Perussuomalaiset
Nro 208
Haluan Suomen olevan se maailman paras maa, jollaisena sen opimme tuntemaan: turvallinen, taloudeltaan vakaa ja lujaan sivistykseen nojaava.
37
Helsinki
Helsingin vaalipiiri
Kansanedustaja
Ylempi korkea-aste
kansanedustaja, kunnanvaltuutettu
Perussuomalaisten helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.
Ehdokkaalla on voimakkaita mielipiteitä suuntiin oikeisto ja kansalliskonservatiivi.
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Kestävä rauha Eurooppaan on saavutettavissa vain siten, että Venäjä ajetaan ulos kaikilta sen miehittämiltä alueilta Ukrainassa. Suomen on tehtävä asiassa oma aktiivinen osansa yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa. Avun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on luonnollisestikin varmistettava. Jälleenrakennusta on pyrittävä toteuttamaan ensisijaisesti hyökkääjältä takavarikoiduin varoin.
Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.
Näin Suomi käytännössä jo tekeekin. Uskottavasta itsenäisestä puolustuskyvystä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös Naton jäsenenä.
Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Lailla säädetyt sitovat henkilöstömitoitukset eivät ratkaise ongelmia sen enempää kouluissa kuin hoivapalveluissakaan. Veronkorotuksiin Suomella ei ole varaa ja velkaantuminen on saatava pysähtymään.
Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.
Olen sinänsä valmis harkitsemaan monenlaisia ratkaisuehdotuksia huumeongelman suitsimiseksi, mutta vielä en ole vakuuttunut siitä, että huumeidenkäyttöhuoneista todella olisi toivotunkaltaista hyötyä.
Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Väestön ikääntyminen edellyttää jo itsessään mittavia panostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sitä suuremmalla syyllä palvelut on järjestettävä tehokkaasti. Veronkorotuksiin Suomella ei ole varaa ja velkaantuminen on saatava pysähtymään.
Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.
"Nuorisorikollisuus" on nykyisin käytännössä maahanmuuttajataustaisten nuorten jengirikollisuutta. Tuntuvia rangaistuksiakin tarvitaan, mutta keskeisintä on ongelmia tuottavan maahanmuuton radikaali vähentäminen.
Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Nykyinen työttömyysturva on omiaan pitkittämään työttömyysjaksoja ja heikentämään työllistymisen kannusteita.
Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.
Työntekijöitä tarvitaan ja sellaisia sopiikin Suomeen houkutella. Nykyisin "työperäisenä" markkinoidaan kuitenkin usein myös sellaista maahanmuuttoa, joka tosiasiallisesti kuormittaa kansantaloutta enemmän kuin hyödyttää sitä.
Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Emme saa elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Vastuuttomaan jakopolitiikkaan ei ole varaa tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja maailmantalouden näkymät käyvät yhä epävarmemmiksi.
Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Verotus ei ole nollasummapeliä. Palkkaverotus on Suomessa liian kireää ja siksi omiaan hidastamaan talouskasvua. Kepeämmällä verotuksella luodaan edellytyksiä kasvulle ja siten aikanaan myös suuremmalle verokertymälle, mikä mahdollistaa lopulta myös paremmat palvelut.
Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.
Energian hintaa voidaan kestävästi saada alas vain turvaamalla energian riittävä tarjonta. Mahdollisten rahallisten tukitointen tulee olla lyhytaikaisia ja mahdollisimman tarkkaan rajattuja.
Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Luontokatoa tulee torjua aktiivisin suojelutoimenpitein. Metsiä pitää silti voida hyödyntää myös taloudellisesti. Hakkuiden paikalle kasvava uusi metsä on myös tehokas hiilinielu.
Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.
Talouteen, turvallisuuteen ja energiaan liittyvät epävarmuudet ovat nyt niin suuria, ettei Suomen ole syytä rajata mahdollisuuksiaan turvata oma huoltovarmuutensa myös kriisiolosuhteissa.
Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.
Liikkumista tulee helpottaa, ei vaikeuttaa.
Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia
Verotus ei ole nollasummapeliä. Suomen liian kireä verotus on omiaan hidastamaan talouskasvua. Kepeämmällä verotuksella luodaan edellytyksiä kasvulle ja siten aikanaan myös suuremmalle verokertymälle, mikä mahdollistaa lopulta myös paremmat palvelut.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
On koko yhteiskunnan etu, että ahkeruus, yritteliäisyys ja taloudellinen riskinotto kannattavat myös taloudellisesti. Siten syntyvät ne kannusteet, jotka tuottavat resursseja viime kädessä myös julkisten palveluiden rahoittamiseen.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Vapaa markkinatalous on tehokkain tapa tuottaa aineellista hyvinvointia. Sen myötä syntyy eniten myös verotuloja, joiden avulla yhteiskunta voi huolehtia heikoimmista jäsenistään.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Kannustinloukkuja riittää edelleen purettavaksi.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Julkinen omistus kilpailluilla markkinoilla toimivissa yrityksissä on huonosti toimiva yhtälö.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Lähiöiden levottomuudet, kunniamurhat, jengiväkivalta ja radikaali islam eivät ole hyvä asia. Hallitsematon maahanmuutto on Suomelle merkittävä uhkatekijä.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Kukin ilmaiskoon omaa sukupuolisuuttaan haluamallaan tavalla, kunhan ei loukkaa toisen oikeutta sukupuoliseen itsemääräämisoikeuteen. Julkisen vallan ja lainsäädännön ei kuitenkaan tarvitse taipua joka ainoan subjektiivisen kokemuksen huomioimiseen.
Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.
Rajoja ja rakkautta.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Päästöjen vähentäminen on joka tapauksessa järkevää. Omaa kilpailukykyä ja teollisuutta ei silti pidä vaarantaa.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Tämän pitäisi olla itsestään selvää.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Molemmat tulee huomioida. Jos ympäristöhaitta on vähäinen mutta taloudellinen hyöty merkittävä, kannattaa hanke toteuttaa. Jos taas ympäristöhaitta on merkittävä mutta taloudellinen hyöty vähäinen, on parempi jättää toteuttamatta.
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Tarvitaan sekä lujuutta että kompromissikykyä.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Ei koko Suomi tällä hetkelläkään ole asuttu. Sinänsä on asutuskeskustenkin etu, että säällistä elämää voi elää myös niiden ulkopuolella eivätkä kaikki pakkaudu kaupunkeihin.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Kaupungistuminen tuottaa enemmän hyvää kuin huonoa, vaikka ikäviäkin lieveilmiöitä toki on.