Pauli Kiuru

Ukrainassa taistellaan länsimaisten arvojen puolesta. Venäjän voitto tarkoittaisi kasvavaa uhkaa Euroopalle ja Suomelle. Jälleenrakentaminen on valtava urakka. Sotakorvauksien kulut kuuluvat Venäjän maksettaviksi. Siihen tavoitteeseen on pyrittävä rauhan koittaessa. Sotakorvausten saaminen on tietysti epävarmaa. Mahdollinen tuki on koordinoitava kansainvälisesti. EU:lla on iso rooli. Jälleenrakentaminen avaa vientimahdollisuuksia myös Suomelle. Vladimir Putin on aiheuttanut käsittämättömän määrän inhimillistä hätää, turvattomuutta, asevarustelua sekä taloudellisia menetyksiä koko maailmalle. Luottamuksen palauttaminen Venäjään on mahdotonta Putinin ollessa vallassa. Hän on korttinsa paljastanut.

Hakiessamme ja liittyessämme Natoon olemme sitoutuneet sen yhteisiin tavoitteisiin ja velvollisuuksiin. Jäsenenä saamme yhteisön tarjoamat turvatakuut. Venäjän naapurimaana myös oma puolustusvalmiutemme pitää olla hyvässä kunnossa.

Oppimistulokset ovat heikentyneet. Yhä useampi peruskoulun lopettava ei osaa esimerkiksi lukea riittävän hyvin selviytyäkseen jatko-opinnoista. Inkluusio ilman riittäviä opetusresursseja lisää rauhattomuutta. Luokkiin on saatava työrauha. Jatkuvasti opetusta häiriköivät on siirrettävä muusta ryhmästä erilleen. Opettajat toivovat, että he saisivat keskittyä opettamiseen. Hankkeita, projekteja ja raportteja on liikaa. Veronkorotuksia en näe ratkaisuna. Vahvistamalla taloutta, lisäämällä työn kannustavuutta ja yrittäjyyttä saamme lisää verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen.

En ole ajatuksesta kovin innostunut. Se viestii mielestäni hyväksyntää huumeiden käytölle. En sulje kokeilua kuitenkaan pois esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kannattaa tutkia myös kansainvälisiä käytäntöjä sekä niiden tuloksia.

Ihmisten on päästävä hoitoon ja kuntoutukseen ilman viivytyksiä. Jotta lakisääteiset palvelut pysytään turvaamaan, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen tuottamien palveluiden hyödyntämistä. Kela-korvauksia on syytä kasvattaa – ei leikata, kuten hallitus on tehnyt. Yksityisen puolen palveluja on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle alimitoitetulla rahoituksella. Rahoitustoiveita tulee varmasti. Akuutit ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lisärahoituksella. Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan kuitenkin tulevalla vaalikaudella. Veronkorotuksia en näe ratkaisuna. Vahvistamalla taloutta, lisäämällä työn kannustavuutta ja yrittäjyyttä saamme lisää verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen.

Kokoomus on valmistellut toimenpideohjelman, jolla halutaan ehkäistä rikollisuutta ja jengiytymistä. Ohjelmassa on pehmeitä ja kovia keinoja. Liian avoin maahanmuuttopolitiikka on yksi syy. Ongelma ei ratkea, jos kouluttamattomia tulijoita otetaan lisää hyvin erilaisen kulttuurin omaavista maista. Työperäinen maahanmuutto on eri asia. Poliisi on varoittanut jo vuosia katujengirikollisuuden rantautumisesta Suomeen. Varoittelu ei ole ollut turhaa. Rangaistuksen koventamisperusteena tulisi huomioida järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä tehdyt rikokset. Sama koskee myös ampuma-aserikoksia, jos ase löydetään jengiläisen hallusta. Kirjoitin asiasta Aamulehdessä mielipiteessäni 20.2.2022. Se löytyy myös kotisivultani välilehdeltä ”Kirjoituksia ja puheita”.

Turva voisi olla työttömyyden alussa hieman nykyistä korkeampi, minkä jälkeen se laskisi portaittain. Kesto voidaan rajata 200 päivään. Uudelleentyöllistymisen todennäköisyys on suurin työttömyyden alussa. Lähes 60 % työttömyysjaksoista päättyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Työllistyminen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti ennen ansiosidonnaisuuden päättymistä. Ruotsissa ansiosidonnaisen kesto on Suomea merkittävästi lyhyempi.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku on 2030-luvulla kääntymässä laskuun. Suomi tarvitsee osaavien ja motivoituneiden kansainvälisten työntekijöiden rekrytointia. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluista huolehtiminen edellyttää, että työvoimaa on joustavasti ja nopeasti saatavilla. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyys on korkeampi kuin suomalaisten työllisyys. Yritysten lisäksi julkisen sektorin edellytyksiä kansainväliseen rekrytointiin on vahvistettava. Jos yritys ei saa työvoimaa avoimiin tehtäviin, niin koko yrityksen tulevaisuus ja jo olemassa olevat työpaikat voivat vaarantua. Suomalaisista korkeakoulusta valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille on valmistumisen jälkeen tarjottava mahdollisuus jäädä Suomeen töihin.

Julkisen talouden tervehdyttäminen on saatava vauhtiin. Talouskasvu pienentää riskiä leikkauksista. Suorien sopeutustoimien ohella työnantajayritysten määrä on saatava kasvuun, avainalojen työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja työnteko on saatava kaikissa tilanteissa kannustavimmaksi vaihtoehdoksi. Terve talous on turvallisuutemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme vakuutus. Hallitus on ollut kyvytön tekemään ikäviä päätöksiä. Sopu on hoidettu velkarahalla. Velkaantuminen ja kohoavat korkomenot tarkoittavat pienentynyttä mahdollisuutta reagoida tuleviin taantumiin ja kriiseihin. Taloudellisen liikkumavaran heikentyminen on riski hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttämiselle. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositteli syksyllä Suomelle velkaelvytyksen lopettamista.

Työnteko pitää saada kaikissa tilanteissa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Vahvistamalla taloutta, lisäämällä työn kannustavuutta ja yrittäjyyttä saamme lisää verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Työn verotusta keventämällä helpotetaan kotitalouksien taloudellista tilannetta suoraan ja parannetaan työn vastaanottamisen kannustimia. Kireä työn verotus on verojärjestelmän keskeinen rakenteellinen kasvua jarruttava ongelma. Ansiotuloverotuksen keventäminen vauhdittaa työllisyyttä ja talouskasvua ja synnyttää siten uutta verotettavaa tuloa. Ekonomistien arviot niin sanotusta veronalennuksen itserahoittavuusasteesta vaihtelevat. 117 suomalaisen ekonomistin vastausten keskimääräinen arvio oli, että veronalennukset rahoittavat itsensä noin puoliksi.

Tuki on perusteltua, jos yritys tai henkilö on haavoittuvassa asemassa. Lämpö, lääkkeet tai ruoka eivät voi olla toisiansa poissulkevia. Lähtökohdiltaan terveen yrityksen toiminnan ja työpaikkojen jatkuminen ei saa vaarantua hetkellisen hintashokin vuoksi. Tuesta ei saa muodostua pysyvää mallia. Energiantuotannossa on päästävä omavaraisuuteen, hyvään huoltovarmuuteen sekä kohtuullisiin hintoihin. Ennustettavuus on tärkeää.

Hakkuut on pidettävä tasapainossa metsänkasvun kanssa. Ainakaan suuriin lisäyksiin ei käytettävissä olevan tiedon valossa ole varaa. On alueita, joissa hakkuut ovat ylittäneet yleisen hyväksyttävyyden kannalta kestävän tason. Metsänkasvua on pyrittävä lisäämään. Metsitykselle sopivat alueet ja heikkotuottoiset pellot on saatava kannustimien avulla metsitetyiksi. Päätöksenteko metsäasioissa on pidettävä kansallisissa käsissä. Luonnon monimuotoisuutta on turvattava arvokkaimpia kohteita suojelemalla ja talousmetsien luonnonhoidon avulla.

Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoite on vuodessa 2050. Trendiltä poikkeaminen väliaikaisesti on hyväksyttävää, jos taloutemme kohtaa merkittäviä ennalta-arvaamattomia shokkeja. Kunnianhimoiset tavoitteet tuottavat myös innovaatioita, palveluita ja tuotteita, joilla on merkittävää kaupallista arvoa ja vientimahdollisuuksia. Kehitystyössä on syytä olla edelläkävijöiden joukossa.

Päästövähennyksiin pyrittäessä suomalaisia on kannustettava päivittämään ajoneuvonsa uudempiin ja vähäpäästöisempiin malleihin. Autot eivät ole ongelma – päästöt ovat. Autoilijoiden maksutaakan lisääminen veronkorotuksin tai ruuhkamaksuin ei ole ratkaisu. Suomen autokanta on eurooppalaisittain tarkasteltuna iäkästä. Sen uusiutumisen nopeuttamiseksi kokoomus haluaa asteittain alentaa autoveroa. Ihmiset eivät ajele autoillaan huvikseen. On päästävä töihin ja harrastuksiin.

Turkistarhaus työllistää ja tuo vientituloja Suomelle. Alueellisesti sillä on suuri merkitys. Eläimien olosuhteet on oltava hyväksyttävät, ja lajinmukaiselle käyttäytymiselle pitää olla mahdollisuudet. Tuotteiden kysyntä todennäköisesti hiipuu pitkällä aikavälillä ja se vaikuttaa osaltaan tuotantoon.

Veronkorotuksia en näe ensisijaisena ratkaisuna. Erityisesti kiristyvää työnverotusta on vältettävä. Vahvistamalla taloutta, lisäämällä työn kannustavuutta sekä yrittäjyyttä saamme lisää verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. On varmasti palveluita, joista voidaan hieman karsia. Tiukassa tilanteessa voi myös löytyä tilaa veroille, joiden vaikutukset eivät ole kielteisiä työnteolle ja yrittämiselle.

Ahkeruudesta tulee palkita. Jos kannusteita työnteonteolle ja vaurastumiselle ei ole olemassa, niin paljon inhimillistä potentiaalia jää käyttämättä. Se olisi vahinko sekä yksiöille itselleen että yhteiskunnalle. Suomi tarvitsee ahkeria ihmisiä, jotka työllään elättävät itsensä ja perheensä sekä maksavat samalla kohtuullisen osuuden veroina hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti vertailuna kohtuulliset ja ymmärrettävät. Työnteolla vaurastuminen pitää olla mahdollista myös tulevaisuudessa.

Valtio puuttuu jo nyt merkittävällä tavalla markkinoiden toimintaan. Lisäsääntely aiheuttaa kustannuksia ja heikentää talouden dynaamisuutta. Markkinoiden pitää olla kaikille osapuolille reilu, kannustava ja ennustettava. Valtion ja kuntien ei pidä pyrkiä aloille, jossa on jo toimivat markkinat. Julkisyhteisöjen pitäisi noudattaa lakia erityisen tarkasti – ei vain kirjainta vaan myös lain tarkoitusta. Kikkailu ”in-house” -järjestelyillä ei ole sopivaa. Hankintalain tarkoitusta kierretään ostamalla yksi osake tai alle 1 %:n osuus, jotta vältetään kilpailutus.

Sosiaaliturva on tarpeen, jotta ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää kaikissa tilanteissa. Valtaosa tukien saajista toimii asiallisesti vääristelemättä tai salaamatta tietojaan. On kuitenkin pieni vapaamatkustajien joukko, joiden ensisijainen tavoite on vältellä kaikkea koulutusta tai työtä samalla omat sosiaalietuutensa maksimoiden. Mukana on myös tietoista vääristelyä. Jokaisen tulisi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen omien voimavarojensa mahdollistamalla tavalla. Toistuvien väärinkäytösten tulee johtaa sanktioihin.

Valtion ja kuntien ei pidä pyrkiä aloille, jossa on jo toimivat markkinat. Markkinoiden pitää olla kaikille osapuolille reilu, kannustava ja ennustettava. On toimialoja, joilla toimiminen sopii myös yrityksille. Valtion, kunnan tai yrityksen monopoli on harvoin markkinoille eduksi. Julkisyhteisöjen pitäisi noudattaa lakia erityisen tarkasti – ei vain kirjainta vaan myös lain tarkoitusta. Kikkailu ”in-house” -järjestelyillä ei ole sopivaa. Hankintalain tarkoitusta kierretään ostamalla yksi osake tai alle 1 %:n osuus, jotta vältetään kilpailutus.

Kansainvälinen vuorovaikutus on eduksi. Monikulttuurisuus ei kuitenkaan toteudu, jos maahanmuuton seurauksena syntyy segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä. Olen perännyt maahanmuuttoon maltillisuutta. Naiivius alkaa onneksi väistymään. Kaikki maahanmuutto ja "monikulttuurisuus" ei ole tavoiteltavaa. Suomesta haetaan turvaa. Jos hakija tuo tullessaan rikoksia ja turvattomuutta, niin myötätuntoni ei ole hänen puolellaan. Tarvitsemme kuitenkin työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme ahkeria ja koulutettuja ihmisiä, jotka arvostavat ja hyväksyvät oman taustansa ohella Suomen tavat ja kulttuurin.

Toisia pitää kohdella samalla tavalla kuin toivoisi itseänsä kohdeltavan. Rehellisyys, ahkeruus, suvaitsevaisuus ja vaatimattomuus ovat minusta hyviä arvoja.

Perustuslain linjaus on hyvä lähtökohta. Parannettava varmasti löytyy käytännön elämässä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Kuri on hieman negatiivinen ilmaisu. Lapset kaipaavat selkeät rajat ja sen kautta tulevaa turvallisuudentunnetta. Välittäminen on olennaisempaa ja tehokkaampaa kuin kurilla johtaminen. Kaverivanhemmuus ei ole toimiva lähestymistapa. Lapset tarvitsevat vastuunkantajia lähelleen ja sitä kautta saatavaa turvallisuudentunnetta. On oltava läsnä ja kuunneltava. On asetettava selkeät ja johdonmukaiset säännöt. Lapsille on luettava. Lapset kaipaavat päiviinsä selkeän rytmin.

Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoite on vuodessa 2050. Trendiltä poikkeaminen väliaikaisesti on hyväksyttävää, jos taloutemme kohtaa merkittäviä ennalta-arvaamattomia shokkeja. Kunnianhimoiset tavoitteet tuottavat myös innovaatioita, palveluita ja tuotteita, joilla on merkittävää kaupallista arvoa ja vientimahdollisuuksia. Kehitystyössä on syytä olla edelläkävijöiden joukossa.

Suomen tulee ajatella ensisijaisesti omia kansalaisiaan ja heidän turvallisuuttansa. Se on pienen valtion olemassaolon edellytys. Ketään ei voi kuitenkaan esimerkiksi lähettää Suomesta kuolemaan tai kidutettavaksi. Kansallinen etu toteutuu usein myös kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten kautta. Toimimalla aktiivisesti esimerkiksi EU:ssa ja Natossa, edistämme myös omaa etuamme. Kaikissa tilanteissa emme voi olla edunsaajina. Se kuuluu sopimusten luonteeseen. Yhteistyö edellyttää vastavuoroisuutta tilanteiden mukaan.

Ympäristön kustannuksella ei pidä hakea pidäkkeettömästi talouskasvua. Ne vuosikymmenet ovat takana. Tavoitteena on oltava päästötön talouskasvu. Irtikytkentä kasvun sekä lisääntyvien päästöjen ja ympäristökuormituksen välillä on mahdollista. Lähes kaikessa lainsäädännössä arvioidaan jo nyt ympäristövaikutukset. Selvästi haitalliset ja vähän lisäarvoa tuottavat hankkeet on jätettävä toteuttamatta.

Vahvoja johtajia tarvitaan, jotka uskaltavat tehdä myös epämiellyttäviä päätöksiä paineesta huolimatta. Päättyvällä vaalikaudella hallitus teki kompromisseja, jotka rahoitettiin velkarahalla. Sillä tiellä emme voi enää jatkaa. Velkaantuminen ja kohoavat korkomenot tarkoittavat pienentynyttä mahdollisuutta reagoida tuleviin taantumiin ja kriiseihin. Taloudellisen liikkumavaran heikentyminen on riski hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttämiselle.

Muuttoliike kaupunkeihin ja rannikoille on kansainvälinen trendi. Sen kielteisiä vaikutuksia pitää pyrkiä rajoittamaan Suomessa. Maaseutu on pidettävä elinvoimaisena. Se on myös huoltovarmuuskysymys. Väestön pakkautuminen pääkaupunkiseudulle aiheuttaa monia ongelmia muun muassa asuntopolitiikalle ja liikenteelle.

Kaupungistumiseen liittyy hyvä ja huonoja puolia. Koko Suomi ei voi pakkautua pääkaupunkiseudulle. Tarvitsemme vahvoja maakuntakeskuksia ja myös seutukaupunkeja. Muuttoliikettä ei voi pysäyttää, mutta sen kielteisimpiä vaikutuksia pitää pyrkiä rajamaan.