Anna-Kaisa Ikonen

Ukrainan tukeminen on koko Euroopan vakauden tukemista.  

Etenkin nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää turvata Suomen maanpuolustukselle riittävät resurssit. Suomi on osa länttä, ja sitä suuntaa meidän on vahvistettava. Suomen on sitouduttava pitämään puolustusmenot vähintään 2 prosentissa bkt:sta.

Kasvatus- ja koulutuspalveluiden laatu on turvattava. On selvää, että ryhmät eivät saa olla liian suuria ja hälyisiä tai lapsia jättää yksin. Mielestäni yksittäiset mitoitukset tai jäykkä sääntely eivät kuitenkaan ole paras ratkaisu koulujen arjen haasteisiin. Paikallisesti osataan varmasti tehdä parhaat päätökset ryhmistä ja huolehtia kohtuullisesta ryhmäkoosta. Perusopetuksessa on sijoitettava perusasioihin, kuten rauhaan oppia ja oikeuteen saada yksilöllistä tukea. Tärkeintä on järjestää sopivia oppimistapoja, työrauhaa ja yksilöllistä tukea toimivalla tavalla sekä mahdollistaa opettajien keskittyminen opettamiseen. Rahoituksen pitää olla riittävää, ennakoitava ja vakaata, jotta tämä onnistuu.

Uskon huumeongelman ratkaisussa ennaltaehkäisyyn ja panostaisin siihen ja hoitoon pääsyn helpottamiseen. Mahdollista käyttöhuonekokeilua sijoituspaikkoineen ja turvallisuusvaikutuksineen pitäisi selvittää laajassa yhteistyössä kuntien kanssa. Vaikka huoneet lisäisivät huumeiden käyttäjien terveysturvallisuutta, suhtaudun erityisesti rangaistavuuden poistamiseen kriittisesti. Käyttöhuoneiden pystyttäminen merkitsisi eräällä tavoin viestiä huumeiden käytön hyväksyttävyydestä ja jopa juridista muutosta, millä voisi olla mielipidevaikutusta yhteiskunnassa pidemmällä aikavälillä. Suunnan pitäisi olla päinvastainen ja painopistettä tulisi siirtää ehkäisevään päihdetyöhön ja hoitoihin, jotka auttavat pääsemään irti huumeista.

Hyvä hoito on turvattava kaikille. Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan saa muotoutua rakennelmaksi, jolta ei odoteta uutta ajattelua tai uusien toimintatapojen miettimistä. Suuntaisin tekemistä esimerkiksi ennaltaehkäisyyn sekä digitaalisten palveluiden ja erilaisten uusien palvelumallien miettimiseen. Parhaita toimintatapoja hyödyntämällä voidaan kehittää toimintaa koko Suomessa. Tässä työssä tarvitaan myös yrityksiä ja järjestöjä.   Väestön ikääntyessä kustannukset kasvavat tulevaisuudessa joka tapauksessa. Tässä tilanteessa meidän pitää pystyä vahvistamaan palveluiden vaikuttavuutta, saatavuutta ja laatua sekä hillitsemään kustannusten kasvua, jotta rahoitus kestää ja hyvinvointi voidaan turvata myös tuleville sukupolville.

Mielestäni nuorisorikollisuutta vähennetään parhaiten toimimalla ennen ongelmien syntyä. Lasten ja nuorten tuen on oltava vahvaa ja ennaltaehkäisyyn on panostettava. Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään yksi harrastus. Kouluissa nuorille on tarjottava yksilöllistä tukea ja puututtava kiusaamiseen, väkivaltaan ja kaikenlaiseen häiriökäyttäytymiseen välittömästi. Lastensuojelun resurssit on turvattava, samoin nuorten pääsy mielenterveyspaveluihin.   Rikolliseen toimintaan on myös nuorten kohdalla puututtava jämäkästi ja sillä on oltava seuraamuksia. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä poliisin, koulun ja sosiaalitoimeen välillä rikoskierteen katkaisemiseksi. Nuorisorikollisuuden kitkeminen on tärkeää nuorten itsensä vuoksi, mutta myös ihmisten turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi.

Työttömäksi joutuminen on erittäin vaikea paikka. Ansiosidonnaisen on tarkoitus tehdä työttömyyden tuomasta ansiotason laskusta helpompi kestää. On kuitenkin sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan etu, että uusi työ löytyy mahdollisimman nopeasti ja ansiotason lasku jää lyhyeksi. Siksi ansiosidonnainen pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia ja muuttaa turvaa niin, että se on työttömyyden alussa vähän suurempi. Ansiosidonnaisen kestoa pitää myös lyhentää. Osaajapula on Suomessa nyt kova.   Työllisyyden parantaminen on kuitenkin paljon monisyisempi asia kuin tässä kysymyksessä. Verotuksen pitää olla sellaista, että työnteko kannattaa, ja yrittämisen edellytyksiä on vahvistettava. Myös työllisyyspalveluita on parannettava, jotta oikeanlaista tukea saa ja uusi työ löytyy mahdollisimman sujuvasti.

Suomen työikäinen väestö vähenee, mutta ikääntyneiden määrä kasvaa. Kansainvälisestä rekrytoinnista on tehtävä helpompaa ja sujuvampaa ja kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä kotoutumista Suomeen on helpotettava erilaisin keinoin.

Suomen julkinen talous on yksinkertaisesti vihdoin saatava tasapainoon, jos aiomme ylläpitää hyvinvointivaltiota jatkossakin. Ei velaksi voi elää loputtomasti. Siksi valitettavasti kaikkia kohteita on tarkasteltava, mutta välttäisin viimeiseen asti säästöjä esimerkiksi koulutuksesta, työllisyyden ja kasvun kannalta tärkeistä menoista sekä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.

Kannatan ansiotuloverotuksen alentamista, koska työn verotuksen alentaminen vahvistaa talouden kasvua ja kannustaa työntekoon. Velaksi verotusta ei kuitenkaan pidä keventää. On järkevämpää siirtää verotuksen painopistettä haittoihin, päästöihin ja kulutukseen kuin työhön.

Viimeaikojen energiakriisi on johtunut Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Energian hinnan – ja oikeastaan kaikkien arkisten hankintojen hintojen – noustessa yhteiskunnan on ollut järkevää tukea hintojen noususta kärsiviä kotitalouksia. Ongelma on, että tuet eivät ole nyt kohdentuneet niitä eniten tarvitseville. Pitkällä aikavälillä meidän pitää nostaa sähkön tuotannon omavaraisuutta. Tukijärjestelyjen on oltava väliaikaisia.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan tulevaisuuden suurimpia uhkia. Meidän on johdonmukaisesti torjuttava ilmastonmuutosta ja edistettävä luonnon monimuotoisuutta. Valtion metsiä pitää hoitaa huolellisesti ja vastuullisesti, mutta huomioon pitää ottaa myös metsätalouden tulevaisuuden tarpeet. Hakkuiden tason pitää olla kestävällä tasolla. Vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät tulisi suojella.  

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavampia uhkia, ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä. Tekoja tarvitaan niin arjen tasolla, kansallisesti kuin kansainvälisesti - erikseen ja yhdessä. Vaikuttavia tekoja on löydettävissä ympäristökasvatuksesta kannustimiin ja kestävistä rakenteellisista ratkaisuista kansainvälisiin sopimuksiin. Ilmastoystävällisyyttä voidaan lähestyä myös tekemällä ilmastoystävällisistä valinnoista houkuttelevampia ja hakemalla myös liiketoiminnassa cleantechin ja kiertotalouden kaltaisia win-win-ratkaisuja. Huomiota tulee hiilijalanjäljen ohella kiinnittää hiilikädenjälkeen: Suomesta on tehtävä ympäristöystävällisyyden kärkimaa ja ratkaisujen viejä maailmalle teknologisen huippuosaamisen avulla.

Pirkanmaalla ei ole sellaisia ruuhkia, joita maksuilla voitaisiin kitkeä. Olennaisempaa on vahvistaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja sujuvuutta muilla keinoilla, kuten Tampereella esimerkiksi ratikkaa rakentamalla. Liikenteen päästöjä pitää lisäksi pyrkiä vähentämään tukemalla autokannan uudistumista: ei pidä sakottaa liikkumista vaan päästöjä.

Turkistarhaus ei ole eettisesti kestävää eläinten kohtelua ja uskon, että kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ala tulee hiipumaan. Välitön kielto ei silti ratkaise asiaa, sillä se saattaisi vaan siirtää tuotannon maihin, joissa eläinten olot ovat kehnommat. Asiassa tulisi edetä kannusteiden ja kehittyvän sääntelyn kautta. Pitää myös muistaa yrittäjien tukeminen uuden ammatin tai tuotantosuunnan löytämisessä. Siirtymäaikaa tarvitaan.

Verojen ja leikkausten sijaan hakisin ensisijaisesti ratkaisua työllisyyden lisäämisestä. Hyvinvointivaltion palvelut voidaan kestävimmin turvata sitä kautta. Lisäksi leikkausten sijaan on monesti vaikuttavampaa hakea uusia tekemisen tapoja ja siirtää palveluiden painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

Mahdollisuuksien tasa-arvoa on lisättävä ja eriarvoisuutta vähennettävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tasapäistämistä. Ahkerasta työnteosta on voitava palkita.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Sosiaaliturvan tavoitteena on turvata ihmisille riittävä perusturva, toimeentulo ja huolenpito erilaisissa elämäntilanteissa, koska aina ihminen ei eri syistä kykene itse hankkimaan omaa elantoaan. Työikäisiä ja työkykyisiä ei kuitenkaan tule kannustaa jäämään vastikkeettomien tukien varaan. Tavoitteena tulee olla yksinkertaistaa nykyistä liian monimutkaista sosiaaliturvaa ja kannustaa aktiivisuuteen, itsensä kehittämiseen ja työntekoon.

Julkisten organisaatioiden voi joissain tapauksissa olla järkevää organisoida toimintansa yhtiömuotoon taloudellisista ja toiminnallisista syistä. Yritystoiminnan pitäminen julkisissa käsissä on perusteltua esimerkiksi huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja omavaraisuuteen liittyvissä tehtävissä, kuten vesihuollossa. Julkiset yhtiöt eivät kuitenkaan saa ryhtyä ns. markkinahäiriköiksi, joiden avulla hankintalakia kierretään aloilla, joissa yksityiset kilpaillut markkinat toimivat.

Suomea on kehitettävä kansainvälisenä ja suvaitsevaisena maana, jossa monikulttuurisuus on rikkaus. Kansainväliset osaajat voivat mm. tuoda helpotusta vallitsevaan osaavan työvoiman tarpeeseen. Muutaman vuoden takainen laaja turvapaikanhakijoiden aalto ja viime aikaiset Ruotsin tapahtumat varmasti lisäsivät koettua turvattomuutta. Monikulttuuristuminen ei saa tarkoittaa turvattomuuden lisääntymistä ja tällaisiin tapauksiin on puututtava tiukasti.

Politiikka ja uskonto on hyvä pyrkiä pitämään erillään, mutta kristillisestä arvopohjasta, kuten lähimmäisenrakkaudesta, on ammennettavissa paljon hyvää yhteiskunnan kehittämiseen. Pirstaloituvassa maailmassa tarvitsemme yhteiskuntana myös yhteistä arvopohjaa. Sen lisäksi jokaisella on omia arvoja, jotka ohjaavat toimintaa. Perinteisten arvojen ohella itselleni tärkeitä arvoja ovat mm. rohkeus, vastuullisuus ja välittäminen. Arvoja on kuitenkin tärkeää tulkita ajassa ja yhä monikulttuurisempaa yhteiskuntaamme vasten inklusiivisesti eli että myös erilaisista taustoista tulevat kokevat olonsa hyväksi.

Toisten kunnioittaminen on tärkeää sellaisina kuin he ovat.

Tavoitteeksi on asetettava se, että Suomi on lapsille paras paikka kasvaa ja kehittyä. Pohja sille luodaan kotona, päivähoidossa ja koulussa ja niiden välisessä yhteistyössä, välittävässä ilmapiirissä. Selkeät rajat tuovat lapsille turvallisuuden tunnetta ja oppimisrauhan saavuttamiseksi opettajilla on oltava riittävät keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen. Suomalaiset koulut ovat kuitenkin hyviä kansainvälisessä vertailussa ja jos oppimistuloksia halutaan parantaa, uskon enemmän tuen antamiseen ja kannustamiseen kuin kurin lisäämiseen. Kiusaamistapauksissa ja muissa vastaavissa tilanteissa tulee kuitenkin olla tiukka kuri ja nollatoleranssi.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavimpia uhkia ja vaikka emme yksin pysty ratkaisemaan ongelmaa, hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä. Myös elinkeinoelämä on tällä hetkellä vahvasti sitoutunut päästöjen vähentämiseen ja näkee siinä mahdollisuuksia. Paitsi että siirtymä fossiilisesta tuontienergiasta puhtaaseen energiaan ja suurempaan energiaomavaraisuuteen vähentää päästöjä, se lisää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa myös turvallisuutta ja toisaalta tuo taloudellisia mahdollisuuksia. Suomesta voi tätä tietä tulla puhtaan energian suurvalta, joka houkuttelee maahamme teollisuutta ja investointeja ja joka voi myös viedä ratkaisuja maailmalle.

Poliitikon velvollisuus on katsoa koko Suomen etua ja edistää äänestäjilleen lupaamiaan asioita. Tämän päivän maailmassa tarvitaan kuitenkin myös kansainvälistä yhteistyötä ja esimerkiksi Ukrainan auttaminen on paitsi inhimillistä myös Suomen etu.

Talouskasvun ja työpaikkojen luomisen tulee olla kestävää. Meidän on kyettävä sekä kantamaan vastuumme ympäristöstä ja suojeltava arvokasta luontoamme ja sen monimuotoisuutta että nostamaan työllisyysastetta. Näitä ei pidä asettaa vastakkain vaan hakea cleantechin ja kiertotalouden kaltaisia ratkaisuja, joilla päädytään win-win-tilanteeseen. Suomesta on tehtävä ympäristöystävällisyyden kärkimaa teknologisen huippuosaamisen avulla ja sitä osaamista on Tampereen seudulla paljon.

Politiikassa tarvitaan vahvoja johtajia, mutta ei yksinvaltiaita. Uskon itse yhteisölliseen johtamiseen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja parhaat lopputulokset saadaan yleensä aikaan yhdessä sopien. Kaikista asioista ei kuitenkaan aina ole löydettävissä hyvää tai kaikille kelpaavaa kompromissia tai puuttuu rohkeutta tarttua ongelmaan. Sellaisissa tilanteissa nousee tarve vahvalle johtajalle, joka kykenee tekemään päätöksiä vaikeassakin tilanteessa ja ottamaan tarvittaessa yksinkin vastuunkantajan roolin. Vaativana aikana hyvä johtajuus ja ns. valtiomiestaidot korostuvat.

Ihmisen täytyy saada itse päättää, missä hän asuu. Monipaikkaisuus ja paikkariippumattoman työn lisääntyminen avaa tähän uusia mahdollisuuksia. Aluepolitiikan rinnalla vahvistaisin ja uudistaisin seuraavaksi Suomen kaupunkipolitiikkaa, sillä Suomen talouskasvu asuu kaupungeissa ja kaupungit korkeakouluineen ja yrityksineen toimivat maamme osaamisen ja kasvun vetureina. Vahvat keskuskaupungit ovat myös ympäröivän seudun ja maaseudun etu, ja toisaalta menestyvät seutukunnat ja maaseutu hyödyksi kaupungeille. Vastakkainasetteluja tulee välttää.

Kaupungistuminen on nähtävä ennen kaikkea mahdollisuutena. Kaupungit ovat ainutlaatuisia osaamisen keskittymiä ja ne houkuttelevat asuinympäristöinä ihmisiä monipuolisilla mahdollisuuksilla kouluttautumiseen, töihin ja vapaa-aikaan. Osaajat puolestaan houkuttelevat perässään yrityksiä ja syntyy positiivinen kierre. Suuri osa Suomen BKT:sta ja innovaatioista syntyy juuri kaupungeissa ihmisten ja ideoiden törmätessä. Tätä kaupunkien roolia kasvun ja kehityksen vetureina on tuettava, koska siitä hyötyy koko maa ja vaikutus ulottuu laajalle alueelle kaupunkien ympärille. Kaupungit ovat hyviä kumppaneita valtiolle. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaupunkien kasvu tapahtuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi ja että kaupunkiturvallisuus pysyy hyvänä.