Aarne Leinonen

Suomen on lahjoitettava enemmän Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi ja Venäjän armeijan ajamiseen Ukrainan koko maaperältä. Suomeen hankittu puolustuskalusto on hankittu Venäjän hyökkäyksiä torjumaan, ja tällä hetkellä sille parasta käyttöä on Ukrainassa. Mikäli Venäjä saavuttaisi sotilaallisella hyökkäyksellä tavoitteitaan, tulisi se jatkamaan sitä tulevaisuudessa muihin naapureihinsa. Ukrainan sodasta on muodostumassa Venäjän agression lopputuloksen esimerkki tuleville vuosikymmenille, ja sen täytyy olla puolustajan voitto. Jälleenrakennuksessakin Suomen on syytä tukea Ukrainaa, jotta maan palautuminen Venäjän hyökkäyksestä on nopea.

Venäjä on toimillaan osoittanut olevansa sotaisa, agressiivinen, naapurivaltoihin hyökkäävä, ihmisoikeuksia kunnioittamaton, totalitaristinen valtio. Koska Suomi on Venäjän naapuri enkä halua Venäjän vallan alle, on maanpuolustukseen käytettävä merkittävästi resursseja. Jos Suomen talkootyönä asevelvollisuudella toteutetun puolustuksen todellinen hinta huomioitaisiin käyttäisi Suomi jo NATOn vaatiman määrän puolustukseen. Suomen on NATOssa edellytettävä muidenkin panostavan sovitusti puolustukseen.

Joustamattomat kiintiöt jäykistävät peruspalveluiden järjestämistä. Yksikkökohtaisesti tiedetään parhaiten missä pystytään joustamaan ja saamaan resursseilla paras lopputulos. ääräsäätely johtaisi pidempiin koulumatkoihin jos joillekin sijainneille ei saataisi opettajia. Opettajan ammatin houkuttelevuus on tippumassa, ja perusopetukseen pitää olla varoja jatkossakin. Lisää veroja ei tarvita, jos Liberaalipuolueen Leikattavaa Löytyy vaihtoehtobudjetin mukaisesti karsitaan valtion toissijaisista menoista. Kunnissa ei ole tarpeen nostaa veroja koulutuksen vuoksi.

Huumeiden käyttöhuone vähentäisi huumeista yhteiskunnalle koituvia haittoja ja mahdollistaisi syrjäytyneiden ihmisten tavoittamisen ja tukiverkon paikkaamisen. Huumeiden dekriminalisointi tuottaa parempia tuloksia kuin kieltolakipolitiikka. Ihmiset ovat vapaita muokkaamaan aivokemiaansa haluamallaan tavalla, kunhan se ei aiheuta muille kokonaisuutena haittoja. Joidenkin huumeiden valmistamisen ja myynnin laillistaminen lisäisi elinkeinonvapautta ja yksilönvapautta. Haittaverotuksella saataisiin katettua jäljelle jääviä huumeiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ulkoishaittoja.

Hyvinvointialueiden rahoituksen täytyy olla siellä asuvien ihmisten harteilla. Alueelliset tulonsiirrot tulee lakkauttaa. Suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista muodostaa jatkossa vanhustenhoito. Ihmisten on käytettävä enemmän omaa rahaansa oman hoitonsa maksamiseen, erityisesti vanhana. Laitoshoitopaikkojen varmistamiseksi asiakasmaksujen maksimihintaa rajaavaa käyttövaraa on laskettava, jolloin kunnilla ja yksityisillä yrityksillä on suurempi intressi tarjota laitospaikkoja. Myös hoitajamitoitus pitää purkaa, koska se kartellisoi työmarkkinoiden toimintaa ja nostaa työn hintaa. Vanhustenhuollon palveluyksiköissä pitää pystyä palkkaamaan hoitajien lisäksi matalammin koulutettuja hoiva-avustajia tehtäviin, jotta sairaanhoitajien aika vapautuu terveydenhoitotyöhön.

Suomi tarvitsee nuorisorikoslain, jolla rikostenkierre saadaan katkaistua. Syrjäytyneiden ja yhteiskuntaan kuulumattomuutta kokevien nuorten ympäristöä pitää muuttaa, jotta he ovat kyvykkäitä tekemään itsenäisesti valistuneita valintoja tulevaisuuttaan kohtaan. Nuorten rikollisten tapauksessa sisäoppilaitos voisi toimia ratkaisuna.

Ansiosidonnainen työttömyysturva aiheuttaa merkittäviä kannustinloukkuja ja hitautta työmarkkinoille. Ansiosidonnaista voi lyhentää merkittävästi 180 päivään ja lisäksi porrastaa, niin että sen alkuperäinen tarkoitus väliaikaisesta turvasta toteutuu paremmin. Lisäksi ansiosidonnainen on ulotettava kaikille työssäkäyville, koska nykyisellään he myös maksavat sen. Kassojen jäsenmaksut ovat murto-osa ansiosidonnaisen kuluista. Kokonaisuudessaan leikkauksia tulisi noin -0,3 mrd.

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, eikä tänne siirtolaisena tulemista pidä mitenkään haitata. Migrin toimintaa pitää muuttaa, niin että se alkaa helpottamaan maahantuloa nykyisen työntekijöiden siirtymisen hidastamisen sijaan. Varoja ei tarvitse välttämättä lisätä, vaan käyttää niitä tehokkaammin. Suomen sosiaaliturvaa tulee uudistaa, jotta olemme valmiita maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien parempaan integraatioon työmarkkinoille. Suomen elintaso hyötyy mikäli väestö kasvaa.

Leikattavaa löytyy ja velkaantumiselle on vaihtoehto. Valtio on rönsyillyt tehtäviin jotka eivät sille kuulu. Suomen valtio ja julkisyhteisöt elävät yli varojensa, eikä meillä kestävyysvajeen vuoksi ole varaa ylläpitää kaikkia niitä tehtäviä joita nyt tehdään. Olen Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjettityöryhmällä käynyt läpi valtion budjetin momentti momentilta ja löytänyt sieltä 9,1 miljardia leikattavaa. Tämä työ voi toimia alkupisteenä kun Suomi etsii tasapainoa julkisten varojen käytössä. Veroja voidaan laskea, jos valtion tehtäviä priorisoidaan. Yritystukia on leikattava -3,4 miljardia €valtion budjetista, koska voittajien valinta ei kuulu valtiolle vaan vaan asiakkaille. Aluetuista on leikattavaa -2,7 miljardia €. Järjestöistä ja suojatyöpaikoista on karsittavaa -1,4 miljardia €.

Ehdotamme Leikattavaa Löytyy -vaihtoehtobudjetissamme 4,3 miljardin kevennystä ansiotuloverotukseen, mikä vastaa 21 prosenttia siitä kertymästä. Suomen valtion rönsyilyä toissijaisiin tehtäviin, kuten yritystukiin, joilla valtio määrittelee voittajan markkinoilla asiakkaiden sijaan. Näistä rönsyistä on mahdollista leikata. Veropoliittisesti on myös taloustieteen konsensuksen mukaan parempi siirtää painopistettä työn verottamisesta kulutuksen verotukseen kuten arvonlisäveroon. Liberaalipuolueen mielestä myös haittaverotusta on korotettava, jolloin ansiotuloverotusta voidaan keventää. Verotus vähentää sitä mitä verotetaan. Jos verotamma työtä, työtä tehdään vähemmän. Mikäli verotamme päästöjä, päästöjä syntyy vähemmän.

Marinin hallitus kalasteli keskiluokan ääniä tekemällä tukimuodon, jossa keskituloinen maksaa sähkölaskun, jonka jälkeen valtio ottaa lainaa, jolla valtio maksaa osan keskituloisen sähkölaskusta jälkikäteen, ja lopulta keskituloinen maksan sähkölaskun, valtionlainan koron ja byrokraatin palkan, joka tämän tuen käsittelee. En pidä rahan kierrättämistä valtion kautta tehokkaana. Ihmisillä pitää olla ansiotulojen verotusta madaltamalla sellaiset omat puskurit, etteivät he ole valtion almuista riippuvaisia.

Valtion metsissä tulee käyttää hiiltä tehokkaimmin sitovaa kasvatustapaa, joka ratkeaa tutkimuksella. On mahdollista että osa valtion metsistä sitoo hiiltä vielä pidempään kuin milloin ne kaadetaan. Toisaalta harvennushakkuilla on positiivinen vaikutus metsän hiilen sidontaan. Valtio voisi suurena maanomistajana jättää enemmän lahopuuta hakkuidenkin jälkeen, sekä käyttää kasvatustapaa jolla lajiston määrä säilyy tehokkaimmin.

Globaalisti ilmastonmuutoksen torjuntaa on kiihdytettävä. Emme ole vieläkään kasvihuonepäästöjen rajaamisessa uralla, jossa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen asettuisi 1,5 asteeseen, vaan olemme menossa kohti suurempaa ilmastokriisiä, jossa ilmasto muuttuu ihmisten toiminnan vaikutuksesta hyvin radikaalisti ja tuhoisasti niin kasvikunnalle, eläimille kuin ihmispopulaatiolle. Suomen on tehtävä globaalisti töitä sen eteen että päästökauppaa laajennetaan.

Helsingissä ei ole vielä mainittavia ruuhkia, että maksuja pitäisi ottaa käyttöön. Ruuhkamaksut ovat kuitenkin hyvä tapa ehkä tulevaisuudessa hinnoitella kaupunkitilan käyttöä ja ohjata ihmisiä julkisen liikenteen pariin.

Turkistarhaus loppumiseen riittää kun sen julkinen tuki poistetaan. Elinkeinoa ei ole välttämättä pakko kieltää kokonaan, mutta eläinten oloja on merkittävästi parannettava regulaatiolla. Lajityypillistä elämää on pystyttävä viettämään häkkien sijaan, ja kärsimykseen johtava geneettinen jalostaminen on kiellettävä. On mieletöntä että Suomen valtion budjetista menee rahaa turkistuottajien rahoittamiseen. Suomalaiset subventoivat kiinalaisten turkiksia, missä ei ole mitään järkeä.

Leikattavaa löytyy ja velkaantumiselle on vaihtoehto. Suomen veroastetta ei ole syytä nostaa, vaan sopeuttaa valtion menoja, jotta ihmisten päätäntävalta omiin rahoihinsa lisääntyy. Valtio on rönsyillyt tehtäviin jotka eivät sille kuulu, eikä meillä kestävyysvajeen vuoksi ole varaa ylläpitää kaikkia niitä tehtäviä joita nyt tehdään. Olen Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjettityöryhmällä käynyt läpi valtion budjetin momentti momentilta ja löytänyt sieltä 9,1 miljardia leikattavaa. Yritystukia on leikattava -3,4 miljardia. Voittajien valinta ei kuulu valtiolle vaan vaan asiakkaille. Aluetuista on leikattavaa -2,7 miljardia €, koska kaupungistumista vastaan on turha taistella ja huoltovarmuus voidaan toteuttaa tehokkaammin. Järjestöistä ja suojatyöpaikoista on karsittavaa -1,4 miljardia €.

Tuloerot ohjaavat työvoimaa aloille, yrityksiin ja tehtäviin, joissa heidän työpanoksellaan on eniten hyötyä. Työmarkkinoilla määrittyvää hintainformaatiota pitäisi olla enemmän, jotta työvoiman ohjautuminen olisi tehokkaampaa. Työmarkkinakartellit on rikottava. Nykytilanteessa työn verotuksen progressiota on kevennettävä, jotta lisätyön tekeminen on jokaisessa tilanteessa kannattavaa. Lisäksi on mielestäni moraalisesti oikein, että tekemällä erilaisia valintoja voi päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Osin näitä tuloeroja ohjaa sattuma, tai periytyvä sosioekonominen asema, mutta Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on hyvällä tasolla. Meritokratiaa lisäämällä se olisi vieläkin parempi.

Edistäisin markkinataloutta yritystukia karsimalla, työmarkkinakartelleja murtamalla, paikallista sopimista lisäämällä, sosiaaliturvan uudistaminen perustulon suuntaan, perustulon koskien myös yrittäjiä. Verotuksen painopisteen muuttaminen haittaverotukseen, jotta toiminnan ulkoishaitat ihmisille ja luonnolle tulevat hinnoiteltua paremmin. Markkinoiden ja hintasingnaalien häiritsemiseen valtion ei pidä lähteä esimerkiksi sähkön tai vuokrien kattohintoja asettamalla. Puuttumalla vapaaseen vaihdantaan ajaudutaan yleensä kaaokseen, jossa ihmiset eivät saa sitä mitä haluavat. Valtio ei tiedä markkinoita paremmin mitä ihmiset halauvat ja pitävät reiluna. Demokratia ei saa ulottaa ihmisten valintojen liialliseen rajaamiseen heitä holhoamalla.

Suomessa on liian korkea harkinnanvarainen ja passivoiva sosiaaliturva, erityisesti ansiosidonnaisissa etuuksissa. Lisäksi byrokratia asettaa kannustinloukkuja esimerkiksi keikkatöiden vastaanottoon, koska lyhyt ansiotulo voi saada toimeentulon katkeamaan pitkäksi aikaa, jolloin huono-osainen ajautuu maksuvaikeuksiin. Tässä mielessä sosiaaliturvan varassa ei ole liian helppo elää. Sosiaaliturvaa olisi uudistettava perustulon, perustilin tai negatiivisen tuloveron suuntaan, jossa harkinnanvaraisia etuuksia poistetaan. Lisäksi asumistuki on siirrettävä kuntien vastuulle, jotka myös kaavoituksella voivat vaikuttaa asuntojen hintatasoon.

Julkisyhteisöjen omistuksia yrityksissä pitäisi vähentää. Valtionyhtiöitä on muutama sata, joista useat eivät ole millään tavalla välttämättömiä valtion omistuksia, ja voisivat toimia kilpailuilla markkinoilla hyvinvointia lisäämässä. Ihmisten olisi syytä omistaa itse suoraan enemmän yrityksiä, sen sijaan että valtio omistaa niitä heidän puolestaan. Päätäntävalta ympäröivässä toiminnassa karkaa eläkerahastojen myötä kauas ihmisistä itsestään, joilla voisi olla eläkesäästämiinsä yrityksiin enemmänkin mielipidettä. Julkinen omistus ja monopoliasema luo kehnoja kannusteita parantaa ja tehostaa toimintaa.

Minulla ei ole mitään monikulttuurisuutta vastaan. Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä, jotta jatkossakin Suomessa virallisina olevat kielet säilyvät, ja yhteiskunnallinen luottamus kansalaisiin ja instituutioihin säilyy. Globalisaatio on hyvä asia. Suomenkaan kulttuuri ole muuttumaton.

Omat arvoni ovat humanismi ja liberalismi. Kollektivistiset ideologiat kuten uskonto ja nationalismi eivät sovellu ihmiskunnan seuraavaan vuosisataan. Konservatiivinen ydinperheen malliin pakottavia toimia ei valtiotasolla pitäisi toteuttaa. Vapautta yksilölle tehdä omat elämänvalintansa toisten oikeuksia loukkaamatta on erinomainen pohja politiikan tekemiselle.

Ihmisten sukupuoli ei kuulu valtion asiaksi. Ihmisiä ei saa syrjiä sukupuolen takia. Oikeutta valita ja osoittaa sukupuoli-identiteettiä ei pidä valtion toimesta rajata. Minun tehtäväni ei ole määritellä muiden sukupuoli-ilmaisua, se on heidän oma vapautensa eikä muilta pois.

Vanhemmilla on vapaus ja vastuu omien lastensa kasvatuksesta, enkä ota menetelmiin tai tavoitteisiin kantaa.

Globaalisti ilmastonmuutoksen torjuntaa on kiihdytettävä. Emme ole vieläkään kasvihuonepäästöjen rajaamisessa uralla, jossa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen asettuisi 1,5 asteeseen, vaan olemme menossa kohti suurempaa ilmastokriisiä, jossa ilmasto muuttuu ihmisten toiminnan vaikutuksesta hyvin radikaalisti ja tuhoisasti niin kasvikunnalle, eläimille kuin ihmispopulaatiolle. Suomen on tehtävä globaalisti töitä sen eteen että päästökauppaa laajennetaan.

Suomalaiset eivät voi toimia globaalisti itsekkäästi muiden vapauksia polkien. Lisäksi Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja eurooppalainen identiteetti on hyvä lähtöpiste. Kansanedustajina Suomen eduskunnassa on kuitenkin loogista painottaa Suomen väestön näkökulmaa. Toisaalta jos kysymystä tulkitsee vain Suomen sisäisenä kysymyksenä, niin laajempi suomalaisten etu ajaa eturyhmien edun yli. Vaalikonekysymyksenä varsin monitulkintainen.

Ympäristön romahtamisen jälkeen talouskin romahtaa. Lähtökohtaisesti ympäristön etu ja taloudellisen toiminnan tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia. Markkinat tarvitsevat regulointia juuri yhteisten asioidemme huomioimiseksi, kuten luonnon suojelemiseksi.

Leikattavaa löytyy, valtion talous on tasapainotettava, ja reformeja on toteutettava markkinoita lisäten. Korporatistinen edunvalvonta ei saa estää poliittisten päätösten tekemistä eduskunnan enemmistöllä, jolle valta Suomessa kuuluu. Suomeen näissä vaaleissa valittavien 200 kansanedustajan on oltava vahvoja niin että he kykenevät perustelemaan tarvittavat uudistukset äänestäjilleen, eivätkä sorru populismiin ja edunvalvojien lobbauksesta osaoptimointiin.

Kaupungistuminen tuo elintason nousua ja kasvattaa työn tuottavuutta. Suomi laahaa kaupungistumisessa jäljessä aluetukipolitiikkansa vuoksi. Alueelliset tulonsiirrot tekohengittävät syrjäseutuja. Alueellisista tulonsiirroista tulee pyrkiä eroon ja autonomisempien alueiden olisi kerättävä palveluidensa verotulot paikallisesta veropohjasta. Koko Suomea ei tule pitää asuttuna valtion maksamana.

Kaupungistuminen tuo elintason nousua ja kasvattaa työn tuottavuutta. Suomi laahaa kaupungistumisessa jäljessä aluetukipolitiikkansa vuoksi. Alueelliset tulonsiirrot tekohengittävät syrjäseutuja. Alueellisista tulonsiirroista tulee pyrkiä eroon ja autonomisempien alueiden olisi kerättävä palveluidensa verotulot paikallisesta veropohjasta. Koko Suomea ei tule pitää asuttuna valtion maksamana.