Anita Hellman

Ukraina tarvitsee täyden tuen voittaakseen sodan. Venäjän julma ja laiton hyökkäyssota tulee saada loppumaan. Tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen. Inhimillisen kärsimyksen ja tuhon määrä on valtava, meidän tulee sitoutua Ukrainan tukemiseen jälleenrakennuksessa. Ukrainan jälleenrakennus on myös mahdollisuus suomalaiselle energiajärjestelmien ja rakennusten kunnostamisosaamiselle. Myös esimerkiksi koulutusjärjestelmän rakentamisessa suomalaisesta osaamisesta on paljon hyötyä.

Suomen puolustus on uskottava ja arvostettu myös Natossa. Jatkossa puolustuksemme tulee olemaan osa Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. On kyse yhteisestä turvallisuudesta.

Kouluissa tulee olla tarpeeksi opettajia ja aikuisia tukemassa oppimista. Tätä varten tulee turvata riittävät resurssit. Riittävä määrä opettajia on myös edellytys sille, että opettajat voivat tehdä työnsä hyvin ja siten, että heidän voimavaransa ja aikansa riittää.

Valvotuista käyttöhuoneista olisi hyötyä etenkin siinä, että käyttäjät tavoitetaan ja saadaan mahdollisuus ohjata heitä hoidon piiriin. Tästä hyötyvät erityisesti ne, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa ja huonompiosaisia eivätkä muiden palveluiden piirissä. Käyttöhuoneiden avulla saataisiin myös muita lieve-ilmiöitä vähennettyä, kun käyttäminen tapahtuisi valvotuissa tiloissa ja käyttäjillä olisi mahdollisuus esim. puhtaisiin neuloihin. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että tutkimusten mukaan käyttöhuoneet eivät todennäköisesti vähennä huumekuolemia Suomessa.

Viime vuosien kriisit, työntekijäpula sekä kuntatoimijoiden pitkään jatkunut sote-budjettien aliresurssointi on johtanut tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee lisäresursseja. Meidän on turvattava terveydenhuolto sekä muut ihmisille tärkeät palvelut hyvinvointialueilla. Pitkällä tähtäimellä mielestäni on pyrittävä selkeyttämään moniportaisia, hierarkisia järjestelmiä. Lisäksi on hyvä tarkastella miten esimerkiksi hoitohenkilökunnan työtaakka voidaan vähentää ottamalla vaikkapa toimistosihteereitä ja laitoshuoltajia tai vastaavia taas sote-palveluihin töihin huolehtimaan hallinnosta ja tukitoiminnoista niin, että hoitohenkilökunta voi keskittyä hoitotyöhön.

Nuorisorikollisuuden taustalla on ilmiöitä, kuten syrjäytymistä ja eriarvoistumista sekä näköalattomuutta. Siksi on tärkeä käyttää ennaltaehkäiseviä ns. pehmeitä keinoja, monialaista yhteistyötä kuten esimerkiksi Ankkuri-toimintaa sekä koulun ja kotien yhteistyötä. Vaikka meillä on mahdollista antaa jopa alle 18 vuotiaille suhteellisen kovia rangaistuksia, niin joissain tapauksissa tulisi niitä koventaa. Esimerkiksi jengirikollisuuden torjunnassa ja siihen puuttumisessa tulisi pystyä käyttämään sekä rikosoikeuden että lastensuojelun vahvempia keinoja. Jengiytymisen syihin pitää pystyä puuttumaan, joten myös lastensuojelun resursseja tulisi lisätä, sillä sen piirissä olevat lapset ja nuoret ovat erityisen isossa vaarassa luisua rikollisuuden ja jengiytymisen pariin.

Harva oikeasti haluaa olla työtön, olen itsekin ollut muutaman kuukauden työttömänä, ei siinä mitään kannustinta ollut jäädä kotiin. Joskus työllistyminen kestää pidempään, joskus työpaikan saa nopeammin. Ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen ei nopeuta työnsaantia, mutta voi aiheuttaa talousvaikeuksia ja henkistä painetta tilanteessa, joka muutenkin on haastava ja vaikea. Työttömyysturvaa tulisi uudistaa ja selkeyttää, mutta sillä tavoin että sen taso, kesto tai ehdot eivät heikkene. Työllisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan panostamalla.

Jo nyt kärsimme työvoimapulasta, syntyvyyden laskiessa on selvää, että tulemme tarvitsemaan myös ulkomaista työvoimaa, meidän on panostettava siihen, että saamme Suomeen osaajia. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa, ja 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa. Ilman maahanmuuttoa kehitys johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja uhkaa palveluja. Maahanmuuton lisääntyessä on tärkeä myös panostaa työehtoihin ja niiden valvontaan. Meidän tulee torjua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä kaikin tavoin.

Velkaantumista voidaan estää puuttumatta etuuksiin ja palveluihin. Ennemmin veropohjan tiivistäminen, progression lisääminen, omaisuuden verotusta kireämmäksi. Harmaa talous kuriin. Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista, SDP:n arvovalinta on että julkista taloutta vahvistetaan talouskasvun, työllisyyden hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta. Pienituloisten veroja ei pidä nostaa. Palveluista ei pidä karsia, koska se iskisi koviten juuri pienituloisiin.

Ansiotulojen verotusta voidaan keventää jos taloustilanne sen sallii, mikäli samalla voidaan kerätä verotuloja muualta. Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, eli työn verotuksesta tulisi enemmän siirtyä omistamisen verotukseen ja veropohjan tiivistämiseen. Verotuksella turvataan taloutta, jotta suomalaisille tärkeät palvelut voidaan säilyttää ja toimeentulo turvata kaikille. SDP on sitoutunut siihen, että pieni-ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotus ei nouse.

Niitä kansalaisia, jotka aidosti kärsivät energian hinnan noususta, tulisi tukea. Perustarpeiden, kuten lämmön ja valaistuksen turvaaminen kaikille on tärkeintä. Tulisi huomata ja huomioida että pienituloiselle kaupunkilaiselle 50 euron nousu sähkölaskussa on jo iso, vaikka ei puhutakaan satojen eurojen korotuksesta. Ketään ei pitäisi rankaista pienestä sähkön kulutuksesta. Samalla on syytä pitää mielessä, että hintakatot jne. eivät kuitenkaan saa ohjata kansalaisia kuluttamaan energiaa entistä enemmän.

Hakkuita tulee ehdottomasti vähentää, Suomessa on aidosti luonnontilaisia metsiä todella vähän. Metsien lajeista jo yli 800 on uhanalaisia. Meillä tulee olla monenlaisia suojeltuja metsäalueita eri puolilla suomea. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat ihmiskunnan suurimmat haasteet, niiden torjumiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen.

Ilmastonmuutosta tulee torjua kaikin keinoin, jo nyt olemme lähellä keikahduspistettä. Jotta säilytämme elinkelpoisen maapallon myös tämän päivän lapsille, tulee pitää kiinni tästä tavoitteesta ja välittömästi sen jälkeen jatkaa siirtymää kohti hiilinegatiivisuutta. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on eilinkeinoillemme myös mahdollisuus, resurssiviisas, vähähiilinen yhteiskunta luo myös uutta työtä.

Eduskunnassa voidaan säätä laki, joka sallii kunnille ruuhkamaksun käyttöönoton. Päätös tehtäisiin kuitenkin itsenäisesti jokaisessa kunnassa. Ruuhkamaksuja tulee tutkia yhtenä vaihtoehtona, se ei kuitenkaan saa haitata esimerkiksi tavarankuljetuksia ja elinkeinotoimintaa kaupungissa. Yksityisautoilun vähentämiseen tehokkain keino Helsingissä on toimivat julkisen liikenteen yhteydet ja kohtuuhintaiset liput. Osin yhteydet ovat toimivat ja siirtyminen nopeaa, mutta poikittaisliikenne edelleen iso haaste, samoin lipunhinnat ja lipputuotteet. HSL-alueen hinnankorotuksista kärsivät eniten Helsinkiläiset. Raitiovaunulippu tulisi saada takaisin, pitäisi olla erilaisia sarjalippumahdollisuuksia kausilipun tilalle. Nämä ovat kuitenkin kaupunkipoliittisia kysymyksiä, ei eduskunnan päätöksiä.

Turkistarhaus on epäeettistä ja kannattamatonta. Meidän tulee luopua turkistarhauksesta ensi hallituskauden aikana. Siirtymä voidaan tehdä niin että niitä tarhaajia, jotka saavat toimeentulonsa tästä, tuetaan siirtymään muille aloille. Turkistarhojen määrä on jatkuvasti laskussa, turkikset eivät käy kaupaksi, Saga Fursin kevään huutokauppa peruttiin vähäisen kysynnän vuoksi. Turkikset nähdään laajasti epäeettisenä tuotteena, josta jo useat muotitalot ovat luopuneet. Suomi on tässä asiassa takapajula, Euroopassa useimmat maat ovat luopuneet tai tehneet päätöksen turkistarhauksesta luopumisesta. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.

Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Pienituloisten veroja ei pidä nostaa. Palveluista ei pidä karsia, koska se iskisi koviten juuri pienituloisiin. Verotuksen progressiota voidaan lisätä. Menoleikkausten sijaan on panostettava tuottavuuteen, työllisyysasteeseen ja nykyisestä työvoimasta on pidettävä huolta. Tarvitaan myös kestävää työperäistä maahanmuuttoa. Sopeutusta voidaan tehdä, mutta siinä keskitytään julkisen hallinnon tehostamiseen ja yritystukien karsimiseen. Veropohjaa tulee tiivistää, verovälttelyyn tulee puuttua.

Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä on varmasti monissa ammateissa, myös perinteisillä matalapalkka-aloilla. Suuret tuloerot eivät ole perusteltuja, myös toimiala vaikuttaa paljon siihen, millaista palkkaa saa. Oikeudenmukainen tulonjako on myös vakaan yhteiskunnan tae. Osallisuus ja aidot, tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa omannäköinen hyvä elämä, tulisi taata kaikille. Tarvitsemme jatkossakin ns. suorittavan työn tekijöitä, joiden palkka on usein pieni, mutta jotka tekevät työtä, jolla yhteiskunta pysyy toiminnassa. Ammattinimike ja työ eivät kerro kaikkea ihmisen lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Tuloeroja tulee kaventaa ja matalimpia palkkoja korottaa.

Vakaa markkinatalous edellyttää myös sääntelyä, jotta voimme välttää kartellien ja monopolien syntymisen tai vaikkapa työvoiman hyväksikäytöstä tulevan ns. kilpailuedun. Yritysvastuulaki tulisi saada voimaan, koko Euroopan laajuisesti. Se olisi tae siitä, että yritykset eivät voi epäeettisellä tai epäekologisella toiminnalla saavuttaa epäreilua kilpailuetua.

Absurdi väite. Pelkästään tukiviidakko itsessään on jo todella haastava monille. Sosiaaliturva voi olla aktiivisuuteen kannustava, ei kepillä uhkaava. Sosiaaliturvan pitäisi olla myös selkeämpi ja eri tukimuodot ja niiden perusteet avoimet ja ymmärrettävät. Sosiaaliturvalla voidaan tukea ihmisiä esimerkiksi opiskelussa kuntoutuksessa. Meillä ei pitäisi rankaista ihmisiä työnteosta, esim. opiskelijoiden ja eläkeläisten tulisi voida tehdä enemmän työtä ilman leikkureita. Samaten jos henkilö on työtön, niin tulisi antaa mahdollisuudet työllistyä vaikkapa keikkaluontoisesti ilman, että itse asiassa käteen jäävä summa on pienempi kuin silloin kun ei tee keikkoja. Työttömänä pitäisi myös olla mahdollista opiskella itse valitsemaansa tutkintoa/taitoja.

Monet valtion omistamat yritykset liittyvät vahvasti esimerkiksi huoltovarmuuteen, on tärkeää, että strategisesti tärkeät verkot ja omaisuus ovat nimenomaan valtion omistuksessa.

Solidaarisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja kun rakennetaan maailmaa, jossa voimme elää rauhassa. Rajat ylittävä yhteistyö ja kanssakäyminen globaalisti ovat tätä päivää. Samoin se, että yksilöillä on entistä enemmän mahdollisuuksia elää omannäköistään elämää. Monikulttuurisuudessa on tärkeää huolehtia siitä, että muualta tulevat otetaan mukaan yhteiskuntaan, annetaan heille vaikutusmahdollisuuksia ja kerrotaan heille Suomesta ja suomalaisuudesta samalla kun opimme heiltä. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Kristilliset arvot näkyvät yhteiskunnassamme monessa asiassa, joita emme edes huomaa. Kristinusko on merkittävä osa historiaamme ja näin muovannut myös nykypäivän moraali- ja eettisiä käsityksiä. Politiikassa kuitenkin itseäni ohjaavat ennenkaikkea sosialidemokraattiset arvot: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä.

Käsitys vain kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta sulkee ulos ne, jotka eivät mahdu perinteisiin naisen tai miehen muotteihin. Naisellisuus ei ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten yksinoikeus. Kaikilla tulee olla oikeus omaan sukupuoliidentiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun haluamallaan tavalla.

Rajoja tulee olla, mutta tiukka kuri ei välttämättä aina saa aikaan parhaita tuloksia. Kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen tulee voida puuttua, mutta kurinpidolliset toimenpiteet eivät pureudu ongelmien juurisyihin. Tarvitaan tukea, tarpeeksi aikuisia niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa, moniammatillista yhteistyötä ja ennakointia.

Ehdottomasti näin. Länsimaissa hiilijalanjälki per asukas on suurempi kuin monissa muissa maissa. Meidän tulee noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja toimia niin, että myös maat pitävät kiinni velvoitteistaan. Ilmastonmuutos ei ole vain yhden maan asia, se on meidän kaikkien asia.

Suomen ja suomalaisten etu saattaa joskus edellyttää sitä, että teemme ratkaisuja joissa tuemme muita ensisijaisesti. Ei ole rakentavaa asettaa vastakkain suomalaisten etua vaikkapa kehitysmaiden tukemisen kanssa. Kun tuemme kehittyvien maiden asukkaita tai vaikkapa torjumme ilmastonmuutosta, rakennamme samalla vakaata, kestävää maailmaa joka on kaikkien suomalaisten etu nyt ja tulevaisuudessa. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen.

Ympäristö ja talouskasvu eivät kuitenkaan ole vastakkaisia asioita. Mutta jos meillä ei ole elinkelpoista planeettaa, on ihan sama onko työpaikkoja. Uudet innovaatiot luovat uutta työtä, näin on tapahtunut kautta historian, ammatteja poistuu, niiden tilalle tulee uusia Vihreä siirtymä on siis myös mahdollisuus.

Suomi on Demokratia ja politiikka on huomattavasti kompleksisempi asia kuin kyse johtajuudesta ja vahvuudesta. Pahimmillaan ns. vahvan johtajan aikaansaamia tuloksia näemme nyt Ukrainan sodassa. Jaettua vastuuta ja yhteisiä visioita tarvitaan, etenkin vaikeina aikoina. Hyvällä johtajalla on näkemystä ja kykyä johtaa, vetää yhteen asioita ja löytää ratkaisuja sekä kuunnella.

Suomi on kokonaisuus, jossa eri alueilla on omat vahvuutensa. Suomessa tulee olla mahdollista valita asuinpaikkansa. Tässä ei tarvita kärjistämisiä, ei ole kyse siitä, että joka kunnassa pitää olla R-kioski ja paljon palveluita, vaan siitä että on toimiva infrastruktuuri, joka mahdollistaa elämisen ja yrittämisen eri puolilla suomea.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, mutta en osaa sanoa onko se hyvä asia, tai paha asia. Luonnollista kehitystä. Kaupungit ovat merkittävässä asemassa mm. kansainvälisessä kilpailussa. Kaupunkien kasvasessa tulee pitää huoli siitä, että niissä on kohtuuhintaisia asuntoja ja että palvelut pysyvät kasvavan asukasmäärän perässä.