Maria Guzenina

Venäjä ei saa selvitä tästä sodasta millään tavalla voittajana. Ukrainassa käytävä taistelu on taistelua myös meidän ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Panostukset Ukrainan jälleerakennukseen on nähtävä investointina tulevaisuuteen ja rauhaan.

Kyse on kyvystä puolustaa maatamme ja ihmisten turvallisuudesta.

Perusopetukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin, kun nuoret saavat monipuolisen opin ja kykenevät aikuisina työllistymään ja kantamaan oman vastuunsa yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

Mieluummin käyttöhuoneet kuin huumeneulojen päätyminen lasten leikkipaikkojen yhteyteen.

Hyvinvointialueiden alku pitää turvata sellaisena, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Hoitojonojen purku vaatii lisärahaa. Mutta ennen pitkää on palveluiden painopistettä saatava ennaltaehkäiseviin toimintoihin, joiden vahvistaminen voi vähentää kalliimpien ja viimesijaisten palveluiden tarvetta.

Lähtisin tässä ongelmien alkujuuresta liikkeelle. Peruskoulut tarvitsevat huomattavia panostuksia, jotta opettajat ja tukihenkilöstö voisivat ohjata paremmin niitä nuoria, joiden riskinä on päätyä jengirikollisiksi. En usko, että kovemmat rangaistukset poistaisivat ongelmaa, mutta pahimmassa tapauksessa vain auttaisivat nuorta rikollista verkostoitumaan paremmin muiden saman henkisten kanssa. Koulujen arjessa tarvitaan enemmän vastuullisia aikuisia ohjaamaan nuoria hyvälle elämänpolulle.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on syytä kehittää entisestään. Jyrkempi porrastus painottaen alkupään turvaa olisi joidenkin selvitysten mukaan toimiva kannustin työn vastaanottamiseen. Työttömyysturvasta puhuttaessa on kuitenkin syytä katsoa laajemmin myös muiden tukien kokonaisuutta ja niiden kautta syntyviä kannustinloukkuja. Työn vastaanottamisen kannattavuutta on parannettava edelleen. Etenkin nuorten työikäisten ihmisten työllistymiseen on kiinnitettävä huomiota. Nuorena opittu työnteon ensisijaisuus kantaa myöhemmin kertyneen työkokemuksen kautta ja vahvistaa mahdollisuutta rakentaa kestävä työura.

Jo pelkästään huoltosuhteemme edellyttää tätä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, Suomi tarvitsee veronmaksajia, ilman veronmaksajia ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

Velkaantumista tulee ilman muuta hillitä ja velkasudetta bruttokansantuotteeseemme kuroa. Yksioikoinen leikkaaminen palveluista tai etuuksista ei kuitenkaan ole keinona tehokas, jos leikkaukset heikentävät kansanterveyttä, perheiden mahdollisuutta selvitä arjestaan tai lasten ja nuorten edellytyksiä oppia ja kasvaa vastuullisiksi velvollisuutensa ja oikeutensa ymmärtäviksi kansalaisiksi.

Palkkojen verotuksen keventäminen tasaamalla menetettyjä valtiontuloja muusta veropohjasta on mielestäni hyvä vaihtiehto. Velkaa en kuitenkaan kasvattaisi, enkä leikkaisi palveluista. Muutaman kympin veronalennus, suhteessa vaikkapa terveyspalveluiden saatavuuden turvaamiseen tai koulutuksen laadun varmistamiseen, ei olisi järkevää.

Ehdokas ei ole vastannut tähän kysymykseen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kysymyksessä ei avata mitä veroja palveluiden ja etuuksien leikkaamisen sijaan tarkoitetaan korotettavaksi. Palkkojen verotuksen kiristämistä en pidä perusteltuna.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Liiallinen puuttuminen markkinoiden toimintaan ei varmasti ole järkevää, mutta on selvää, että myös markkinoiden täytyy toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan. On yli puoluerajat jaettu pyrkimys, että ihmisen tulisi tulla toimeen palkallaan. Tämä edellyttää reilua työmarkkinapolitiikkaa.

Sosiaaliturvan varassa elämisen kutsuminen helpoksi on aika elitististä.

Kuntien omistamat sähköyhtiöt ovat hyvä esimerkki yritystoiminnasta, jossa julkinen omistajuus on perusteltua. In-house-yhtiöt ovat myös perusteltuja silloin kun niiden kautta säästetään veronmaksajien rahoja.

Kehitys johtaa tähän vääjäämättä. Se miten teemme siitä maallemme voimavaran, riippuu täysin itsestämme. Rasismilla on erilaisia kansanosia syrjäyttävä vaikutus. Lapsi, joka kasvaa luullen olevansa taustastaan johtuen eriarvoinen, joutuu kantamaan kohtuutonta taakkaa. Jos taas saamme kaikki lapset, taustastaan riippumatta kokemaan yhteenkuuluvuutta ja omistajuutta yhteiskunnastamme, koko Suomi hyötyy tästä.

Lähimmäisistä ja heikoimmista huolehtiminen, työnteon merkityksen ymmärtäminen ja kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan ovat mielestäni universaaleja hyveitä. Myös anteeksianto ja myötätunto ovat niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä. En näkisi tätä uskontoon liittyvänä arvokysymyksenä vaan yleisenä viisautena.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Valtaosa lapsista saa kokea turvallisen ja vastuullisuuteen kasvattavan lapsuuden. Ne lapset joiden kohtalona on ollut syntyä rikkinäiseen perheeseen voivat tarvita elämäänsä esimerkiksi koulun tai harrastusten tuomaa rakennetta. Siksi kouluihin panostaminen ja jokaiselle lapselle harrastusmahdollisuuden turvaaminen on edelleen tärkeää. En pidä sanasta kuri siinä merkityksessä, että se tarkoittaisi ankaruutta ja kyvyttömyyttä ymmärtää lapsen ja nuoren tarpeita.

Vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja tätä kautta kestävää kasvua. Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen myös kansainvälisin sopimuksin ja pidän lähtökohtana, että kaikki muutkin sopimuksen osapuolena olevat maat toimivat sitoumustensa mukaisesti.

Suomen ja suomalaisten etu on toimia vastuullisesti niin kansainvälisesti kuin kansallisesti ja ymmärtäen että emme ole erillinen saari irrallaan muista. Hyvänä esimerkkinä tästä on Ukrainan sota ja koronakriisi. Kysymyksen lähtökohta pohjaa ajatukseen, olisi jokin kapea linja, jossa suomalaisten etu toteutuisi ja se voitaisiin hoitaa sivuuttamalla muu maailma. Globaalissa maailmassa keskinäisriippuvuus on kuitenkin todellisuutta ja on Suomen ja suomalaisten etu, että osaamme huomioida päätöksenteossamme myös kansanvälisen toimintaympäristömme.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Koko Suomea on mahdoton pitää asuttuna nykyisen huoltosuhteen valossa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien ihmisten pitäisi asua kaupunkien keskustoissa vaan ennemminkin on katsottava laajasti kasvukeskuksia ja niiden kehyskuntien suomia mahdollisuuksia hyvään työntekoon, asumiseen, harrastusmahdollisuuksiin ja palveluihin.