Mika Riipi

Ukraina käy sotaa meidän ja länsimaisen demokratian puolesta. Vaihtoehdot, joissa Venäjä saisi tahtonsa läpi tavalla tai toisella, aiheuttavat suoria turvallisuusuhkia Suomelle.

Suomi on Naton eturintamamaa Venäjään nähden ja meidän tulee pitää puolustuskyvystämme edelleen vahvasti huolta.

Olennaista on varmistaa kuntien resurssit opetukseen; avustajien, erityisopettajien ja opettajien kokonaisuus ratkaisee, miten yksilöllisesti opetusta voidaan antaa.

Käyttöhuoneita tulee kokeilla ja kokemustan perusteella tehdä päätökset jatkosta.

Hyvinvointialueilla on palveluiden integraation kautta mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja valtion tulee nyt pitää tiukasti talousohjauksesta kiinni.

Pelotevaikutus ei ole tehokkain tapa saada ongelmaa kuriin - uskon vahvasti ennaltaehkäisevään työhön ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseen. Myös varhaisen puuttumisen, kotouttamisen ja perhetyön rooli on tässä keskeisempi kuin rangaistusten koventaminen.

Työllisyyden nosto edellyttää kaikkien toimenpiteiden ottamista käyttöön - ansiosidonnaisen porrastaminen ja sen ulottaminen kaikille on pidettävä työkalupakissa.

Sekä julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa että elinkeinoelämän kasvun varmistaminen edellyttävät vahvaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Seuraavalla hallituskaudella tähän on laadittava kansallinen poikkihallinnollinen ohjelma esimerkiksi Kanadan mallin mukaisesti.

Julkisessa taloudessa on aina elettävä pitkällä aikajänteellä niin, että tulot riittävät menoihin.

Tulevalla hallituskaudella verotusta on katsottava kokonaisuutena ja tärkein insentiivi veroratkaisuilla on oltava kestävän kasvun tukeminen.

Selkeästi rajatut sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaiset toimenpiteet ovat perusteltuja.

Työ on aloitettava valtion metsistä - toimenpiteet ja mahdollinen lisäsuojelu tulee kuitenkin toteuttaa etelä-Suomeen, jossa suojelualat ovat pohjoiseen nähden aivan riittämättömät. Yksityisten metsänomistajien omaisuudensuojaa on kaikissa tilanteissa turvattava ja luontokatoa tai ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin on luotava metsänomistajille toimiva ansaintamalli.

Tavoitetta on tarkasteltava kriittisesti, jos se uhkaa kansantalouden kestävyystavoitetta tai aiheuttaa sosiaalisesti tai alueellisesti selkeästi epäoikeudenmukaisen tilanteen.

Liikennevolyymeiltään suurilla verkon osuuksilla, jossa on toimiva julkinen liikenne maksujärjestelmän käyttöönotto tulee selvittää, jotta koko tieverkon kunnossapidon resurssit voidaan varmistaa.

2020-luvulla eläinten kasvattaminen pelkästään vaate- ja muotiteollisuuden tarpeisiin ei ole eettisesti kestävällä pohjalla. Lopettamiseen liittyvä taloudellinen tukijärjestelmä on selvitettävä ja siitä on päätettävä ennen varsinaista kieltopäätöstä.

Nykyisen hyvinvointivaltion palveluissa ja erityisesti rakenteissa on niin paljon mahdollisuuksia järkeistää ja säästää, ettei nykyistä verorasitusta tarvitse kasvattaa.

Tuloerojen repeäminen liian suureksi ei ole kenenkään etu, mutta myöskään kovasti työstä tai yrittämisen riskeistä hyviä tuloja saavia ei pidä kadehtia vaan päinvastoin pyrkiä luomaan kulttuuria, jossa yksikin menestyminen on aina koko kansakunnan etu.

Valtion tulee pitää huolta markkinoiden toiminnan perusreunaehdoista ja oikeudenmukaisuudesta, mutta sääntely, jolla tukahdutetaan innovaatio- ja kasvukyvykkyyttä ei ole missään nimessä perusteltua.

Tällä hetkellä työn vastaanottamiseen liittyy selvästi liikaa kannustinluokkuja ja niitä tulee aktiivisesti purkaa - työn tekeminen tulee olla aina selvästi kannattavampaa kuin sosialiturvan varassa eläminen.

Erityisesti inhouse -toimintamalliin sisältyy paljon ongelmia yritysten näkökulmasta. Julkisen sektorin on aktiivisesti etsittävä joustavia ja ketteriä kumppanuusmalleja elinkeinoelämän kanssa kaikilla tasoilla.

Kulttuuri on elävä ja muuttuva ilmiö. Elämme globaalissa maailmassa ja Suomen etu pienenä maana on kaikilla tavoin olla avoin, rikas ja rikastuttava yhteiskunta.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja yksilölle elää ja tehdä omia valintojaan, mutta poliittisessa päätöksenteossa, joka koskee kaikkia suomalaisia, asioita pitää tarkastella pikemminkin yleisten ihmisoikeuksien ja yksilönvapauden näkökulmista.

Tämänhetkinen tilanne Suomessa on hyvä.

Rajat luovat kurin, kuri itsessään ei toimi. Avainkysymys on perheiden kyvykkyydessä ja mahdollisuuksissa, niitä on tuettava kaikin tavoin.

Suomen pitää olla vahvasti mukana EU:n yhteisessä politiikassa.

Suomen ja suomalaisten etu on tietenkin tärkeä, mutta sen varjolla ei saa tietoisesti heikentää ihmisoikeuksien toteutumista.

Suomella on täysi mahdollisuus rakentaa vihreän siirtymän kautta malli, jossa sekä ympäristö että kestävä talouskasvu voittavat eikä niitä tarvitse asettaa vastakkain.

Johtajuuteen kuuluu aina vaikeiden ja jopa itselleen epämieluisten päätösten tekeminen. Tällaista johtajuutta tarvitaan, mutta sen pitää aina nojata vahvaan demokratiaan ja kansan tukeen.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on paitsi kansantaloudellisesti välttämätöntä (vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävään kasvuun pohjautuva talous) niin myös geopoliittisesti erittäin tärkeää; asuttu ja elinvoimainen pohjois- ja itä-Suomi ovat meille turvallisuuspoliittisesti tärkeitä.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jota ei voi poliittisin päätöksin estää. Sen vaikutukset ja eteneminen tulisi kuitenkin ottaa vakavasti ja aluepolitiikalla vahvistaa kaikkien alueiden kyvykyyttä menestyä; Suomi ei pärjää ilman kaikkien alueiden elinvoimaa.