Ukrainaa on tuettava maan taistellessa itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Suomen on tuettava Ukrainaa niin sotilasmateriaalien kuin siviilimateriaalienkin osalta, sekä tehtävä oma osansa ukrainalaispakolaisten auttamisessa. Kun jälleenrakennuksen aika koittaa, on Euroopan maiden jatkettava Ukrainan tukemista.

Tulevina vuosina Suomi tulee käyttämään puolustukseen rahaa ainakin Naton tavoitteen verran ja se on perusteltua tilanteessa, jossa omaa puolustusta on tarpeen vahvistaa. Kuitenkin tulevaisuudessa puolustuspanoksia voi olla tarpeen vähentää, mikäli jännitteet vähenevät ja maailmanpoliittinen tilanne sen sallii. Eli lyhyellä tähtäimellä Naton vaatima 2% määrärahataso on perusteltu, mutta toivottavasti tulee vielä aika jolloin panostuksia voidaan vähentää.

Opetusryhmien koon rajaaminen lailla on perusteltua, jotta estetään opetuksen laadun eriytyminen kuntien ja koulujen välillä. Liian isot ryhmäkoot ovat yksi opetuksen laatua heikentävä tekijä. Rajaamalla ryhmäkokoja voidaan myös jossain määrin ehkäistä erilaisten vaikeampien ongelmien syntyä ja siten myös säästää resursseja toisaalta. Kuitenkin kaikista tärkein ja ajankohtaisin uudistus peruskoulussa olisi nyt oppimisen tuen uudistaminen ja resurssien lisääminen lasten tarvitsemaan oppimisen tukeen, kuten pienryhmiin, erityisopetukseen ja koulunkäynnin ohjaajiin.

Suomessa kuolee suhteellisen paljon ihmisiä huumeiden käytön seurauksena. Erityisen huolestuttavaa on nuorten huumekuolemien suuri määrä. Huumekuolemia ja huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja tulee pyrkiä ehkäisemään asiantuntijatietoon nojaten. Huumausaineiden käyttöhuoneet voisivat olla yksi keino ehkäistä huumeista aiheutuvia terveyshaittoja, ehkäistä huumekuolemia ja tavoittaa käyttäjiä palvelujärjestelmän piiriin. Suomeen tulisi säätää laki, joka sallii kaupunkien perustaa käyttöhuoneita. Käyttöhuoneet voisivat myös vähentää huumeiden julkisissa tiloissa tapahtuvasta käytöstä sivullisille aiheutuvia häiriöitä.

Suomen väestö ikääntyy ja se tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvua. Palveluita on välttämätöntä lisäresursoida palvelutarpeiden kasvaessa, sillä kaikkien pitää saada tarvitsemansa palvelut ja arvokas vanhuus kuuluu kaikille. Suomi käyttää sote-palveluihin vähemmän rahaa kuin muut pohjoismaat ja lisäresursseja tarvitaan. Erityisesti mielenterveyspalveluiden lisäresurssit ovat tarpeen hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi. Lisäresursseja sote-palveluihin pitää hakea veromuutoksilla, ei esimerkiksi leikkaamalla koulutuksesta tai sosiaaliturvasta.

Rangaistusten koventaminen tuskin olisi kovinkaan tehokas keino nuorisorikollisuuden torjumisessa. Olennaista on panostaa ennaltaehkäisyyn: perheiden hyvinvointiin, lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä mielenterveysongelmien hoitoon. Lasten ja nuorten arjessa on oltava läsnä tarpeeksi välittäviä aikuisia. Jo ongelmiin joutuneiden nuorten kohdalla rikoskierteen nopea katkaisu viranomaisten välisellä yhteistyöllä on keskeistä.

Suurin osa työttömäksi joutuvista työllistyy melko pian työttömyyden alkamisen jälkeen. Pienemmällä joukolla työttömyys pitkittyy. Työttömyyden pitkittymisen taustalla on usein puutteet työkyvyssä tai koulutuksessa. Sosiaaliturvan leikkaaminen ei tuo ihmiselle työhön tarvittavaa osaamista tai työkykyä, eikä sosiaaliturvaa leikkaamalla synny uusia työpaikkoja. Työllisyyden vahvistamisessa olennaista on panostaa koulutukseen ja työkyvyn tukeen, tarpeen mukaisiin työllisyyspalveluihin, sekä aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan.

Suomen väestökehitys on jo nyt pitkälti maahanmuuton varassa. Mikäli haluamme varmistaa työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden kestävyyden, on meidän jatkossakin saatava houkuteltua maahan uusia tulijoita. Olennaista on kuitenkin myös saada täällä jo olevat maahanmuuttajat integroitumaan tehokkaasti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Kaikkiin täällä oleviin maahanmuuttajiin on suhtauduttava potentiaalisina työntekijöitä ja rasismia ja syrjintää on kitkettävä päämäärätietoisesti. Maahanmuuttoviraston toimintatapoja on uudistettava siten, että toimintakulttuuri tukee maahanmuuttoa. Kaikille Suomessa työtä tekeville on maksettava lakien ja työehtosopimusten mukaisia palkkoja, kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyä ja alipalkkausta ei pidä hyväksyä.

Valtion velkaantumista tulee hillitä ja julkista taloutta tasapainottaa, mutta se voidaan tehdä ilman leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Julkisen talouden tasapainotus on tehtävä pääosin verotuksella. Veroasteen lasku on merkittävä valtion talouden epätasapainon taustatekijä. Omaisuus- ja varallisuusverojen maltillisella kiristämisellä voidaan tasapainottaa julkista taloutta.

Verotuloja tarvitaan palveluiden ja yhteiskunnan perusrakenteiden rahoittamiseksi. Palkkojen verotusta ei voi tässä tilanteessa alentaa, mutta keski- ja pienituloisten palkkaverotusta ei voi myöskään kiristää. Julkisen talouden kestävyyshaasteet ovat ikääntyvän väestön olosuhteissa niin huomattavat, että puheet veronalennuksista olisi syytä unohtaa.

Valtio kerää tänä vuonna ylivoittoja tekeviltä energiayhtiöiltä niin sanottua windfall-veroa, jolla voidaan rahoittaa korkeista energian hinnoista ja suurista sähkölaskuista kärsivien kansalaisten tukia. Eli tällä ylimääräisellä verolla voidaan rahoittaa poikkeuksellisen kalliista energianhinnoista kärsivien kotitalouksien väliaikaisia tukia. Näin ollen poikkeukselliset tuet eivät ole pois muista menokohteista eivätkä ne lisää valtion velkaa. Tuet on jouduttu tekemään nopeasti, eivätkä ne kaikilta osin kohdistu optimaalisesti. Jos tukia jatketaan kevään jälkeen, tulee kohdennusta parantaa. Panokset kotimaiseen päästöttömään energiantuotantoon ovat tärkeitä, sillä ne laskevat myös energian markkinahintoja ja auttavat näin hillitsemään kuluttajien energiakustannuksia.

Moni suomalainen metsälaji on jo uhanalainen eikä suomalaista luontoa voi suojella kuin Suomessa. On tärkeää lisätä vanhojen metsien suojelua. Metsähallitus hallinnoi valtion metsiä. Metsähallituksen hakkuita ohjaavaa tuloutustavoitetta on alennettava ja valtion omistamat arvokkaat vanhat metsät on rajattava ulos metsätalouskäytöstä ja siirrettävä ne suojelun piiriin.

Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti ihmiskunnan tulevaisuutta. Jokaisen maan on tehtävä kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomi ei voi pakittaa ilmastotavoitteistaan vaan pakittamisen sijaan, on etsittävä keinot, joilla varmistetaan ilmastotavoitteeseen pääseminen.

Ruuhkamaksun mahdollinen käyttöönotto Helsingissä on oltava Helsingin itsensä päätettävissä oleva asia. Eduskunnan tulee luoda lainsäädäntö, joka mahdollistaa kaupungeille ruuhkamaksujen perimisen, mikäli ne näin päättävät tehdä.

Turkistarhatut eläimet eivät voi elää lajityypillistä elämää. En voi hyväksyä eläinten kärsimystä luksustuotteiden tähden. Turkistarhaus tulee kieltää mutta tarhaajia täytyy tukea muutoksessa, jotta he voisivat löytää uuden elinkeinon.

Valtion talouden tasapainottaminen on tehtävä pääasiassa verotuksella, ei leikkaamalla palveluista tai sosiaaliturvasta. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoveroedun poistamisella voitaisiin saada valtion talouteen huomattavat lisätulot. Pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta ei pidä kuitenkaan korottaa.

Suuret tulo- ja varallisuuserot lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta eivätkä ole lopulta kenenkään etu. Maailman varallisuus on keskittynyt yhä harvempien käsiin, mikä on ongelma niin taloudellisen kehityksen kuin demokratiankin toteutumisen kannalta. Tulo- ja varallisuuserojen kasvua on pyrittävä estämään. Tulo- ja varallisuuserot eivät aina edes heijasta eroja lahjakkuudessa ja ahkeruudessa, vaan hyvinvointi, koulutus ja varallisuus kasautuu ylisukupolvisesti.

Lainsäädännöllä on ohjattava taloutta, jotta voidaan varmistaa esimerkiksi ympäristönsuojelun, työoikeuksien ja reilun verotuksen toteutuminen. Erityisesti globaalia taloutta ja kansainvälisiä suuryrityksiä on säänneltävä nykyistä vahvemmin.

Harva elää sosiaaliturvan varassa vapaaehtoisesti. Sosiaaliturvan taso ei Suomessa ole mitenkään erityisen antelias. Päinvastoin, Suomi saa säännöllisesti huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta. Sosiaaliturvajärjestelmä on myös paikoin melko monimutkainen, mikä johtaa sosiaaliturvan alikäyttöön ja ihmisten kokemiin byrokratialoukkuihin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomen muuttuminen monimuotoisemmaksi on tosiasia. Pidän sitä pääosin myönteisenä asiana, mutta se voi vaatia meiltä kaikilta sopeutumista. Maahanmuuttaneiden kotoutumiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen on panostettava entistä enemmän. Kaikenlaista rasismia ja syrjintää on kitkettävä päämäärätietoisesti.

Jokainen tarkastelee maailmaa omista arvoistaan käsiin, mutta henkilökohtainen vakaumus ja päätöksenteko on hyvä pyrkiä erottamaan toisistaan.

Uudistettu translaki on askel oikeaan suuntaan sukupuolen moninaisuuden tunnistamiseksi ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi. Kuitenkin tehtävää on vielä, erityisesti muun-sukupuolisten aseman tunnistamisessa.

Lapset tarvitsevat turvallisia ja rakastavia aikuisia asettamaan rajoja ja ohjaamaan elämän polulla. Kuria sanan vanhanaikaisessa merkityksessä en kuitenkaan haikaile takaisin.

Jokaisen maan on vähennettävä päästöjään, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta siedettävälle tasolle. Tekemällä päästövähennyksiä hyvissä ajoin Suomi voi myös saavuttaa merkittäviä mahdollisuuksia vähäpäästöisten teknologioiden myymisessä muille maille.

Päättäjien on tehtävä parhaansa toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän maailman rakentamiseksi. Ei ole aina yksiselitteistä määritellä, mikä on Suomen tai suomalaisten etu. Suomalaisilla on myös keskenään erilaisia näkemyksiä ja intressejä. On myös Suomen etu, jos muulla maailmalla menee hyvin.

Luonto on kaiken talouden aineellinen pohja. Jos ympäristö tuhotaan, meillä ei ole taloutta eikä työpaikkoja. Näin ollen kaikki taloudellinen toiminta on sovitettava ympäristön reunaehtoihin. Useimmiten ympäristö ja työpaikat eivät ole vastakkaisia asioita vaan vihreä siirtymä luo uutta työtä.

En kaipaa vahvoja valtiaita, vaan toimivaa kansanvaltaa jossa otetaan huomioon kansalaisten ajatukset ja asiantuntijatieto. Tietenkin päättäjien on kyettävä tekemään päätöksiä myös vaikeissa ja ristiriitaisissa tilanteissa, mutta päätökset on tehtävä huolellisen punninnan pohjalta.

Palvelut eivät voi olla kaikkialla samanlaisia mutta elämän pitää olla mahdollista eri puolilla Suomea.

Ihmiset valitsevat, missä haluavat asua. En pidä kaupungistumista hyvänä tai huonona asiana, vaan tosiasiana.