Helsingin Sanomat vaalikone | Eduskuntavaalit 2023

Vastaukset vaalikoneeseen

Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.

Kysymysteema: Turvallisuuspolitiikka

Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.

Olemme sitoutuneet tukemaan Ukrainaa nyt ja jatkossa. Suomen ja koko Euroopan unionin kumppaneineen on tehtävä kaikkensa, jotta Ukraina voittaa sodan. Tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen yhdessä. Suomi sitoutuu tukemaan Ukrainaa jälleenrakennuksessa ja olemme rakentamassa entistä vahvempaa suomalaisen osaamisen tarjontaa yhdessä yritysten kanssa tarjotaksemme parhaan mahdollisien osaamisen Ukrainalle.

Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.

Suomea arvostetaan turvallisuuden tuottajana. Meillä on uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu oma puolustuskyky, jota myös Natossa arvostetaan. Suomi tulee Naton jäsenenä sovittamaan puolustuksensa osaksi Naton yhteistä puolustusta. Suomen tulee myös hyödyntää puolustusalan osaaminen työllisyydessä ja viennissä, panostaa kokonaisturvallisuuteen eli koulutukseen ja osaamiseen sekä oman tuotantoon. Näin saamme myös uusia tuloja. Pitää muistaa, että puolustuskyvyt suunnitellaan tulevaisuudessa osana Naton kokonaisuutta. Yhdessä Ruotsin, Norjan ja Pohjoismaiden kanssa muodostamme vahvan teollisen osaamisen ja huoltovarmuuden kokonaisuuden Myös vahvempaa EU-tason yhteistyötä tarvitaan ja näin Eurooppa kantaa myös paremmin vastuuta turvallisuudestaan.

Kysymysteema: Hyvinvointivaltio

Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Kouluissa ja lukioissa pitää olla riittävästi aikuisia tukemassa oppimista ja koulunkäyntiä. Eli koulutukseen tarvitaan resursseja. Kunnilla on tässä keskeinen rooli, jotta koulutuksesta ei lyhytnäköisesti leikata. Kaikilla koulutusasteilla on panostettava oppimisen tukeen ja laatuun. Levottomat luokat ovat ongelma mikä näkyy sekä oppilaiden että opettajien jaksamisesssa.

Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.

Tärkeintä on huumeiden käytön ennaltaehkäisy kaikin tavoin, mutta suhtaudun avoimesti tähän jos se parantaa huumehoidon ulkopuolella olevien ihmisten tavoittamista ja saattamista haittoja vähentävien toimien piiriin. ja jos toiminnalla tavoitetaan vaikeimmin tavoitettavissa olevia ja kaikkein huonoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tärkeintä ohjata heidät sosiaali-ja terveydenhuollon palveluihin, kuten päihde-ja mielenterveyspalveluihin mahdollisimman nopeasti, ja siten, että jokaisella on mahdollista selvityä ja palata normaaliin elämään ja arkeen.

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Sosiaali-ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää tuottavutta ja sitä kautta saadaan säästöjä, mutta juuri nyt tarvitaan mm. koronasta johtuen lisää rahoitusta. Suomessa on pitkään jatkunut sote- budjettien aliresurssointi kuntien toimesta. Ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu kuten olisi pitänyt. Nyt on tärkeää korjata akuutti tilanne, koska jos näin ei tehdä, se tulee näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitovelan pahentumisena. Sosiaali-ja terveydenhuollossa hinnat, palkat ja vuokrat ovat nousseet. Ei ole mahdollista ajatella, että ihmiset jäävät ilman hoitoa vain sen takia, että emme pysty tarjoamaan sosiaali-ja terveydenhuollolle riittäviä palveluita.

Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.

Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kierre ajoissa ja siihen tarvitaan niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Lastensuojelun toimivuus ja resurssit ovat tässä todella tärkeitä. Rikollisuuden kovaan ytimeen puuttumiseen tarvitaan kuitenkin myös kovia keinoja, kuten mahdollisesti kovempia rangaistuksia. Ongelmaan puuttumiseksi tarvitaan erityisesti ennalta estävää toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä toimii Ankkuritoiminta, jolla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Toimintaa toteutetaan moniammatillisessa ankkuritiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta.

Kysymysteema: Julkinen talous

Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Koko työttömyysturvaa tulee kehittää. Työttömyysturvan uudistuksella tulee ratkaista yhdenvertaisuuden ongelmia. Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. 90 päivän nuorisotakuu eli kaikille nuorille koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka kolmen kuukauden kuluessa on toteuttava nyt nopeasti kaikissa kunnissa ja muutenkin luotava nopeampia toimia ja henkilökohtaisempaa palvelua

Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.

Työvoima ei Suomessa riitä: ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa. Siksi tarvitsemme yhä enemmän työntekijöitä myös ulkomailta. Työvoimapula haastaa talouskasvun lisäksi yhteiskunnan palveluiden turvaamista ja siten hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta. Talouskasvu kysyy tekijöitä ja kansainvälistä osaamista. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on tärkeä merkitys Suomen hyvinvoinnille, mutta myös kilpailukyvyllemme. PRosesseja on jo nopeutettu ja lisää parannuksia on tulossa. Samaan aikaan on panostettava siihen, että jo Suomessa jo olevat ulkomaalaiset pääsevät osaksi työelämää.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.

Julkista taloutta tulee vahvistaa sopeuttamalla, mutta ennenkaikkea tulee luoda kestävää kasvua. Tavoite tulee olla vähintään kahden prosentin kasvu ja se vaatii uusia investointeja Suomessa, uusia vientimarkkinoita, tuloksellista tutkimus- ja kehitystoimia, sekä yrityksiltä erittäin aktiivista kansainvälistymistä. Menoleikkauksia tarvitaan, mutta sillä ei saa varantaa talouskasvua ja työllisyyttä. Kaikkein tärkeimmistä palveluista, kuten koulutuksesta, hoivasta tai mielenterveyspalveluista eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei pidä leikata. Eriarvoisuuden torjuminen on seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Suomen vahvuus on tässä maailmantilanteessa se, että olemme yhtenäisiä ja mahdollisimman tasa-arvoisia!

Kysymysteema: Omat rahat

Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.

Tärkeää on suunnata tavoitteet ja toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden ja talouskasvun vahvistamiseen. Pidän tärkeänä, että palkalla tulee toimeen ja verostusta kevennetään pieni- ja keskituloisilta etenkin nyt, kun kustannukset ovat nousseet. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että veropohjaa tiivistetään ja veronkiertoon puututaan kaikin mahdollisin keinoin.

Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.

Inflaation nousun taustalla on energiakriisi, joka on seurausta Venäjän hyökkäyssodista Ukrainaan. Hallitus on tukenut kotitalouksia lukuisilla keinoilla jo nyt: polttoaineen hintaan on reagoitu jakeluvelvoitetta muuttamalla ja matkakuluvähennyksen tilapäisellä nostolla. Sähkön hinnannousuun on reagoitu sähkön alv-alentamisella, sähkövähennyksellä ja -tuella sekä takautuvasti sähköhyvityksellä. Joukkoliikenteen alv on alennettu, perheitä on tuettu ylimääräisellä lapsilisää ja varhaiskasvatusmaksun alentamisella.

Kysymysteema: Ympäristö ja ilmasto

Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Metsät ovat Suomelle tärkeä ja moninainen hyvinvoinnin ja talouskasvun lähde. Metsäpolitiikasta tulee päättää kansallisesti. Kestävästi toimiva metsäteollisuus on EU:ssa nähtävä osana ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteisiin ratkaisemista sekä EU:n jäsenmaille tärkeänä elinkeinopoliittisena kysymyksenä. Periaatteena tulee olla, että päätökset EU:ssa tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia Tarvitsemme lisää luonnonhoitoa talousmetsiin sekä metsänkäsittelyn monipuolistamista mm. monimuotoisuus ja hiilensidonta huomioiden. Samaan aikaan on turvattava myös metsäteollisuuden toimintaedellytykset.

Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.

Siirtyminen päästöttömän energiatuotantoon on huomioitava suomalaisen osaamisen yhtenä kärkenä. Meillä on jo nyt merkittävää osaamisen ja teknologian vientiä, jolla vastataan tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen ja tavoitteeseen. Olennaista tavoitteiden saavuttamisessa on, että siirtymää toteutetaan oikeudenmukaisesti ja reilulla tavalla sekä tarvittaessa kustannuksia kompensoiden. Tavoitteen saavuttaminen ei ole vain yhden tahon tehtävä, muutoksen tarvitaan mukaan valtion lisäksi alueet, kunnat, yritykset ja asukkaat. Olemme jo nyt onnistuneet esimerkiksi teollisuudessa niin hyvin, että tavoitteet tullaan saavuttamaan. Haasteita on eri aloilla, mutta päämäärä on oikea ja siitä tulee pitää kiinni.

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.

Ruuhkamaksujen sijaan tulisi tavoitella kokonaisvaltaisesti päästöjen vähentämistä. Meidän tulee panostaa osaamisen ja teknologian kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittäminen vahvistaa tavoitteen saavuttamista osaltaan.

Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.