Miapetra Kumpula-Natri

Ukraina on eturintama taistelussa sen edestä, ettei millään maalla ole oikeutta eikä saisi olla harhakuvitelmaakaan, että voimapolitiikalla ja sodalla voisi hyökätä itsenäisiin valtioihin. Historiasta ei voi kaivaa perusteita tämän päivän tappamiselle, ihmisten omalla maallaan on voitava luottaa kansainväliseen oikeuteen. Siksi Suomen oma turvallisuus on linkittynyt Ukrainan kohteluun. Tukemisessa asevarustein katsomme rajamaana oman maamme turvallisuustarpeet puolustusvoimien ammattilaisten toimesta.

Tässä turvallisuustilanteessa se on meidän omastakin tarpeesta johtuva määrä. Natomaana pyrimme sitoutumaan tavoitteeseen, toki suoritekyky on prosenttia tärkeämpi.

Perustaitojen kaikille oppilaille opettamisen vaatii opettamisen ja oppimisen rauhaa. Tulevalla kaudella peruskoulu-uudistuksen valmistelun myötä tulee myös vahvistaa opettajamitoutusta.

Eurooppalaiset esimerkit käyttöhuoneista ovat rohkaisevia. Olisi tärkeää saada tarkempaa tietopohjaa siitä, miten valvotut käyttöhuoneet toimisivat ja minkälaisia vaikutuksia niillä olisi juuri Suomessa. Kontakti käyttäjiin voi eritysesti nuorten kohdalla johtaa hoitokontaktiin.

Lääkäriin on päästävä. Ikääntyminen on Suomessa juuri vaiheessa, jolloin kulupainetta on valtavasti sosiaalipalveluiden puolella, ettei vanhuksia joudu heitteille. Samaan aikaan hyvinvointialueiden kehitystyötä tulee tehdä niin, että resurssit voidaan käyttää yhä fiksummin, esimerkiksi digitalisaation ja rakenteiden tehokkaammalla hyödyntämisellä.

Nuorten syrjäytymistä ja rikollisuutta tulee ehkäistä ennen kaikkea ennakkoon koulupolun varrella sekä tarpeen tullen koulun ja sosiaalihuollon saumattomalla yhteistyöllä. Nuoren rikoksen tekijän kohdalla tärkeintä on rakentaa reitti takaisin osaksi yhteiskuntaa. Poliisin resurssit tulee riittää varsinaiseen jengirikollisuuteen puuttumiseen.

Kuluneen hallituskauden pohjalta Suomessa on ennätyskorkea työllisyystilanne ja hyvää työllisyyskehitystä tulee jatkaa, tavoitteena aina 80 prosentin työllisyys. Ansinsidonnaisen työttömyysturvan perimmäinen tarkoitus tulee muistaa, se on turvana elämän muutostilanteissa. Työttömyysturvaa uudistettaessa tulee pyrkiä siihen, että työnteon tulee aina kannattaa.

Suomen väestörakenne on keikahtanut jo reilusti niin, että vuosittain eläköityviä on paljon enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. Lähes kaikilla aloilla on pulaa tekijöistä jo nyt, johon yksi ratkaisun osa on maahanmuutto. Suomen pitää olla mukana myös kovassa kisassa ja saada meillekin osaajia.

Leikkausten sijaan julkisen talouden tasapainottamista tulee tehdä ensisijaisesti työllisyyden vahvistamisen kautta mm kasvuinvestointien hakemisen avulla yhdessä yksityisen sektorin kanssa. On selvää, että valtion velkaantumista tulee hillitä ja taloutta sopeuttaa hyvinvoitivaltion perustaa rikkomatta. Käytössä on menojen hillintä ja verojen kerääminen.

Ostovoimasta tulee huolehtia, hinnoista ja tuloista. Kannustinloukkoja verotuksen keventäminen poistaisi erityisesti pienituloisten kohdalla. Miljardin veroale on kallis ratkaisu, joka ei keskituloisen lompakossa juurikaan näy. Nyt oleellista saada koulut toimiviksi ja lääkäriin pitää päästä.

Ylikalliit energialaskut ovat monille kestämättömiä. Onneksi myös energian hinta on kohtuullistunut, ja siihenkin onnistuttiin puuttumaan myös EU:n ja hallituksen toimin. Räätälöityä tukea tulee tarvittaessa osoittaa kodeille ja pk-yrityksille.

Ilmastonmuutos ja lajikato on otettava tosissaan, mutta myös oma metsiemme kunto, jotta meillä on kestävää metsätaloutta tulevaisuudessakin. Kasvuaikaa voi pidentää vaarantamatta kestävälle metsätalouselle perustuvaa metsäteollisuutta. Valtion metsien kautta on myös helpompi toimia, kuin tuhansien yksityisomistettujen metsien kautta.

Olemalla osa kansainvälisiä sopimuksia vaikutamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Edelläkulkijan esimerkillä tavoitteesta hyötyy ilmaston lisäksi yritykset, joiden investointi- ja säätely-ympäristö on ennustettava, ja uuden puhtaan toiminnan työpaikkoja syntyy Suomeen. Kisa puhtaista investoinneista on valtava. Olemme määrätietoisella toiminnalla onnistuneet tavoittamaan aiemmatkin tavoitteet, ne jopa ylittäen. Tämän päättäjäsukupolven on toimittava.

Oikein toteutettuna liikennevirrat voisivat tasoittua ja julkinen liikenne vetää matkustajia. Maksujen esittäminen ilman vaihtoehtoista julkisen liikenteen riittävää kapasiteettia ei ole kohtuullista, työpaikkaliikennettä ei tule tehdä kalliimmaksi.

Ei sovi enää nykyaikaan, kuten muualla maailmalla näemme ja kotimaisessa kysynnässäkin. Aika muuttuu, minäkin olen ennen ajanut vain parempia olosuhteita sekä eläimille että turkistarhaajille samoja oikeuksia kuin maanviljelijöille esim lomituspalvelujen avulla lepoon. Kannatan nyt alan kanssa valmistautumista turkishäkkien alasajoon.

Sotemenoja tulee kyllä sopeuttaa toiminnan uudelleen järjestelemällä tiukkeneviin resursseihin. Julkisista palveluista suurimpia ovat sosiaali- ja terveysmenojen lisäksi koulutus, niista leikkaaminen arvopohjaisesti, kuten kysymys kuului, on minulle vierasta. Menojen sovittaminen tuloihin on kuitenkin politiikassa tehtävä, mutta hallitusti hyvinvointivaltiomme pohjaa romuttamatta. Hyvinvointivaltio vaatii puolustajansa lyhyen tähtäimen leikkauksien sijaan.

Kannatan progressiivista verotusta, niin että palvelualan tai sairaanhoidon alemmilla palkoilla tai pienillä eläketuloilla maksetaan pienempää prosenttia veroja kuin suurituloinen. Ihmisen lähtökohdat hyvään elämään tulevat hyvän lapsuuden ja koulutuksen onnistumisen kautta, mutta se on vain osa tuloeroja. Erilaisista lähtökohdista lähteneellä on pidempi matka saavuttaa korkea tulotaso. Lisäksi eri ammateissa, vaikka ne ovat kuinka tärkeitä tahansa, on eri palkkataso. Menestyksestä tulee kyllä tuloeroa, se on tietysti kannustavaa ja oikein, mutta arvona se ei ole minulle tavoite, lahjakkuutta on myös muuta kuin korkean tulotason tavoittaminen.

Markkinatalous tarvitsee säätelyä, joskus pienempien toimijoiden suojaksi monopolien välttämiseksi, joskus eettisistä syistä, ja joskus vaurauden reilummaan jakautumisen vuoksi. Markkinat eivät aina kohtele reilusti esim ympäristöä, toisaalta markkinoilla siirtymä kestäviin tuotantomuotoihin voi olla nopeampaa, kuin poliittinen säätely. Suomi elää markkinataloudessa.

Sosiaaliturvan varassa elämä on kyllä pidemmän päälle kestämättömän tiukkaa. Pienikin yllättävä meno uhkaa arjessa pärjäämistä. Lapsiperheille tulee olla tarkemmin ohjautuvaa tukea, sillä lapsiperheköyhyys ei ole lapsen vika ja haluamme nuoremme hyvälle elämänpolulle.

On tarkoin harkittava, milloin julkisesta omistamisesta on lisäarvoa. Ja jos toiminnasta luopuu, ajoitettava milloin ja miten se on järkevintä. Katson asiaa pragmaattisesti. Julkinen vastuu voi toteutua yksityisin palveluin, mutta arvoissa painaa myös kilpailukykyinen markkina tai sen puute.

Suomi on aina ollut monimuotoinen. Kansainvälistyminen on monikulttuurisuutta, meille muuttaneiden ihmisten, lisääntyneen matkustelun ja kanssakäymisen sekä yhteydenpidon myötä lähes kaikkien elämä on monikulttuuristunut. Se on tätä päivää ja pääosin positiivinen asia. Maahanmuuttajien tuomat uudet kulttuuriset sävyt kuuluvat tähän päivään. Osa totutuista arvoista ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, esim naisten asena, ja silloin on pidettävä tiukasti kiinni meidän lainsäädännöstämme ja sopeuduttava suomalaiseen yhteiskuntaan.

Poliittisen päätöksenteon perusta on perustuslaki, ihmisoikeukeudet ja demokratia. Tietysti oma kulttuuriperimämme on pitkälti kristillistä arvomaailman muokkaamaa ja sellaisenaan läsnä luonnollisesti. On ollut myös tärkeää päivittää sen vanhentuneita vaikutuksia yhteiskuntaan esim ihmisoikeuksia parantamalla kaikille ryhmille, naisille ensin ja nyt vähemmistöille.

Olemme jo pitkällä translain hyväksymisen jälkeen. Tekemistä on asenteissa ja käytännössä.

Lapsen kasvatus tarvitsee rajoja ja rakkautta. Molempia. Kasvattajien kirjo on niin laaja, etten voi vastata yleiseen väittämään nykyisestä tilanteesta. Jos rakkautta saa kotoa ja välittämistä koulusta, rajoja on helpompi asettaa.

Edelläkävijyys näkyy nyt jo esim suurempana omavaraisuutena päästöttömässä sähkössä (90 prosenttia!) ja uusiutuvissa energioissa. Myös valtava vetytalouden buumi on meille kilpailutekijä luoden innovaatioita, investointeja ja työtä! Esimerkillä saamme muita mukaan. Itse asiassa kilpailussa mukana pysyminen on jo haaste, kun EU:n ohella mm Yhdysvallat ja Kiina panostavat uuteen teknologiaan ja puhtaaseen energiaan.

En pyri politiikalla lisämään vastakkainasettelua etnisyyden tai kielitaidon tai sukuperimän perusteella. Kohtelisinko ryhmää lapsia näin? Lähiystäväpiiriäni, jos joku toisi ulkolaisen poikaystävän? En, ja siksi tämä ei sovi minulle poliittisen päätöksenteon ohjeeksikaan.

Tapauskohtaisesti kyllä tai ei. Lähiluonnon kohdalla lyhytkatseinen paikallinen taloudellinen etu voi joutua väistymään, koska luonnon suojelu muualla ei turvaa paikallista biodiversiteettiä tai puhdista lähi-ilmaa tai tarjoa lähiluontokohdetta. Ilmastopolitiikassa saastuttavan kohteen alasajo nyt ja heti työpaikkojen menettämisen uhalla ei ole järkevää, vaan tukea siirtymää, jolla esimerkiksi teollisuuslaitos siirtyy päästöttömäksi.

Demokratiassa ei kannata ajatella mielipiteistä piittaamatonta johtajaa. Suomessa on monipuoluejärjestelmä ja vaalien jälkeenkin eduskunnan enemmistö koostuu monista yhteensovitelluista mielipiteistä. Tietysti Suomea pitää osata johtaa aikaansaaden enemmistöjä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.