Timo Halttula

Ukrainan kohtalon toistuminen muiden Venäjän naapurimaiden kohdalla ei ole mahdotonta varsinkin, jos Putin on omasta mielestään voitokas. Ukrainaa on väsymättä autettava kaikilla tarvittailla tavoilla. Kaikki sodat päättyvät joskus. Jälleenrakentamisesta tulee valtava urakka, joka kestää vuosikymmeniä, koska infrastruktuuri on tuhottu suurelta osin. Ukraina tulee tarvitsemaan myös henkistä jälleenrakentamista, sillä sodan kauhut eivät poistu samaan aikaan tykkien kanssa. Kansainvälisen yhteisön on oltava Ukrainan rinnalla niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin pysyvästi pitkälle näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen.

Suomi on tunnettu siitä, että yhteisiä sopimuksia ja tavoitteita noudatetaan. Niin myös tulevassa Nato-sopimuksessa. Uskottavuus kansainvälisessä turvallisuusyhteisössä ansaitaan sopimuksista kiinnipitämällä. Tähän sisältyy oikeutus vaatia samaa muilta.

Luokassa olevien yksilöllisen tuen tarvitsijoiden määrä on ratkaisevaa. Luokkakoon rajoittaminen ei ole aina toimivin ratkaisu, sillä pienessäkin ryhmässä voi olla useampi tuen tarvitsija. Jokin yleinen yläraja voi kuitenkin olla paikallaan, jos samassa yhteydessä standardisoidaan opetuksen lisäresurssointi tuentarvitsijakohtaisesti. Jokaisen on saatava tarvittava tuki opomisen sujumiseksi niin omaltakannalta kuin koko ryhmän kannaltakin.

Päihdeongelma on sairaus. Päihdeongelmaisen saaminen "päivän valoon" edistää mahdollisuuksia tukimuotojen tarjoamiselle. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan täysin käyttöhuoneiden vaikutus hoitoon ohjautumiseen positiivisesti. Päihdeongelmaisten kuntoutukseenohjaus on keskeisin tavoite ja ratkaisut on tehtävä sen mukaisesti mikä tätä tavoitetta edistää parhaiten.

Sosiaali ja terveyshuolon kustannukset tulevat nousemaan vielä 30 vuotta. Nyt tehtävillä toimilla pyritään loiventamaan lyrkkää kasvunäkymää. Kansantalouden tuottavuuden kasvu ja työikäsiten määrän kasvu ovat avainkysymyksiä lisärahoituksen mahdollistamiseksi ilman, että muualta säästetään tai veroja kiristetään. Hyvinvointialueet tekevät parhaillaa suunnitelmia rahoituksen riittämiseksi. Tässä vaiheessa on ennenaikaista päättää rahoituksen erityisestä lisäämisestä. Palvelutaso on säilytettävä kaikissa tilanteissa. Ihmisiä ei voi jättää kuolemaan tai muuten heitteille. Lisärahoituksen takaaminen erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin on pitkällä aikavälillä perusteltua väestön alati vanhentuessa.

Rangaistusten koventaminen sopisi arkijärkeen, mutta tutkittu tieto vahvistaa asian olevan toisin. Ennaltaehkäisevä työ, perheiden- ja nuorten tuki ovat vaikuttavuudeltaan aitoja tapoja kitkeä nuorisorikollisuutta.

Ansiosidonnaisen tuen määrä pitää kytkeä suhdannetilanteeseen. Korkeasuhdanteen aikana on perusteltua lyhentää ansiosidonnaista turvaa kun taas matalasuhdanteen aikana heikentämisellä on tilannetta pahentava vaikutus. Ansisidonnaisen porrastaminen kuuluu mukaan kokonaisuuteen.

Työikäisten määrä vähenee, mikä rampauttaa hyvinvointiyhteiskunnan. Suomi tarvitsee yhteiskunnan jäseniksi uusia ihmisiä opskelemaan ja työllistymään. Korkea työllisyysaste ei riitä jos työikäisiä on liian vähän. Suomen vetovoimaa on kasvatettava useilla keinoilla.

Erityisesti korkeasuhdanteen aikana tulisi pyrkiä säästäväisyyteen, että syntyy puskureita matalasuhdanteista selviämiseksi. Säästöjä on tehtävä, mutta kaikkein heikoimpiosasten asema on taattava kaikissa tilanteissa, sillä se on sivistyneen hyvinvointivaltion mitta. Kokonaisvelka-asteen laskeminen on oltava tinkimätön pitkän aikavälin tavoite.

Samalla kuin työn ja yrittämisen verotusta asteittain lasketaan, ympäristölle ja terveydelle vahingollisen kulutuksen verotusta kiristetään ja haitalliset yritystuet karsitaan. Tavoiteena on kulutuksen kasvu, mutta vain ympristölle kestävissä kohteissa. Kulutuksen kasvu parantaa kansantalouden tilaa ja lisää uutta taloudellista toimeliausuutta. Näin palveluiden leikkaukset eivät tule olemaan pitkällä aikavälillä perusteltuja.

Valtion pitää tukea tarkasti kohdentaen vain niitä kansalaisia, jotka ovat todellisissa selviämisen ongelmissa. Silloin minimoidaan vaikutukset inflaation kasvuun.

Luontokato on ilmastonmuutostakin valtavampi haaste koko maapallon elollisille. Luonnotilaisten alueiden määrän kasvattaminen ja suojelu on ainoa lääke sen estämiseen.

Suomi on potentiaalisti vihreän bisneksen globaali airut ja ajatusjohtaja. Hiilineutraaliustavoite 2035 on parasta sääntelyä tämän tavoiteen edistämiseksi. Kannattaa muistaa, että elinkeinoelmä on laajasti julkista valtaa edellä näiden tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Ensimmäisenä hiilineutraalina hyötyjen kerääminen alkaa ennen muita. Maailma tarvitsee johtajia ja esimerkkejä niin teknologiassa kuin asenteissakin.

Ruuhkamaksut on tehokas tapa editää joukkoliikenteen kiinnostavuutta. Tällä on ruuhkia vähentävä vaikutus ja tilaa jää enemmän heille joilla todellinen tarve liikkua ruuhkien vaikutusalueella. Myös päästöt vähenevät.

Epäeettistä eläinten kaltoinkohtelua joka on syytä lopettaa viipymättä.

Kaikkein heikompiosaisista on huolehdittava kaikissa tapauksissa. Hyvinvointiyhteiskunnan sivistynyt ratkaisu on korottaa veroja jos se on ainoa mahdollsuus elämän suojelemiseksi tai tulevaisuuden kehittämiseksi. Se on harvoin ainoa, mutta se on helppo. Tärkeintä on investoida kansantalouden tuottavuuuteen niin verojen korottamisvaihtoehto pysyy pinkan pohjalla

Hyvät ansaintamahdollisuudet motivoivat monia meistä ponnistelemaan enemmän ja siten tuottamaan hyötyä laajemminkin. On tosin tutkittua, että ylisuuret tuloerot aiheuttavat yhteiskunnassa muita ongelmia.

Valtion on puututtava vain sen verran markkinoiden toimintaan, että markkinaosapuolilla on samat mahdollisuudet markkinoilla toimiseen ja että toimintaympäristö pysyy vakaana. Luonnollisetn monopolien suhteen on oltava tarkkana ettei hinnoittelu karkaa.

Sosiaaliturvan varassa eläminen on lähtökohtaisesti raskasta eikä se ole yleensä sen varassa elävän ainoa ongelma elämässä. Tämän tosin ymmärtävät usein vain he, joilla on kokemusta sen varassa elämisestä.

Valtion ja kuntien yritysomaisuudet eivät ole perusteltuja poislukien luonnolliset monopolit (vesilaitokset) tai YLE, joka takaa yhdenvertaisen tiedonvälityksen kansalle.

Suomi tarvitsee uusia ihmisiä muista maista kasvattamaan työllisten osuutta hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen estämiseksi. Kulttuurien monimuotoisuus on inspiroivaa ja laajentaa maailmankäsitystä. Voimme oppia toisiltamme.

Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää, kuten Kultainen sääntö: "Tee toisille kuten haluaisit itsellesi tehtävän". Kristillisessä arvomaailmassa on myös paljon sellasta konservatiivista näkökulmaa, jotka eivät edistä yhdenvertaisuutta ja sukupuolien tai sukupolvien välistä tasa-arvoa eikä siten ole nykyaikaan sovelletavissa.

Kaksinapainen sukupuolikäsitys kulttuurin muodostama ja siitä on seurauksena syrjintä ja vakavat puutteet yhdenverisuus ja tasa-arvokysymyksissä. Suokupuoleten moninaisuuden huomioon ottaminen ei heikennä kenenkään asemaa.

Lapsille on annettavat selkeät rajat ja lasta on tuettava niiden noudattamisessa hyvällä ja rakastavalla ohjauksella. Rajat ja kuri eivät toimi silloin kuin lapsi tarvitsee tukea.

Ensimmäisenä liikkeelle lähtenyt hyötyy vääjäämätömästi edessä olevasta ensimmäisenä. Päästöjen vähentämistarve edistää teknologista kehittymistä. Näille ratkaisuille on kasvava kysyntä.

Suomi ei kuitenkaan ole oma planeetta. Suomen etu on, että Euroopan ja maailmanjlaajuinen yhteistyö on kunnossa. Pienenä maana Suomi on myös riippuvainen muista. Vain pelkkää omaa etua ajavana harvoin pärjää kavereiden kesken, jotka niin toimien nopeasti hupenee. On löydettävä yhteisiä tavoitteita ja intressejä.

Absurdi ja epärelevanttiin jossitteluun perustuva kysymys! Ympäritövastuulliset tuotteet ja palvelut ovat maailman nopeimmin kasvava bisnes! Mikäli ympäristönäkökulmia ei oteta huomioon ei kohta ole työpaikkoja tai talouskasvua... eikä taloutta ylipäätään.

Vahvat johtajat nimenoman ottavat huomioon monia muita mielipteitä ja osallistavat väen ratkaisujen tekoon. Demokratia on tästä esimerkki.

Ihmiset valitsevat asuinpaikknsa itse ja perustuslaki takaa yhdenvertaiset palvelut. Minkään seudun pakkoasuttaminen ei ole mahdollista.

Asumistiheyden vaikutuksia kansantalouden tuottavuuteen on selvitetty useissa tutkimuksissa. Tuottavuuskehitys perustuu osaavaan työvoimaan ja innovaatioihin, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa ihmisten ja yritysten arjessa. Asumistiheyden kaksinkertaistaminen kasvattaa tuottavuutta keskimäärin viisi, jopa kahdeksan prosenttia. Ruotsissa kaikkien taajamien väentiheys on yli kaksinkertainen Suomen taajamiin nähden. Vuonna 2015 Ruotsin talouden tuottavuus oli vajaat 12 prosenttia Suomea korkeampi (Urrila 2016). Kasvukaupunkiseutujen kehittyminen on Suomen kansantalouden hyvinvoinnin elinehto. Suomalaiset kaupungit kilpailevat, paitsi keskenään, myös globaalisti.