Sinuhe Wallinheimo

Ukrainalle pitää antaa kaikki tuki tässä julmassa Venäjän aloittamassa sodassa. Ja kun sota loppuu Ukrainan voittoon, Suomen pitää olla mukana Ukrainan jälleenrakennuksessa.

Sota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä peruuttamattomasti ja siksi myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja lähialue säilyvät jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavina. Näissä olosuhteissa on viisautta panostaa puolustukseen ja tässä hyvä ohjenuora on Naton tavoite 2 prosentista BKT:sta.

Isosta tavoitteesta olen samaa mieltä, eli opettajille pitää antaa kunnon välineet tehdä omaa työtään. Silti kokemus on osoittanut sen, että välttämättä oppilaiden määrän rajaaminen olisi tässä ainoa keino, samalla kun meillä on myös opettajia, jotka ovat tuottaneet hyviä oppimistuloksia myös isoimmissa ryhmissä. Siksi katsoisin myös muita – kustannustehokkaampia - keinoja opettajien toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Olisin valmis tätä harkitsemaan. Huumeiden käyttö on Suomessa yleistynyt ja erityisesti nuorten keskuudessa kehitys on ollut rajua. Tämän kehityksen taklaamiseksi tarvitsemme uusia välineitä huumekoukussa olevien auttamiseksi.

Ikävä kyllä nykyisen hallituksen jäljiltä julkinen talous on surkeassa kunnossa ja seuraavat hallitukset joutuvat tekemään kovia toimia tilanteen korjaamiseksi. Siksi olisin varovainen kaikkien toimien kanssa, jotka vaikeuttavat edessä olevaa julkisen talouden tasapainottamisurakkaa. Siksi etsisin sote-palveluiden rahoituskriisiin muita keinoja.

Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Pahoinvoivia nuoria on autettava, koulujen varhaista tukea tehostettava ja terapiatakuu toteutettava. Lisäksi viranomaisten toimivaltuuksia on lisättävä, rikoshyödyn takavarikointia helpotettava ja jengirikollisuudesta tuomittavia rangaistuksia kovennettava.

Kannatan nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä, sillä se on asiantuntijoiden mukaan yksi tehokkaimmista keinoista parantaa työllisyyttä. Työllisyysasteen nosto on puolestaan välttämätöntä, jos aiomme tasapainottaa julkista taloutta ja saada rahat riittämään julkisiin palveluihimme.

Suomessa työvoima vähenee ja samalla monella alalla on jo pitkään ollut työvoimapula. Yksi keino näiden avoimien työpaikkojen täyttämiseen on hankkia hyvää työvoimaa ulkomailta.

Emme voi pysyvästi jatkaa nykyisen hallituksen holtittomalla velanoton tiellä. Julkinen talous on saatava tasapainoon, jotta voimme taata tärkeimpien hyvinvointipalveluiden rahoituksen ja riittävyyden myös tuleville sukupolville.

Palkkojen ja eläkkeiden verotuksen alentaminen lisäisi talouskasvua ja parantaisi suomalaisten ostovoimaa juuri nyt kun elämisen kustannukset ovat olleet rajussa nousussa. Toisaalta vastapainoksi kannatan erilaisten haittojen kireämpää verotusta.

Katsoisin ensin, miten jo päätetyt toimet vaikuttavat. On toki selvää, että tulevan hallituksen pitää tehdä kaikkensa, jotta nyt koettu poikkeusaika sähkömarkkinoilla ei toistu tulevina talvina. Erityisen tärkeää olisi saada toimitusvarmaa tuotantokapasiteettia lisää meidän energiamarkkinoillemme.

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan monia toimia, mutta en lähtisi tässä haastamaan valtion metsien hoidosta vastaavan Metsähallituksen asiantuntemusta. Sen sijaan kannatan metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli Metson sekä Helmi-elinympäristöohjelman vahvistamista tulevalla vaalikaudella.

Pitäisin tavoitteesta kiinni. Se, että Suomi toteuttaa jo tässä vaiheessa toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi on meidän elinkeinoelämälle kilpailuetu tulevina vuosina.

Kannan huolta autoilijoiden kasvavista kustannuksista. Niitä ei pitäisi päättäjien vielä entisestään lisätä. Lisäksi ruuhkamaksut heikentäisivät työvoiman liikkuvuutta ja siten talouden elinvoimaa ja erityisesti pienituloisten töihin autoilevien ihmisten ostovoimaa.

Monissa muissa EU-maissa näin on tehty. Keskustelua alan tulevaisuudesta tarvitaan myös meillä.

Tässä tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat nousussa, en lähtisi kaventamaan kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kiristämällä verotusta. Siksi ensisijaiset keinot valtion menojen ja tulojen tasapainottamiseksi ovat kasvua tuovat rakenneuudistukset ja menoleikkaukset.

Kannatan sitä, että osaamisesta voi saada asianmukaisen korvauksen. Kilpailukykyiset palkat ovat avainasemassa mm. kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytoinnissa Suomeen.

Kannatan reilua markkinataloutta, jossa kilpailun säännöt ovat kaikille selvät. Valtion roolia kaventaisin erityisesti erilaisia monopoleja purkamalla.

Vika ei ole ihmisissä vaan meidän todella monimutkaisessa ja sirpaleisessa tuki- ja etuisuusjärjestelmässä. Siksi sosiaaliturvajärjestelmää pitää uudistaa ja järjestelmässä olevia kannustinloukkuja purkaa.

Ainakin erilaisten kuntien ja hyvinvointialueiden in house -yhtiöiden toimintaa markkinoilla pitäisi säädellä paremmin. Ei ole reilua, että esimerkiksi pienet catering-yrittäjät joutuvat tätä nykyä jakamaan omia markkinoita veronmaksajien rahoilla tuettuja in house-yhtiöitä vastaan.

Monikulttuurisuudessa ja monimuotoisuudessa on eri puolensa. Positiivista on se, että erilaiset ihmiset tuovat uusia mahdollisuuksia. Lisäksi ikääntyvä ja työvoimapulassa kärsivä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Toisaalta sinisilmäinen ei pidä myöskään olla ja muun muassa maahanmuuton tuomista epäkohdista on avoimesti puhuttava ja niihin on vaikuttavasti puututtava.

Arvostan kristillisiä arvoja, mutta kannatan myös uskonnon vapautta ja tavoitetta pitää poliittinen päätöksenteko ja uskonto on erillään. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat inhimillisyys, toisten kunnioittaminen, mahdollisuuksien tasa-arvo, avoimuus, vapaus ja demokratia.

Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia. Tässä mielestäni tärkein lähtökohta tähän kysymykseen.

Hyvä kasvatus sisältää aikaa ja myös rajoja. Monilta mm. opettajilta saadun palautteen mukaan näitä rajoja tarvittaisiin nykyistä enemmän erityisesti kouluissa.

Tärkeintä on, että päästövähennykset kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Näin toimimalla parannamme suomalaisten yritysten ja työn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Kansanedustaja on Suomelle ja suomalaisille töissä. Siksi on luonnollista, että kun päätöksiä tehdään tai suunnitellaan, ensisijaisena pitää olla Suomen ja suomalaisten kokonaisetu.

Itse uskon siihen, että ympäristön etu ja talouskasvu eivät ole toistensa poissulkevia asioita. Esimerkiksi uudella teknologialla ja tekoälyllä uskon olevan iso merkitys vaikkapa ilmastonmuutoksen tehokkaassa torjunnassa.

Vahvan johtajan sijasta Suomi tarvitsee viisasta ja kuuntelevaa johtajuutta. Esimerkiksi nyt päättyvällä vaalikaudella on erityisestii talouspolitiikan suhteen kaivattu nykyistä kuuntelevampaa ja sopua hakevampaa pääministeriä.

kannatan sitä, että jokainen suomalainen saa itse päättää sen, missä asuu.

Kaupungistuminen on myös meillä Suomessa tosiasia. Päättäjien pitää kunnioittaa suomalaisten päästöstä asua yhä enemmän kaupungeissa. Jyväskylän kasvu on tästä hyvä esimerkki.