Suna Kymäläinen

Sitoutuminen Ukrainan jälleenrakennukseen on paitsi inhimillistä myös mahdollisuus Suomalaiselle osaamiselle. Esimerkiksi energiajärjestelmien ja rakennusten kunnostaminen ovat suomalaisen osaamisen ydintä. Myös erityisesti suomalainen koulutusjärjestelmä ja -sektori auttavat Ukrainaa, kun jälleenrakennus alkaa.

Suomella on uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu puolustuskyky, jota arvostetaan Natossa suuresti. Suomi neuvottelee itsenäisesti Naton jäsenyyteen liittyvistä asioista ja sovittaa puolustuksensa osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Suomen puolustuskyvyt suunnitellaan tulevaisuudessa osana Naton kokonaisuutta. Kysymys on ennen kaikkea koko liittokunnan turvallisuudesta. Samalla kyse on siitä, että Eurooppa kantaa vastuuta turvallisuudestaan. Natossa yhdessä sovittavat tavoitteet on otettava vakavasti. On päivänselvää, että Naton jäsenyys ei tule ilman kustannuksia.

Kouluissa tulee olla riittävästi aikuisia, jotta jokainen lapsi saa oppimiseen tarvitsemansa tuen. Koulujen ongelmien ehkäisemiseen pystytään parhaiten vaikuttamaan riittävän yksilöidyllä lasten ja nuorten tukemisella ja se edellyttää lailla määriteltyjä ryhmäkokoja.

Mielestäni Suomessa voisi pilottikokeilla tätä. Valvotut käyttötilat täydentäisivät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa ja mahdollistaisi siellä asioivalle henkilölle puhtaat käyttövälineet, hepatiitti-ja hiv-testauksen, rokotukset ja haavanhoidon. Käyttöhuoneiden ihmiset voidaan ohjata myös muihin sosiaali-ja terveydenhuollon palveluihin kuten päihde-ja mielenterveyspalveluihin. Valvotut käyttötilat parantaisivat julkisten paikkojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta, kun käyttö siirtyisi pois esimerkiksi parkkihalleista, puistoista ja julkisista wc-tiloista. Samaan aikaan käyttöhuoneet saattavat herättää myös turvallisuushuolia ihmisissä. Lieveilmiöihin voitaisiin kuitenkin vaikuttaa aktiivisella yhteistyöllä poliisin, henkilökunnan ja asiakkaiden.

Hyvinvointivaltion tärkeimpiä tehtäviä on taata jokaiselle ihmiselle vauvasta vaariin tulotasostaan riippumatta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut! Jos tilannetta ei korjata, se tulee näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitovelan pahentumisena. Edessä on äkkijarrutukset, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset ihmisille elintärkeisiin palveluihin hyvinvointialueilla.

Tarvitaan ennaltaehkäisevää, moniammatillista työtä, sillä usein rikollisuuden taustalla on syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Nykyisinkin laki sallii kovemmat rangaistukset kuin pääsääntöisesti niitä toteutetaan. Vakavimpien jengirikollisuuden muotojen kitkemiseksi voidaan tarvita myös vahvempaa viestiä yhteiskunnalta asian tuomittavuudesta ja tämä voi edellyttää myös tuomioiden koventamista. Ennaltaehkäisyyn ja lasten hyvinvointiin on panostettava jo pikkulapsivaiheesta alkaen.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Esimerkiksi panostukset koulutukseen, työvoimapalvelut ja elinkeinopolitiikka voivat tukea työllisyyttä. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin ja niiden väitettyjä työllisyysvaikutuksia liioitellaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä on paljon tehokkaampaa ja inhimillisempää torjua hyvin resurssoiduilla työllisyyspalveluilla.

Tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä - niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella onkin entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Samaan aikaan on tärkeää huolehtia, että jo olevat työttömät, niin suomalaiset kuin ulkomaiset saadaan työn piiriin.

Talouspolitiikkaa voidaan korjata ilman leikkauksia palveluista ja etuuksista. Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. SDP:n arvovalinta on, että julkista taloutta vahvistetaan pikemminkin talouskasvun, työllisyyden, hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta. Talouden kasvu on väline, joka mahdollistaa yhteiskunnan eheyden, ihmisten osallisuuden ja julkisen talouden kestävyyden. Liiat leikkaukset tuovat uusia vielä suurempia kustannuksia yhteiskunnalle.

Kokonaisuutena verotuksella pitää vahvistaa julkista taloutta, jotta suomalaisille tärkeät palvelut ja perustoimeentuloa turvaavat etuudet voidaan turvata. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista. Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla turvataan hyvinvointivaltion edellytykset SDP on sitoutunut siihen, että pieni-ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotus ei nouse.

Akuutissa kriisissä ihmisiä on tuettava. Lämmin koti ei voi olla riippuvainen lompakon paksuudesta. pidemmällä aikajänteellä tarvitaan uusia toimia. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vuoden 2023 alusta vähintään huhtikuun loppuun. SDP esittää kustannustuen kattamista määräaikaisella energiayhtiöille suunnatulla windfall-verolla

Asia ei ole yksiselitteinen. Valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. On tarpeen selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys-ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä edellä mainittujen erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla

Ilmastonmuutos on suurin koko maailmaa yhdistävä haaste. Ilmastotoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. Työ ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on Suomelle myös mahdollisuus, joka luo uutta kasvua ja työtä. Koko vientiteollisuus ja logistiikka sektori on sitoutunut tavoitteeseen ja sen saavuttaminen luo heille kilpailukykyä. Globaaleilla markkinoilla alhainen hiilijalanjälki on kilpailuvaltti ja menestymisen tae. Lisäksi uusi vihreän teknologian kehittyminen tuo lisää vientivaltteja Suomalaisille osaajille ja teknologialle. Olisi hulluutta jarruttaa lainsäädännöllä toimijakentän omia toimenpiteitä.

Eduskunta ei päätä Helsingin eikä minkään muun kaupungin ruuhkamaksuista! Ruuhkamaksuja mahdollistava lainsäädäntö on hyvä olla olemassa, mutta on ensisijaisen tärkeää, että päätöksenteko ruuhkamaksuista pysyy kunnilla!

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Menoleikkausten sijaan tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa. Liiat leikkaukset ennaltaehkäisevästä Lisäksi tarvitaan meno-ja tulosopeutusta, mutta se on tehtävä niin, että ihmiselle tärkeistä palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei leikata. Sen sijaan jatketaan ratkaisujen etsimistä julkisen hallinnon tehostamisesta. Verotuottoja lisätään tiivistämällä mm. pääomien veropohjia ja puuttumalla verovälttelyyn

En pidä kysymykseen sisällytetystä vastakkain asettelusta. Myös pienipalkkainen voi olla ahkera ja luova. On kuitenkin totta, että riskinottamisesta ja yrittämisestä pitää voida hyötyä. Ei menestymistä pidä demonisoida. Laajalti katsottuna yhteiskunnan eheyden kannalta suuret tuloerot eivät ole hyväksi ja siksi on tärkeää että pienituloisia tuetaan pysymään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

Markkinatalouden tulee toimia kaikkien ihmisten hyväksi tavalla, jossa lopputulokset ovat oikeudenmukaisia ja jokainen voi luottaa omaan tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista. Lisäksi se edellyttää markkinoiden toiminnan seuraamista ja tarpeellista puuttumista aloilla, joilla keskittymisen riski on olemassa

Sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen kuin sanktioilla uhkaaminen. Työikäisen ja työkykyisen ihmisen toimeentulon ei tulisi olla pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuden varassa ilman tämän tarvitsemaa tukea ja ohjausta palveluihin. Etuuksien ja palveluiden tulee nivoutua yhteen, tukea toisiaan ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Yhteiskunta rakentuu työn varaan. Valitettavasti osa tyytyy elämään vähemmällä ja käyttää järjestelmää tältä osin vastoin sen alkuperäistä tarkoitusta. Näiden ihmisten aktivoiminen on ensisijaista.

Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet hoituvat ja toteutuvat. Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palvelut on hoidettava myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Myöskään markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus. Esimerkiksi energia-ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

uskonto on jokaisen oma henkilökohtainen arvo ja voimavara. Kristilliset arvot ovat varmasti hyvä pohja päätöksenteolle. Mielestäni poliittisen päätöksenteon ei kuitenkaan tulisi perustua vain yhden nimetyn uskonnon arvopohjaan.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen (mies & nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Käsitys vain kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta sulkee ulos ne, jotka eivät mahdu perinteisiin naisen tai miehen muotteihin. Naisellisuus ei ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten yksinoikeus. Kaikilla tulee olla oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun haluamallaan tavalla

Asia ei ole yksiselitteinen. Pelkät kurinpidolliset toimet harvoin vaikuttavat juurisyihin. lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Heidän oikeuksiensa turvaaminen, heidän kasvamisensa yhteiskunnastamme kerran vastaaviksi aikuisiksi ja heidän kunnioittamisensa on perusedellytys sosialidemokratian päämäärien pysyvälle toteuttamiselle. Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitsemme siis tehokkaammin lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, ei kurinpidollisia toimia

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi ja muuttuvat paikoin jopa mahdottomiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnan toimintaedellytyksiin ja talouteen ovat suuret, mikäli lämpenemistä ei pysäytetä. On kuitenkin ensisijaista varmistaa ettei tuloerot ja eriarvoisuus kasva ilmastotoimien johdosta. Työ ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on Suomelle myös mahdollisuus luoda uutta kasvua ja työtä. Lisäksi kaikki eri toimialat ovat itse sitoutuneet ja tehneet toimia, jotta voivat vastata tähän yhdessä sovittuun ilmastotavoitteeseen. Pieni hiilijalanjälki on kilpailun edellytys ja hyöty globaaleilla markkinoilla toimiville yrityksille

Kyllä! Suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukainen, reilu ja inhimillinen. Samaan aikaan kuulumme myös aktiivisena osana kansainväliseen yhteisöön. kuitenkin keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos vaarantaa keskeisten perusarvojemme käytännön toteuttamisen. Köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen ja kestävä talouskasvu vaikeutuvat. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Kyllä! Sanna Marin on tästä parhain esimerkki. Hän on tarmokkaasti luotsannut Suomen useiden kriisien aikana rauhallisesti ja jämäkästi. Viisaan johtajan tulee kuitenkin ottaa huomioon myös muiden mielipiteitä, Suomi ei ole yksinvalta vaan demokratia. Viisas johtaja seisoo yhdessä sovittujen linjausten takana ja toteuttaa ne. Emme tarvitse lisää Sanna Marineja, mutta tarvitsemme enemmän hänen laillaan toimivia.

Kaikilla suomalaisilla, asuinpaikasta riippumatta, on oltava yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Koko Suomen asutettuna pitäminen on niin talouspoliittinen, sosiaalipoliittinen kuin turvallisuuspoliittinen kysymys. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka näkyy myös Suomessa. Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Samoin on kuitenkin tunnistettava maakuntien kasvukeskuskaupunkien merkitys alueellisen kehityksen moottoreina.