikoksista kuin aiheuttamiensa valtavien menetysten korvaamisesta Ukrainan kansalle.

Suomi on pitänyt huolta puolustuskyvystämme jo ennen Naton jäsenyyttä. Myös Naton tavoite puolustusmenojen tasosta eli 2% bruttokansantuotteesta täytetään hävittäjähankintojen myötä lähivuosiksi. Suomen kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmään ja isoon koulutettuun reserviin pohjautuva maanpuolustus tulee ottaa vertailulaskelmissa huomioon.

Kaikilla koulutusasteilla - mutta erityisesti peruskoulussa - on panostettava oppimisen tukeen ja kunnollisiin opetusaineistoihin sekä huolehdittava opettajien ja muun henkilöstön riittävyydestä. Oppimisedellytyksiä ja resursseja on parannettava joka tapauksessa ja samalla arvioitava, onko tarpeen turvautua lainsäädännössä tiukempiin mitoitusnormeihin.

Voivat täydentää huumehaittoja vähentävää toimintaa, kun tavoitetaan hoitojen ulkopuolella olevia huumeiden käyttäjiä. Toiminta pitää kytkeä tehokkaaseen valistukseen ja päihteistä vieroitukseen.

Hyvinvointialueiden palveluita kyetään pitemmällä aikavälillä olennaisesti tehostamaan, mutta siirtymävaiheessa ja erityisesti pandemiasta johtuvan hoitovelan purkamisessa tarvitaan väliaikaista lisärahoitusta. SDP ei halua kohdentaa summittaisia leikkauksia ihmisten tärkeimpiin peruspalveluihin.

Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn, syrjäytymisen ja osattomuuden torjumiseen satsaaminen on ensisijaista. Nopea puuttuminen, rikosten ripeä tutkinta ja käsittely tuomioon saakka toimii tehokkaammin rikollisen käyttäytymisen katkaisemisessa kuin yleinen rangaistustason kiristäminen. Seuraamusten tulee kuitenkin olla riittävän tuntuvia rikosten vakavuuden suhteessa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei tuo työpaikkoja. Työttömiä saadaan enemmän töihin tehostamalla työllisyyspalveluja, työhön ohjaamista, täydentävää koulutusta, osaamisen ja työkyvyn vahvistamista.

Alueellisen sekä alakohtaisen työvoimapulan helpottamiseksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa, niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia kautta linjan. Samalla on Suomessa olevat työvoimareservit saatava myös mahdollisimman laajalti töihin, työllisyysastetta pitää nostaa.

talouskasvun ja työllisyysasteen vauhdittaminen on tärkein keino velkaantumisen hillitsemiseen. Tulopuolta on myös vahvistettava mm. pääoma- ja yritysverotuksen pohjaa tiivistämällä oikeudenmukaisella tavalla. Valtion menot on käytävä tarkoin läpi ja haettava säästö- ja tehostamiskohteita niin, ettei jouduttaisi puuttumaan esimerkiksi koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin taikka heikossa asemassa olevien toimeentuloturvaan.

Taloustilanteen salliessa palkka- ja eläkeverotusta pieni- ja keskituloisilta voidaan keventää, jos samalla verotuloja kertyy muualta lisää maksukyvyn mukaan. Verotuksen oikeudenmukaisuutta on mahdollista lisätä siirtämällä painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen.

Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen aiheuttamia toimeentulo-ongelmia on ollut perusteltua lievittää määräaikaisilla tukitoimilla sekä verotusta helpottamalla että suoralla sähkötuella kalleimmista hinnoista kärsineille. Tulevia hintapiikkejä tulee torjua sähkön ja muun energian hintamekanismeja korjaamalla, niin etteivät pörssin pienten erien huippuhinnat heiluttele kaikkien kuluttajien hintoja kohtuuttomasti. Hintojen tulee seurata enemmän todellisia tuotantokustannuksia ja siten pysyä vakaampina tarvittaessa hintakatosta säätämällä.

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät valtion metsissä kunkin alueen ja kasvupaikan edellytysten mukaan voivat jonkun verran vähentää kokonaishakkuita, mutta toisaalta kestävän metsätalouden harjoittaminen turvaa tasaista raakapuun saantia. Suojeltava vanhoja metsiä löytyy kohtuullisia määriä sekä valtion että yksityisistä metsäalueista. Esimerkiksi Evon tiedekansallispuisto on toteutettavissa julkisomisteisilla alueilla.

Suomi on sitoutunut tavoitteellisesti hiilineutraalisuuteen vuonna 2035 ja tavoite on osaltaan vauhdittanut teollisuuden ja julkisen sektorin ilmastotoimia. Jos ilmaston lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään 1,5 asteeseen kansainvälisin ponnistuksin, Suomessa ja muualla pohjoisilla alueilla ilmastonmuutos iskee suhteessa voimakkaampana ja sään vahingolliset ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Puitelainsäädäntö ruuhkamaksusta olisi paikallaan, jotta suuremmissa kaupungeissa olisi tarvittaessa ottaa ruuhkamaksu kohdennetusti ja rajatusti käyttöön. Esimerkiksi se voisi olla vaihtoehto joillekin kohtuuttoman kalliille väyläinvestoinneille.

KannatanSDP:n linjausta asteittaisesta turkistuotannosta luopumisesta. Se edellyttää sosiaalisesti ja oikeudellisesti kestävää ohjelmaa pitkällä siirtymäajalla. On pyrittävä koko EU:n kattavaan ratkaisuun turkistarhauksen lopettamiseksi.

Julkisen talouden tasapainottamisessa tarvitaan kasvun ja työllisyyden vahvistamisen ohella sekä oikeudenmukaisesti kohdennettuja verotustoimia että julkisten palvelujen tehostamista ja sosiaalietuuksien osuvuuden parantamista. Ei ole pakkoa sulkea jotakin osaa kokonaan pois keinovalikoimasta.

Kohtuulliset tuloerot riittävät lahjakkuuden ja ahkeruuden palkitsemiseen. Esimerkiksi suuryritysten johdon kokonaispalkkaus bonuksineen ja optioineen on lotonnut aivan liian korkeaksi työt tekevän henkilöstön palkkoihin verrattuna.

Valtion pitää pyrkiä turvaamaan terveen markkinatalouden toiminta ja ehkäisemään erilaisia markkinahäiriöitä. Liiallisen keskittymisen, kartellien ja tosiasiallisten monopolien synnyn ehkäiseminen kuuluu julkiselle vallalle. Esimerkiksi nyt sähkön epäterveeseen markkinahintamekanismiin puuttuminen ennen seuraavaa hintakriisiä on reiluuden nimissä välttämätöntä.

Yleisesti ottaen ei ole helppoa elää sosiaaliturvan varassa, mutta osalle saajista passivoituminen tapahtuu liian helposti. Sosiaaliturvan tulee tukea velvoittavastikin ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumisen ja työllistymistä työkyvyn salliessa. Sosiaaliturvan uudistuksessa SDP esittää edelleen syyperusteista yleisturvaa, joka takaa riittävän toimeentulon ja aktivoivat palvelut, mutta lisää kannustavia ja työllistymiseen tähtääviä velvoitteita.

Valtion ja kuntien omistuksia on jo tuntuvasti vähennetty, eikä niiden osuus eurooppalaisessa vertailussa ole poikkeuksellisen korkea. Julkista omistusta tarvitaan vaikkapa isoihin energia- ja vesiyhtiöiden investointeihin, huoltovarmuuden takaamiseksi ja moninaisiin sektorikohtaisiin erityistehtäviin koko kansantalouden edun mukaisesti.

Ihmiset hakeutuvat Suomeen monenlaisista syistä. Töihin, perheen perustamiseksi tai opiskelemaan tulleet sopeutuvat lähes poikkeuksetta hyvin ja monimuotoistavat elämäämme. Maahanmuuton ongelmien hillitsemiseksi tarvitaan olennaisesti tehokkaampaa kotouttamista, kieleen ja työhön ohjaamista.

Sosialidemokraattien perinteiset arvot vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus eivät välttämättä ole kaukana kristillisistä arvoista, varsinkin vuorisaarnan henkeen tulkituista. Minkään uskonnon ahdaskatseisuutta taas ei voi pitää hyvänä pohjana poliittiselle päätöksenteolle.

Tällä vaalikaudella otettu jo merkittäviä edistysaskelia.

Omaa tai toisten opiskelua häiritsevään käyttäytymiseen pitää puuttua ja tukea myönteistä yhteishenkeä, selkeät rajat mukaanlukien. Nollatoleranssi kiusaamiselle!

Suomen pitää vähentää omia päästöjään ja samalla vahvasti vaikuttaa - yhdessä mm. EU:n kanssa - kansainvälisesti siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennyssitoumuksista pidetään kiinni. Me ja muut yhdessä valoisamman tulevaisuuden asialla!

Paremman Suomen rakentaminen ei ole ristiriidassa paremman maailman edistämisen kanssa. Perustuslakikin nostaa kansainvälisen yhteistyön itsenäisen ja täysivaltaisen kansakunnan velvollisuudeksi.

Ristiriita on harvoin todellinen. Kestävän työllisyyden ja talouskasvun tulee ottaa huomioon luonnonvarojen ja ympäristön asettamat rajat. Toisaalta uudet ekologisemmat teknologiat avaavat menestyksellisiä markkinoita suomalaiselle työlle.

Kansanvaltaiset vahvat johtajat ovat paikallaan, mutta yksinvaltaisia saati autoritaarisia vallankäyttäjiä emme kaipaa.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena kunkin alueen vahvuuksien pohjalta. Meillä ei ole varaa tyhjentää osaa Suomesta - ei taloudellisesti, ei sosiaalisesti eikä turvallisuuspoliittisesti.

Aluepolitiikassa on noteerattava eritasoisten aluekeskusten kehityksen tukeminen, eikä vain muutaman suurimman kasvukeskuksen keskittämispyrkimyksiä. Myös pienten paikkakuntien ja maaseudun elinvoima voi säilyä ja kohentuakin esimerkiksi etätyön ja monipaikkaisen asumisen yleistymisen myötä. Kaupungistumisen rinnalla elää muitakin trendejä.