Inka Hopsu

Ukraina taistelee oman suvereniteettinsa lisäksi koko Euroopan puolesta ja tarvitsee siihen tukea. On hyvä, että Eurooppa on sitä tähän saakka lähes yhtenäisesti tarjonnut. Se, että Venäjän valloitussota epäonnistuu Ukrainassa on tärkeää koko kansainväliselle yhteisölle. On myös Suomen ja muiden maiden etujen mukaista, ettei sota laajene muille alueille. On osoitettava, että voimalla ei oteta alueita haltuun itsenäisiltä valtiolta, sotarikokset ja ihmisoikeusrikkomukset johtavat tuomioihin. Venäjän tuhoamissota on johtanut infrastruktuurin tuhoon, jälleenrakennuksen arvioidaan maksavan jopa 700 miljardia €. Jälleenrakennuksella voi olla myös taloudellisia mahdollisuuksia lisäävä vaikutus. On huolehdittava, että kehitysyhteistyörahoitusta riittää myös muille kärsiville alueille.

NATOn tavoite on tällä hetkellä, että jäsenmaat käyttävät puolustukseen vähintään 2% BKT:sta. Suomi yltää nyt mm. hävittäjähankintojen myötä tähän tavoitetasoon. NATO-maista 7 (USA, UK, Viro, Latvia, Puola, Kroatia ja Kreikka) saavuttavat tavoitteen. Ukrainan sodan myötä näyttää kuitenkin siltä, että NATOssa nähdään tarvetta tason nostolle. Jatkossa on arvioitava kustannuksissa myös Suomen kokonaisturvallisuutta painottava varautuminen ja puolustus. Asevelvollisuusjärjestelmämme poikkeaa myös monien muiden maiden järjestelmästä. Valitettavasti elämme Euroopassakin aikaa, jossa joudumme varautumaan myös aseellisesti ja henkilöresurssein.

Oppimistulokset ja osaamistaso ovat Suomessa laskeneet jo pitkään, olemme pudonneet Turkin ja Chilen kanssa samalle tasolle. Ero heikkojen ja pärjäävien oppijoiden välillä kasvaa, kun ennen tasa-arvoiset tulokset olivat vahvuutemme. Oppimistulosten pudotus näkyy jo perusopetuksessa, ja esimerkiksi viidenosa nuorista ei saavuta riittävää lukutaitoa edetä opinnoissa. Ryhmäkoko on yksi suorin keino turvata opettajan aikaa oppilasta kohti. Siinä tulisi huomioida vasta suomen tai ruotsin kieltä opettelevien määrä kuten myös tukea tarvitsevien oppilaiden määrä. Erityisen tuen oppilaat tarvitsevat erityisopettajan opetusta, tehostetun tuen oppilaat ja kieltä opettelevat voisivat saada 1,5 oppilaspaikkaa.

Suomessa huumekuolleisuus on Eurooppalaisella tasolla korkeaa ja huumekuolemat tapahtuvat keskimäärin nuoremmille huumeiden käyttäjille, alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa pidämme Euroopan kärkisijaa. Päihdepolitiikan tulisi perustua tutkittuun tietoon ja päämäärän olla huumeiden käytön lopettamisessa ja käyttäjien tukemisessa tässä tavoitteessa. Käyttöhuoneet voivat olla yksi keino ohjata narkomaaneja auttavien palveluiden piiriin. Käyttöhuoneissa on useita etuja: -mahdollistavat sellaisten huumeiden käyttäjien auttamisen, joita voi olla muuten vaikeaa tavoittaa -pistäminen on turvallisempaa -voivat vähentää veriteitse siirtyviä tauteja ja yliannostustapauksia -vähentävät huumeiden käyttöä julkisissa tiloissa ja näin parantavat viihtyvyyttä ja turvallisuutta

Terveydenhuollon kustannuksista suurin osa syntyy henkilöstökuluista ja säästöjä on vaikea tehdä nopeasti. Palvelut ovat monin paikoin jo todella tiukalla, kuten synnytysten ja esimerkiksi vanhusten hoidon osalta ja tarvittaisiin rahoituksen painopisteen muutosta kasvavaa väkimäärää paremmin huomioivaksi. Nopeaan perusterveydenhoitoon pääsyyn kannattaa satsata ja ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistaa. Kokonaisuudessa terveydenhuollon kustannukset ovat tuplaantuneet 2000-luvulla, kun väestö on ikääntynyt ja hoidot ovat kehittyneet, Suomen on ollut silti vaikea pysyä hoitojen laadussa Euroopan parhaiden perässä. Vastaavaan kasvuun ei silti riitä resursseja jatkossa.

Tärkeintä on tukea nuorten hyvinvointia ja mahdollistaa jokaiselle paikka, jossa he kokevat onnistuvansa ja kuuluvansa joukkoon oli se sitten koulu tai harrastus. Usein nuoren ongelmat lähtevät jo kotoa ja perheiden varhainen tuki onkin todella tärkeää. Alaikäisten väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisyä, kuten ankkuri-toimintaa tulee lisätä, koulunuorisotyöllä voidaan tukea koulujen arkea ja kitkeä väkivaltaa ja kiusaamista mm. vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Moniammatillinen yhteistyö poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen kesken tarvitsee riittävät resurssit. Poliisi on Suomessa saanut nuorisorikolliset kiinni heti alkuunsa ja tämä pitää varmistaa jatkossakin. Rangaistusten kiristämistä voi pohtia täysi-ikäisille väkivaltaan ja varkauksiin yllytyksestä ja painostamisesta.

Korkea työllisyys on edellytys valtion talouden tasapainolle. Työllisyys on kohonnut hyvin, osasyynä ovat pienenevät työikäisten ikäluokat. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisella on arvioitu olevan jonkin verran työllisyysvaikutuksia ja suhtaudun keinon käyttöön myönteisesti. Jos turvan porrastusta avataan olisi se hyvä kytkeä suhdanteisiin, jolloin vaikeammassa työllisyystilanteessa turva voisi jatkua korkeammalla tasolla pidempään.

Suomen haaste on ikääntyvä väestö ja sitä myötä työvoiman tarpeen kasvu. On arvioitu, että esimerkiksi sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää ennen vuotta 2030. Myös yritykset kertovat työvoimapulan olevan kasvun este tai este toiminnan jatkamiselle Suomessa. Valtion tasolla on paljon tehtävissä siinä, että työperäinen maahanmuutto sujuisi, tänne saapuneet työllistyneet, kieltä oppineet tai täällä opiskelleet saisivat oleskelulupansa nopeasti. Kielen oppimisen ja työnteon yhdistäminen, olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat asioita, jotka pitää saada kuntoon. Saatavuusharkinnasta tulisi luopua, sillä se esim. usein estää työpaikan vaihdon, myös työnsaantia hidastavista ja työsuhteen katkaisevista karensseista tulisi heti luopua.

Velan korkomenot ovat kasvaneet liian suuriksi ja tasapainotusta on tehtävä heti. Vihreät on todennut, että julkisen talouden tasapainotus pitää toteuttaa keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa menojen vähentämistä, työllisyyden parantamista, tulojen lisäämistä tulevalla kaudella. Valtiontaloutta tulee vahvistaa taittamalla velkasuhteen kasvu niin, että samalla mahdollistetaan ekologiset investoinnit, koulutuksen laatu ja heikoimmista huolehtiminen. Leikataan säilyttäviä ja ympäristölle haitallisia yritys- ja verotukia, uudistetaan jäljelle jääviä tukia siten, että niissä painotetaan elinkeinorakenteen uudistamista ja vihreän siirtymän edistämistä. Vaikka taloutta tasapainotetaan emme voi pysähtyä ja jättää vastaamatta suuriin maapallon kantokykyä koetteleviin haasteisiin.

Suomen ansiotulojen verotus on Euroopan korkeimpien joukossa, joten kiristämisen varaa ei juuri ole. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää ympäristö- ja kulutusverotuksen suuntaan. Vihreät kannattaa verotuksen painopisteen siirtämistä pois työn verotuksesta kohti haittaveroja. Työn ja yrittämisen verotusta voidaan laskea, kun tulopuolesta pidetään huolta puuttumalla veronkiertoon, pitämällä huolta verotuksen progressiivisuudesta ja verottamalla haitallisia asioita enemmän. Kokonaisuutena verotus tulee pitää hyvinvointivaltion rahoituksen turvaavalla pohjoismaisella tasolla ja järjestelmä remontoida vauhdittamaan vihreää siirtymää.

Suomalaiset ovat säästäneet energiaa hienosti kuluneen talven aikana ja tuen tarve on ollut odotettua pienempi. Sähkön hinta on verrattain nopeasti palautumassa/palautunut kohti “normaalia” tasoa, eikä kuluttajien sähkötuelle ole tällä hetkellä uusia perusteita. Pienituloisten energia-avustukset olivat oikea toimenpide, tärkeintä on kuitenkin energiaomavaraisuuden kasvattaminen, mihin Olkiluoto kolmosen käynnistyminen ja tuulivoiman nopea lisääntyminen antavat hyvät edellytykset. Tukea ei jatkossa toivottavasti tarvita, ja jos tarvitaan, se tulee kohdentaa nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi kesäasuntojen lämmitystä ei tule tukea ja perhekoko tulisi huomioida tuen määrässä.

Luontokato kiihtyy maailmanlaajuisesti ja meidän täytyy löytää keinoja pysäyttää se ja kääntää luonto elpymään. Suomen hakkuumäärät ovat kasvaneet ennätystasolle, tämä näkyy siinä, että aiemmin hiilinieluna toiminut maankäyttösektori on kääntynyt päästölähteeksi. Hakkuutarvetta on entisestään lisännyt se, ettei Venäjältä ole voinut tuoda puuta. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Metsälajien uhanalaisuuteen on johtanut hakkuiden lisäksi lahopuun määrän väheneminen. Esimerkiksi aiemmin tavalliset lajit hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia koko maassa. Metsävyöhykkeet suojelevat myös vesistöjä. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen ja avohakkuista luopuminen auttaisi niitä uhanalaisia lajeja, jotka vaativat metsän säilymistä metsäisenä.

Ilmastonmuutos on historiamme suurin uhka, jonka mahdolliset vaikutukset pitää tiedostaa ja arvioida päätöksiä tehdessämme. Ilmaston lämpenemisen hidastaminen on sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle haaste lykätään, sillä jäätiköt sulavat ja lämpeneminen sekä sen pysyvät vaikutukset maapallon elämään kiihtyvät. Lukuisten asiantuntijat esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että ilmastotoimilla luodaan enemmän työpaikkoja kuin niiden vuoksi poistuu. Tutkitusti niissä maissa, joissa on tiukka ympäristölainsäädäntö, on myös kilpailukykyisempi teollisuus. Talouden perustetta lykätä toimia ei siis ole.

Autoilun sähköistymisen myötä liikenteen verotus tulee yleisesti siirtymään polttoaineverotuksesta ruuhka- ja muihin liikkumisperusteisiin maksuihin. Ruuhkamaksut tulee kohdentaa korkeapäästöiselle liikenteelle ja kerätyt varat hyödyntää sen alueen joukkoliikenteen parantamiseen, jonka asukkaat maksuja maksavat.

Haluammeko todella jäädä Euroopan viimeiseksi maaksi, jossa älykkäiden, tuntevien eläinten pito häkissä sallitaan? Jo 12 Euroopan maata on kieltänyt tarhauksen. Vihreät on jo pitkään vaatinut, että tarhaus kielletään lyhyellä siirtymäajalla ja tarjotaan turkistuottajille luopumistukea esim. Kataisen hallituksen ohjelmassa oli alan vaihtoon liittyviä tavoitteita. Suomalaisista 75% tukee tarhauksen lopettamista, tässä eduskunnat ja hallitukset eivät ole onnistuneet edustamaan kansaa.

Suomen veroaste on Euroopan korkeimpien joukossa ja verotuksen korottaminen on siksi haastavaa. Ensisijaisesti tulee kuitenkin korottaa ympäristö- ja kulutusverotusta. Mikäli sosiaalietuuksien leikkaamiseen joudutaan, tulee välttää perusturvan leikkaamista ja kohdentaa leikkaukset kannustinloukkuja aiheuttaviin tukimuotoihin, jotka tekevät työnteon kannattamattomaksi.

Suuret tuloerot eivät ole yhteiskunnan tasa-arvoa ja toimivuutta tukeva asia. Maailman laajuisesti tuloerokysymys on huomattavasti akuutimpi kuin Suomessa. Kuitenkin Suomessakin on periytyvää huono-osaisuutta ja köyhien lapsiperheiden asema on heikentynyt entisestään ja mahdollisuuksien erot rikkaimpiin kasvavat. Silti ahkeruudesta tulee palkita! Ahkeruus ja lahjakkuus ovat kuitenkaan harvoin ne selittävät tekijät tuloerojen takana. Pienet tuloerot luovat keskinäistä luottamusta, joka on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Suomessa on kuitenkin yhdet maailman pienimmistä tuloeroista ja on huolehdittava, että ahkeruus kannattaa.

Suuri osa kilpailusäätelystä tulee sisämarkkina-alueeltamme EU:sta ja jonkun verran sen solmimista kauppasopimuksista, tämä on ollut ehdottomasti pienen Suomen etu. Ei ole oikein, että yritys saa kilpailuetua työntekijöitä tai ympäristöä hyväksikäyttämällä. Yritysvastuun edistäminen tekee markkinoiden toiminnasta kestävämpää ja reilumpaa. Vastuun tulee ulottua läpi koko alihankintaketjun. Kilpailulainsäädännön tiukentamisen myötä kilpailu toimii paremmin ja yritykset eivät pääse määrääviin markkina-asemiin. Lainsäädäntöä tulee myös valvoa ja sanktioiden tulee olla riittäviä, jotta sääntöjä noudatetaan.

Suomessa on maailman tasolla vertailtuna hyvä sosiaaliturva. Olemme halunneet luoda hyvinvointiyhteiskunnan, jossa myös heikoimmassa asemassa olevista huolehditaan ja sairastuminen, ero, työttömyys tai vastaava elämänmuutos ei suista elämää pois raiteiltaan. Sosiaaliturvan varassa elää Suomessa kuitenkin moninainen joukko, opiskelijoiden tuet ovat hyvin pieniä, ansioturva taas voi olla hyvin suurikin. Näitä erilaisia tilanteita pitäisi ymmärtää paremmin. Perustulo on ollut vihreiden ehdotus siihen, että työn vastaanottamisen kannattavuus paranisi.

Valtion ja kuntien omistus ei tule olla ideologinen vaan käytännöllinen asia, on oikein hyvä, että yhteiskunnan perustoimintojen, kuten veden tai sähkönsiirron omistus pysyisi kotimaisena, ja julkinen omistus on tässä tärkeä instrumentti. Sen sijaan kuntien inhouse-yhtiöt pahimmillaan torppaavat markkinoiden kehittymisen ja terveen kilpailun ja heikentävät siten julkisen sektorin palveluita.

Suomi on pitkään ollut yksi Euroopan homogeenisin maa. Vieraskielisen väestön osuus on kasvanut vasta 2000-luvulla. Realismia on, ettemme ole osanneet ottaa tulijoita hyvin vastaan, olemme tutkimusten mukaan Euroopan rasistisin maa. Esteitä on luotu niin tulijoiden työllistymiselle, kieliopinnoille kuin oleskelulupaprosesseihin. Näistä pitäisi päästä eroon, esim. työnteon keskeyttävät karenssit pitäisi purkaa. Tulijat ovat päätyneet asumaan suuriin kaupunkeihin ja kaupungeille ei ole turvattu rahoitusta, jolla huomioida hyvä kotoutuminen, työllistyminen, kieliopinnot. Realismia on kuitenkin yhtä lailla se, että kipeästi tarvitsemme ikääntyvään maahamme uusia työntekijöitä, Etlan mukaan 44000 nettomaahanmuutto saisi ikäluokkien koon vakaantumaan, tilastokeskuksen mukaan luku on nyt 15000

Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja armo ovat hyviä arvoja ja vaikuttavat varmasti monen Suomessa kasvaneen päättäjän maailmankuvaan. Näiden nimissä kuitenkin perustellaan hyvin erilaisiakin päätöksiä. Poliittisia päätöksiä tuleekin oman arvopohjan lisäksi tehdä kuitenkin etenkin tutkittuun tietoon nojaten. Päätöksenteossa tulee kyetä kuulemaan toisinkin ajattelevia ja siksi tietopohja on parempi yhteisille päätöksille kuin relativistiset arvoargumentit. Poliittisten päätösten tulee olla tasa-arvoisia ja kestäviä pitkälläkin aikavälillä.

Uuden translain myötä moninaisuuden huomioon ottaminen paranee, mutta parannettavaakin jäi nuorten juridisen sukupuolen ilmoitusmahdollisuuden osalta jäi. Intersukupuolisten lasten kirurgisia toimenpiteitä ei tulisi suorittaa, ennen kuin lapsi kykenee antamaan siihen tietoisen suostumuksensa. Ylipäätään tietoisuuden sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolisensitiivisyyden soisi lisääntyvän.

Kasvatusvastuun tulisi yhä olla ensisijaisesti vanhemmilla. Rajat (ikätasoiset) ovat lapsen kasvulle tarpeellisia. Lasten kasvattamisessa tarvitaan kuitenkin myös nykyistä enemmän empatia- ja tunnetaitojen opettelua, näitä tarvitsevat niin lapset kuin aikuiset. Kouluun tullaan oppimaan ja tätä varten työrauha on aivan oleellinen edellytys niin opettajan kuin oppilaan työlle. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin tulisi tarjota riittävästi tukiresurssia esimerkiksi erityisopetusta tai koulunkäyntiavustajan/ ohjaajan apua. Opettajien oikeutta kerätä puhelimet tunnin alussa, eikä vaan häiriötilanteessa pitäisi selkeyttää.

Jokaisen maan on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan, tai maapallon elinkelpoisuus heikentyy oleellisesti. Mitä pidempään hidastelemme, sen suuremman riskin otamme. Hidastelevia maita tullaan yhä vahvemmin yhdessä painostamaan päästövähennyksiin, kuten EU on tekemässä hiilitullien/hiilirajamekanismin (CBAM) kautta. Meidän henkeä kohden lasketut päästömme ovat pienentyneet, mutta ovat yhä reilusti maailman keskiarvon yläpuolella. Kulutuksemme näkyy myös päästöinä muualla. Teollisuusmaiden historian taakka ja mahdollisuudetkin tulee huomioida. Voimme luoda ja kehittää keinoja, joilla myös muut onnistuvat tavoitteessa. Tässä on myös talouden mahdollisuuksia Suomelle. On tärkeää myös osoittaa, että päästövähennyksiin pystytään ilman että hyvinvointi murentuu.

Kukaan muu ei priorisoi Suomen ja suomalaisten etua niin kuin me suomalaiset itse. Oma etumme on myös ratkaista globaalit kriisit, luontokato ja ilmastonmuutos, ja tarjota ratkaisuja niihin myös muillekin. Pallomme on yhteinen ja se, miten Kiinassa tai Afrikassa pärjätään, näkyy melko lyhyellä viiveellä meilläkin. Pandemiaa voi käyttää esimerkkinä tässä ymmärtääkseen, että yrityksistä huolimatta Suomea ei voi saartaa yksinäiseksi irralliseksi saarekkeeksi - saati, että se olisi etumme mukaista. Oman ja maailman tilan ja edun tarkastelussa kannattaa katse pitää pitkän aikavälin hyödyissä ja varmistaa hyvät elinolosuhteet myös tuleville sukupolville.

Talous pitää aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin (planetary boundaries). Pitkällä aikavälillä ympäristöasioista huolehtiminen on myös talouden ja työllisyyden etu. Ilmastonmuutos on historiamme suurin uhka, jonka mahdolliset vaikutukset pitää tiedostaa ja arvioida päätöksiä tehdessämme. Lukuisten asiantuntijat esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että ilmastotoimilla luodaan enemmän työpaikkoja kuin niiden vuoksi poistuu. Tutkitusti niissä maissa, joissa on tiukka ympäristölainsäädäntö, on myös kilpailukykyisempi teollisuus. Tällaista vastakkainasettelua ei siis tarvitse tehdä.

Demokratian ajatus on, että kaikkien näkemys kuullaan ja tulee huomioiduksi, mutta tästä huolimatta kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä säilyy. Vahva johtajuus on siis mielestäni päättäväistä, mutta eri näkökulmat huomioon ottavaa. Uuden tiedon tullen omia kantojaan tulee kyetä myös päivittämään.

Maailmanlaajuisesti kaupungit kilpailevat keskenään ja suuret kaupungit ovat talouden vetureita muuallakin, ne ovat työllisyyden, innovaatioiden ja talouden keskuksia. Suomalainen aluepolitiikka tuntuu olevan koko ajan kasvavassa määrin sitä, että kasvukaupungit joutuvat maksamaan tyhjenevien maakuntien yksikkökustannuksiltaan kasvavat palveluiden kustannukset. Tämä ei ole Suomen etu, ei maaseudulla asuvankaan. Ruotsi on hyvin onnistunut vahvistamaan toimivia alueellisia keskuksia ja turvaamaan hyvät palvelut ja houkuttelevuuden näihin. Periaatteena voisi pitää, että pienten lasten ja ikäihmisten palveluita pitäisi saada läheltä. Erilaisia mobiili- ja digipalveluita voisi hyödyntää myös nykyistä enemmän.

Kasvu syntyy kaupungeissa, ja jos kaupungit eivät pärjää, Suomi ei pärjää. Kaupungeissa asuu iso osa Suomen lapsista ja nuorista ja on todella huolestuttavaa, jos emme kaupungeissa onnistu huolehtimaan koulutuksen laadusta. Maailmanlaajuisesti kaupungit kilpailevat keskenään ja suuret kaupungit ovat talouden vetureita muuallakin, ne ovat työllisyyden, innovaatioiden ja talouden keskuksia.