Eeva-Johanna Eloranta

Venäjä käy julmaa hyökkäys- ja tuhoamissotaa Ukrainaa vastaan ihmisihreista ja tuhosta välittämättä. Putin on tehnyt Venäjän pyrkimykset selviksi eli ne koskevat muitakin Venäjän lähialueita ja ovat pitkäkestoisia. Siksi meidän pitää auttaa Ukrainaa voittamaan sota, sillä mikäli Venäjä voittaisi, niin rauha ja turvallisuus voisi järkkyä muuallakin.

Suomella on jo nyt uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu puolustuskyky, jota Natossa arvostetaan. Tulevaisuudessa Suomen puolustuskyvyt suunnitellaan yhä enemmän osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Käytämme kuitenkin jo nyt puolustukseen rahaa riittävästi Naton vaatimustasoon verrattuna. Kustannukset eivät liittymisen takia tule kasvamaan kuin tiettyjen hallinnollisten kulujen verran. Suomi käyttää jo tällä hetkellä puolistusmenoihin yli 2%bkt:stä, kun rajavartioston ja sotilaattisen kriisinhallinnan kustannuksia lasketaan mukaan. Meillä on toki samat velvoitteet kuin muillakin Nato-mailla.

On tärkeätä, että oppilasryhmät ovat riittävän pienet, jotta opettajilla on aikaa jokaiselle oppilaalle riittävästi. Kyse on myös muusta kuin opettajien ja oppilaiden suhdeluvusta. Tarvitaan riittävästi oppilashuollon henkilökuntaa ja mm. koulunkäynnin avustajia tukea tarvitseville oppilaille. Heidän määränsä ja tarpeensa liittyy nimen omaan siihen kuinka paljon tukea tarvitsevia luokassa on. Sen vuoksi on vaikea tarkkaan määrittää mitään suhdelukuja. Opettajia ja muita koulun aikuisia pitää olla oppilaiden tarpeisiin nähden riittävästi.

Huumeiden käyttöhuoneet tavoittaisivat huonoimmassa jamassa olevia huumeiden käyttäjiä, joille voitaisiin tarjota puhtaat käyttövälineet ja hepatiitti ja hiv-testausta, rokotuksia ja haavanhoitoa ja ohjata heitä mm. päihdepalvelujen piiriin. Samalla julkisten paikkojen turvallisuus paranisi, kun huumeiden käyttö siirtyisi pois parkkihalleista, puistoista ja julkisista wc-tiloista. Ainakin suurimmissa kaupungeissa huumeiden käyttöhuoneita voisi hyvä olla tarjolla.

Sote-palveluiden turvaaminen on keskeinen tavoite hyvinvointiyhteiskunnassamme enkä näe että siitä on mahdollista tinkiä. Ikävä kyllä viime aikojen kriisit (mm. koronapandemia) ovat saaneet aikaan sote-palveluiden yhä lisääntyneen rahoitustarpeen. Hoitovelka on pakko maksaa, muussa tapauksessa leikkausjonot kasvavat ja hoitovelka pahenee. Hyvinvointialueet ovat toimintansa alussa, mutta vähitellen uudet hoitoketjut yms saadaan käyttöön, palvelut pelaamaan paremmin ja kustannusten nousukin sitten hilliintyy.

Nuorisorikollisuuden ja jengiytymksen kierre pitää pystyä katkaisemaan ajoissa ja siihen tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Tarvitaan ennalta estävää toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja rikosten annalta ehkäisyyn. Lastensuojelun resurssien vahvistaminen on myös tärkeää, sillä lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja joutua jengien ja rikollisuuden piiriin. Tarvitaan myös kovempia keinoja rikollisuuden kovimpaan ytimeen puuttumiseen, kuten mahdollisesti kovempia rangaistuksia.

Työllisyyttä parannetaan parhaiten panostamalla koulutukseen, työvoimapalveluihin ja elinkeinopolitiikkaan. Sosiaaliturvan tai työttömyysturvan leikkaukset eivät osaajapulan ongelmia ratkaise.

Suomi kärsiin osaajapulasta ja työntekijäpulasta, koska Suomi ikääntyy. Meillä ei ole tarpeeksi tekijöitä omasta takaa ja siksi tarvitsemme työntekijöitä myös ulkomailta. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vanhenee kymmenillä tuhansilla vuodessa

Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeintä on kasvun luominen. Julkista taloutta vahvistetaan parhaiten talouskasvun, työllisyyden, hallinnon tehoatamisen ja veropohjan tiivistämisen kautta. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tuo julkiseen talouteen noin 700 miljoonaa euroa.

Sdp on sitoutunut siihen, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yritysten ja eläkeläisten verotus ei nouse. Palkkojen verotusta voidaan keventää taloustilanteen niin salliessa mikäli veroja saadaan kerättyä muualta enemmän. Verotus on keskeinen työkalu, jolla turvataan hyvinvoitivaltion edellytykset. Verotuksen oikeudenmukaisuutta on vahvistettava siirtämällä sen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Ensisijaista on tiivistää veropohjaa puuttumalla mm. veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

On kohtuullista, että valtio auttaa kotitalouksia selviytymään nousevista energianhinnoista. Ei ole oikeudenmukaista, että perustarpeiden kuten lämmön turvaaminen olisi kiinni lompakon paksuudesta. Onneksi talvi on ollut aika leuto ja tällä hetkellä pörssisähkön hinta on varsin alhaalla. Valtio on nyt tukenut ja tukee energia-ahdingossa ihmisiä usein eri tavoin. Luulen että toki on nyt sopivalla tasolla.

Riittävä metsien suojelu on SDP:lle tärkeä tavoite. Metsiä on suojeltava nykyistä enemmän ja ennallistamiseen on panostettava. Kattava avohakkuukielto valtion metsissä heikentäisi puunkorjuun, kuljetusalan ja raakapuun jatkojalostuksen näkymiä, jotka ovat Suomelle tärkeitä. Metsähallituksen tavoitteet asetaan toki niin, että metsiä käytetään kokonaiskestävästi.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan yhteinen haaste. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei voida pysäyttää, ovat seuraukset maapallon elinoloille niin suuria, ettei kaikilla alueilla enää pystytä asumaan ja tämä aiheuttaa mm laajamittaista ilmastopakolaisuutta. Oikeudenmukainen siirtymä on sosiaalisesti kestävä tapa toteuttaa yhteiskunnan muutos vähähiiliseksi. Sdp:n tavoite on hiilineutraali Suomi 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen.

Eduskunta voi säätää tätä koskevan lain, mutta on sitten kaupunkien oma asia otetaanko ruuhkamaksu käyttöön.

Turkistarhaus on Suomelle tärkeä vientielinkeino. Niin kauan kun turkiksia maailmalla myydään, on parempi että niitä tuotetaan Suomessa kuin esim Kiinassa, jossa eläinten olot ovat huonot. Tarhaeläinten oloja tulee koko ajan parantaa.

Hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai perustoimeentulosta ei oikein voi leikata. Paras tapa vahvistaa julkista taloutta on vauhdittaa kestävää talouskasvua. Menoleikkausten sijaan tarvitaan pitää parantaa tuottavuutta ja nostaa työllisyyttä.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat vakaimpia. Tuloeroja tulee kaventaa oikeudenmukaiswlla tulonjaolla ja riittävällä toimeentulolla. Kasvavat tuloerot eivät edistä yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta.

Julkisen vallan tulee varmistaa, että kilpailu on toimivaa. Esimerkiksi tulee estää markkinavoimien keskittymistä mm. kartellit tai monopolit. Markkinoiden toimintaa tulee seurata ja siihen tulee puuttua jos esim keskittymisen riskiä on olemassa. Tällä hetkellä puututaan jo riittävästi. Mikäli korjaustarpeita ilmenee, niihin pitää puuttua.

Toimeentulo on sosiaaliturvalla kyllä varsin niukka. Sosiaalituevan tulee kannustaa ja tukea ihmisen aktiivisuuteen.

Valtion tulee jatkossakin omistaa mm. strategisesti tärkeitä yhtiöitä. Samoin julkisen palvelutuotannon puolella on hyvä, että julkisia yhtiöitä on sillä ne ylläpitää samalla tervettä hintakilpailua ja tuottaa veromaksajille parempaa vastinetta.

Toisten ymmärtäminen ja erilaisuuden kunnioittaminen on arvo sinänsä. Erilaisuus on rikkaus.

Kristilliset arvot ovat hyvin samantapaiset kuin sosialidemokraattien vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet.

Vanhempia tulee tukea kasvatustyössä ja kiusaamiseen sekä häiriökäyttäytymiseen tulee aina puuttua esim. koulussa. Selkeät rajat ja jämptiys niiden suhteen ovat tärkeitä. Kurinpito on sitten taas vähän toinen juttu.

Jokaisen maan pitää oma osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen pitää vaikuttaa kansainvälisesti siihen että,Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni ja vähentää samalla omia päästöjään.

Keskinäisriippuvuuksien maailmassa emme voi yksisilmäisesti tuijottaa vain omaa etuamme. Toki rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Samaan aikaan olemme osa kansanvälistä yhteisöä.

Ympäristö ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle.

Vaikeatkin päätökset toki tehdään demokraattisesti ja yhteistyöllä.

Ei Suomea väkisin tule pitää tiiviisti asuttuna, mutta kyllä eri puolilla maatamme tulee olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen.

Kaupungintuminen on globaali trendi, jota vastaan ei oikein voi taistella. Sen sijaan pitää huolehtia siitä, että kaupunkien kasvusta ja elonvoimasta hyöryy koko Suomi, sillä kaupungit kasvun vetureita.