Ehdokkaan Birgitta Johansson tiedot

Kuvassa Birgitta Johansson (valitsijayhdistys) -puolueen ehdokas Birgitta Johansson
Birgitta Johansson Birgitta Johansson (valitsijayhdistys)Nro 485
Päätöksenteon lähtökohdaksi aina luonnon ja ihmisen terveys ja hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja maalaisjärki.
Sosiaalinen media:
Ikä:111
Paikkakunta:Espoo
Vaalipiiri:Uudenmaan vaalipiiri
Ammatti:Opettaja, yrittäjä
Koulutus:Ylempi korkea-aste
Kuvausteksti:Olen musiikin ja äänenkäytön ammattilainen, opettaja, yrittäjä ja Ympäristöpuolueen puheenjohtaja. Vapaa-ajalla koiraihminen, senioriurheilija, piha-/puutarhatyöläinen, oman ekotalon suunnittelija ja monen muun asian harrastaja. Lähes kaikki kiinnostaa. Luottamustehtäviä kouluajoista lähtien. Asuminen sekä suurkaupungissa että pienessä kunnassa, vierailu 30-40 maassa ja monipuolinen työkokemus antavat paljon näkökulmia. Puutun epäkohtiin varsin perusteellisesti. Ongelmatilanteita käsittelen asiapohjalta, joten kanssani on yleensä helppo tulla toimeen. Perusoikeuksia ja yleistä oikeustajua ei saa loukata eikä luontoa tai asuinympäristöjä pilata. Kaupunkien liiallisella tiivistämisellä, lähiluonnon menettämisellä ja asukasmäärän hallitsemattomalla kasvulla on kauaskantoisia seurauksia. Maalaisjärki, kokonaisvaltainen hyvinvointi, vastuullinen yksilönvapaus, inhimillisyys. Ympäristöpuolueen rekisteröintiä voi kannattaa sitoumuksetta täällä: https://puoluerekisteri.fi/puolue/47

Ehdokas arvokartalla

Ehdokkaalla on voimakkaimmat mielipiteet arvoista maaseutu - kaupunki-akselilla.

Vastaukset vaalikoneeseen

Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.

Kysymysteema: Turvallisuus­politiikka
Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Birgitta Johansson

Väkivallan uhriksi joutuneita tulee aina auttaa sekä puolustautumaan että toipumaan. Toki kustannukset tulee määritellä siten, että Suomen on mahdollista pitää huolta myös itsestään.

Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.
Birgitta Johansson

Natoon kuuluvien maiden tulee tietenkin toteuttaa jäsenyyden ehdot.

Kysymysteema: Hyvinvointi­valtio
Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Birgitta Johansson

Asiallisen kokoiset opetusryhmät ovat monestakin syystä paikallaan. En kuitenkaan näe, että tähän tarvittaisiin erillinen laki. Olen itse käynyt koulua nykyistä suuremmissa, yli 30 oppilaan luokissa, ja tehnyt vuosia sekä aineen- että luokanopettajan viransijaisuuksia eri ala- ja yläasteilla sekä lukioissa. Omien kokemusteni perusteella en näe opetusryhmien kokoa kynnyskysymyksenä koulussa viihtymiselle ja hyville oppimistuloksille. Silloin toki erityistä tukea vaativat oppilaat on eriytettävä. Kouluissa tulisi panostaa oppimista tukeviin olosuhteisiin ja selkeisiin pelisääntöihin, joiden toteuttamiseen opettajille on annettava myös keinot.

Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.
Birgitta Johansson

Olisi järkevää lisätä vieroituksen ja sen jälkeisen kuntoutuksen ja seurannan resursseja ja tehdä lakimuutos, jossa näiden toteuttamiseen ei tarvittaisi käyttäjän suostumusta. Tavoitteeksi pysyvä apu ongelmakäytön lopettamiseen, oli kyse sitten huumeista tai alkoholista.

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Birgitta Johansson

Sote-uudistuksen eräs lähtökohta oli palvelujen saatavuuden paraneminen ja kustannussäästöt. Toimintojen järkeistämisellä ja tehostamisella kustannusten parempi hallinta pitäisi pystyä aloittamaan välittömästi ilman jatkuvaa lisärahoituksen tarvetta. Sote-uudistuksen vaikutuksia julkisiin menoihin tulee tarkkailla, ja mikäli uudistus osoittautuu hyvin kalliiksi ratkaisuksi, on pohdittava muita vaihtoehtoja. Hankinnoissa tulisi olla tarkkana eikä erehtyä rahoittamaan heikosti toimivia järjestelmiä, kuten yli 800 milj. euroa maksava toimimaton Apotti. Tällainen julkisten varojen tuhlaus on täysin kestämätöntä.

Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.
Birgitta Johansson

Molempia tarvitaan. Ruotsin viranomaisten kokemusten perusteella jengiväkivallan estämisessä tärkeää on sekä varhainen, tiukka puuttuminen että ennaltaehkäisy, eikä rinnakkaisyhteiskuntia ja jengejä pidä hyväksyä. Väkivaltarikosten seuraamukset Suomessa ovat ylipäätään omaisuusrikoksiin ja joskus jopa tahattomiin liikennerikkomuksiin verrattuna vähäisiä. Rangaistusten tulisi noudattaa paremmin yleistä oikeustajua. Väkivaltarikolliset tulee pitää poissa yhteiskunnastamme riittävän kauan, jotkut jopa lopullisesti. Suomalaisten tulee voida liikkua kaduilla rauhassa ja elää turvallisesti omaa normaalia elämäänsä.

Kysymysteema: Julkinen talous
Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Birgitta Johansson

Ansiosidonnaisen kestoa lyhennettiin kuluneella hallituskaudella, eivätkä siitä saadut tulokset ole yksiselitteisiä. Lyhentäminen johtaa enemmän omaa alaa vastaamattoman työn vastaanottamiseen ja siten alempaan tulotasoon, mikä taas vähentää valtion verotuloja, ja tietenkin koulutusta vastaamaton työ usein myös heikentää motivoitumista työntekoon. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin kuitenkin porrastaa siten, että se kannustaa vastaanottamaan työtä nopeammin. Noin yleisesti ansiosidonnaisesta järjestelmästä tulisi luoda oikeudenmukaisempi. Nythän kaikki työntekijät maksavat palkastaan ansiosidonnaisten korvausten kustannuksia (työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5%), mutta vain työttömyyskassojen jäsenet pääsevät nauttimaan sitä.

Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.
Birgitta Johansson

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että työelämään tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Pitäisi kuitenkin pureutua myös siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on paljon. Ulkomaisen työvoiman käyttö ei saisi johtaa halpatyömarkkinoihin. Korkeasti koulutettuja osaajia tämä ongelma ei käsittääkseni yleensä koske, ja heitä tulisikin voida rekrytoida nykyistä helpommin.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Birgitta Johansson

Tietty määrä valtionvelkaa on täysin normaalia, mutta velanoton määrä pitäisi saada laskuun. Palveluja ei tule heikentää, mutta julkisia menoja on priorisoitava kohteisiin, jotka vaikuttavat suoraan ympäristön pilaantumisen estämiseen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös julkisten hankkeiden ammattitaidoton hoitaminen kasvattaa julkisia menoja turhaan. Tuet on kohdennettava paremmin. Sosiaalietuudet on tarkoitettu heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon varmistamiseen, ja niiden leikkaukset tulee kohdentaa sinne, missä ne eivät vaikuta elämänlaatuun. Suurelta osin ongelmia aiheuttaa myös liian pieni yksityinen sektori (yritystoiminta), jonka tuottamilla verotuloilla julkiset palvelut rahoitetaan. Yritystoiminnan edellytyksiä helpottamalla asia korjaantuisi pitkälti.

Kysymysteema: Omat rahat
Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Birgitta Johansson

Palveluja ei pidä heikentää, mutta palkkojen verotuksen tulisi olla työntekoon kannustavaa. Tällä hetkellä näin ei aina ole. Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten verotus on moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa melko ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei myöskään pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa. Noin yleisesti verotusta tulisi kohdentaa siten, että ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä kuluttamisella. Kuluttamisen tulisi enenevässä määrin kohdistua ei-aineelliseen kuluttamiseen, kuten harrastustoimintaan ja muuhun itsensä kehittämiseen. Tietty määrä valtionvelkaa on täysin normaalia, mutta velanoton määrä pitäisi saada laskuun.

Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.
Birgitta Johansson

Ensisijaisesti tulisi jatkaa energiantuotannon omavaraisuusasteen nostamista ja kulutuksen vähentämistä niin, että myös vähätuulisina talvikuukausina voitaisiin välttää tuontisähkön hankinta. Tulisi korjata myös energiamarkkinoiden hinnoittelun vääristymät siten, että Suomessa sähkön hinta noudattaisi sen tuotantokustannuksia. Nyt mm. maakaasun hinta ohjaa sähkön hintaa meillä EU-laajuisen hintamekanismin takia. Huippukalliin sähkön aikanakin suomalaisten energiayritysten tuotantohinnat ovat pysyneet yhtä matalina kuin ennenkin, mutta ne ovat voineet laskuttaa asiakkaita kohtuuttomasti. Tällaisiin tilanteisiin tulisi kehittää mekanismi kuluttajien auttamiseksi. Suoran tuen sijaan olisi parempi soveltaa niin yritysten kuin kuluttajien kannalta selkeämpää ja ennakoitavampaa hintakattoa.

Kysymysteema: Ympäristö ja ilmasto
Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Birgitta Johansson

Suomessa hakataan metsiä tutkimusten mukaan liikaa. Hakkuiden määrää olisi syytä rajoittaa kestävälle, tutkimuksiin perustuvalle tasolle. Lajikadon osalta suurimmassa vaarassa ovat vanhoissa metsissä elävät lajit, joten näitä metsiä ja niiden monipuolista lajistoa tulee suojella aivan erityisesti. Myös kaupunkien omistamien vanhojen metsien säilyttämisestä tulee huolehtia, koska niissä elää talousmetsäkäytön puuttuessa usein hyvin rikas lajisto. Talousmetsien kestävän käytön mahdollisuuksia on tarkasteltava entistä pitkäjänteisemmin ja huolellisemmin. Myös yhtenäisten metsäalueiden ja niiden muodostamien luonnonvaraisille eläimille ja virkistyskäytölle tärkeiden viheryhteyksien säilyttäminen tulee huomioida.

Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.
Birgitta Johansson

Ajankohdan siirtäminen eteen päin on kieltämättä tullut mieleen viime aikoina. EU:n tavoitehan on vuodessa 2050. Siirtäminenhän ei tarkoittaisi sitä, ettemme voisi joka tapauksessa edistää puhtaita teknologioita ja innovaatioita. Uusimpien ennusteiden mukaan tosin tuota EU:n yhteistä tavoitetta voisi olla syytä siirtää aiemmaksi. Jos tämänhetkiseen tavoitteeseen pääsy tarkoittaa tavallisen ihmisen elämän huomattavaa hankaloitumista, jokapäiväisen liikkumisen vaikeutumista ja luontoalueiden laajaa tuhoamista kaivosten, tuulivoimaloiden ja niiden siirtolinjojen alta ilman kunnollisia ympäristöselvityksiä, tavoite saattaa olla liian tiukaksi asetettu. Ilmastonmuutos on kaikkien maailman valtioiden yhteinen ongelma, ja sen hillitsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa kansainvälistä yhteistyötä.

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.
Birgitta Johansson

Kaikki eivät voi valita liikkumista joukkoliikenteellä, vaikka haluaisivatkin. Ruuhkamaksut koettelisivat rankimmin pienituloisia, liikuntaesteisiä ja pienyrittäjiä, joille auton käyttö on välttämättömyys. Yrittäjille, joilla on liiketiloja kaupunkien keskusta-alueilla, aiheutuisi haittaa asiakkaiden liikkumisen kallistumisesta. Tiemaksua sen sijaan tulisi periä ulkomaalaisilta, etenkin raskailta ajoneuvoilta, jos ne tulevat maasta, jossa suomalaiset maksavat tienkäytöstä.

Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.
Birgitta Johansson

Kyllä, välittömästi. Turkistarhaus on epäeettinen jäänne menneisyydestä. Elinkeinoja tulee joka tapauksessa katoamaan tarpeiden muuttuessa. Tämä on markkinataloudessa täysin luonnollista, eikä turhia aloja pidä tekohengittää loputtomiin. Ei edes sellaisia, joihin ei sisälly eettisiä ongelmia, mutta ei varsinkaan sellaista joka aiheuttaa suurta ja täysin tarpeetonta kärsimystä eläimille.

Kysymysteema: Arvot
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia
Birgitta Johansson

Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten verotus on moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa melko ankaraa. Palkkaverotusta ei siis tule kiristää, mutta voidaan korottaa sellaisia haitta- ja kulutusveroja, joiden käyttöönotto tukee ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyttä. Korotukset eivät saa kohdistua yritysten toimintaedellytyksiin tai pienituloisimpiin. Verotusta tulisi kohdentaa siten, että ympäristöä ja hyvinvointia kuormittava kulutus vähenisi ja korvautuisi terveyttä edistävällä, ympäristöä säästävällä, ei-aineellisella kuluttamisella kuten harrastustoiminnalla ja muulla itsensä kehittämisellä. Jos sosiaalietuuksia leikataan, leikkauksia ei tule kohdentaa pienituloisiin, vaan sinne, missä ne eivät vaikuta ihmisten elämänlaatuun.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Birgitta Johansson

Lähtökohtaisesti työnteosta ja kouluttautumisesta tulee palkita. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat siis työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Birgitta Johansson

Kuitenkin esim. koronakriisin kaltaisissa tilanteissa tai suoraan luonnon ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa se on paikallaan.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Birgitta Johansson

Sosiaalietuuksien kohdentamisessa olisi korjattavaa. Sosiaalietuudet on tarkoitettu vaikeassa tilanteessa olevien toimeentulon varmistamiseen. Järjestelmän ongelmana on sen monimutkaisuus ja monissa tapauksissa heikko kannustavuus lisätulojen hankkimiseen. Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa. Jokaisella on oikeus suunnitella toimeentulonsa taso. Jos järjestelmä sallii pitkäaikaisen toimettomuuden tai suoranaiset väärinkäytökset, ei vika ole käyttäjässä vaan järjestelmässä. Suurelta osin ongelmia aiheuttaa myös liian pieni yksityinen sektori (yritystoiminta), jonka tuottamilla verotuloilla julkiset palvelut rahoitetaan. Yritystoiminnan edellytyksiä helpottamalla asia korjaantuisi pitkälti.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Birgitta Johansson

Valtio-omistuksissa voitaisiin keskittyä yrityksiin, joiden toiminnalla on selkeä yhteiskunnallinen intressi huoltovarmuuden tai kuluttajille aiheutuvien välttämättömien kustannusten osalta Energiatuotantoa, liikenneyhteyksiä tai tietoliikennettä hoitavissa yrityksissä valtion mukanaolo on perusteltua. Siksi onkin ällistyttävää, että esimerkiksi sähköverkkojen myynti aikanaan sallittiin. On sen sijaan kyseenalaista onko valtion oltava mukana konepajayritysten tai metsäyhtiöiden omistajana. Niiden myyntiä voitaisiin markkinatilanteen mukaan harkita.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Birgitta Johansson

Kulttuurinen monimuotoisuus sinänsä on iloinen ja ihmisiä kehittävä asia. Hallitsematon maahanmuutto on kuitenkin aiheuttanut myös ikäviä lieveilmiöitä, ja vieraskielisten osuuden ennustettu nopea kasvu 30%:iin esim. meillä Espoossa ei mielestäni ole toivottava kehityssuunta. Läheisessä vuorovaikutuksessa elävien kulttuurien tulisi olla yhteensovitettavissa siten, ettei ongelmia moraalikäsitysten ja lakien noudattamisen suhteen esiintyisi. Silloin suhtautuminen erilaisuuteen ja vieraisiin kulttuureihin pysyisi helpommin positiivisena.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Birgitta Johansson

Jos tarkoitetaan sellaisia kristillisiä arvoja kuin lähimmäisenrakkaus, huolenpito, toisen ihmisen kunnioittaminen, anteeksianto ja rehellisyys, niin ilman muuta.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Birgitta Johansson

Biologisia sukupuoliahan on vain kaksi, mutta käsityksiä omasta sukupuoli-identiteetistä sitten enemmän. Jokaisella tulee olla oikeus määritellä itsensä siten kuin haluaa, ja Suomessa tilanne on tältä osin jo melko hyvä. Virallisissa rekistereissä ja toisten ihmisten elämään vaikuttavissa asioissa voitaisiin harkita biologisen sukupuolen ja oman identiteetin mukaisen sukupuolen erottamista toisistaan.

Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.
Birgitta Johansson

Rajoja ja rakkautta. Erilaiset kasvatusohjeet ja -oppaat voivat olla monessa asiassa hyödyllisiä, mutta vanhempien olisi joskus hyvä luottaa enemmän myös omiin vaistoihinsa siinä, mitä juuri se oma lapsi tarvitsee. Ja tietenkin tarvitaan paljon yhteistä aikaa, jotta oppii tunnistamaan ne oman lapsen tarpeet.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Birgitta Johansson

Ilmastonmuutos on kaikkien maailman valtioiden yhteinen ongelma, ja sen hillitsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomi voi tehdä tässä osansa. Suomi tuottaa vain noin 0,1-0,2 % maailman hiilidioksidipäästöistä, joten täällä tulisi omien toimenpiteiden ohella panostaa erityisesti päästöjä vähentävien teknologioiden kehittämiseen, joita sitten voidaan viedä maailmalle.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Birgitta Johansson

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Birgitta Johansson

Oletan, että tässä tarkoitetaan ympäristöllä paitsi luontoa myös ihmisten elinympäristöä (saasteet, melu, pöly jne.) Luonnon ja ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat edellytys talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Ympäristön pilaaminen ja ihmisten fyysinen ja henkinen sairastaminen tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Birgitta Johansson

Ihmisiä on kuunneltava, jotta kaikilla on mahdollisuus elää hyvää elämää. Toki on tärkeää, että päätöksenteko on vaikuttavaa, eikä voimavaroja tuhlata turhaan ja laaduttomaan tekemiseen. Mitä tulee kansainvälisiin suhteisiin, niin joskus suomalaisten pitäisi uskaltaa pitää puoliaan tiukemmin.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Birgitta Johansson

Suuret kaupungit kasvavat tällä hetkellä liian nopeasti ja hallitsemattomasti. Ihmisten hyvinvoinnista ei kyetä pitämään huolta, koska on asetettu liian kovia määrällisiä tavoitteita. Se pakottaa meidät rakentamaan liikaa ja liian nopeasti. Aluepoliittisin keinoin tulisi lisätä mahdollisuuksia elää laadukasta elämää koko Suomessa. Se, että pääkaupunkiseutu pullistelee asukkaita muun Suomen näivettyessä ja jäädessä kansainvälisten kaivosyhtiöiden temmellyskentäksi ei ole kenenkään etu.

Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Birgitta Johansson

Suurkaupunkikehitys on liian yksipuolinen tapa järjestää suomalaisten asuminen, työnteko ja palvelut, eikä se yleensä ole ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva ratkaisu. Myös sen ekologisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia. (esim. Junnila, Ottelin). Suuret kaupungit kasvavat tällä hetkellä liian nopeasti ja hallitsemattomasti. Ihmisten hyvinvoinnista ei kyetä pitämään huolta, koska on asetettu liian kovia määrällisiä tavoitteita. Se pakottaa meidät rakentamaan liikaa ja liian nopeasti. Yleinen hyvinvointi on kuitenkin niin yksilön itsensä kuin koko maan taloudellisen menestyksen edellytys. Se, että pääkaupunkiseutu pullistelee asukkaita muun Suomen näivettyessä ja jäädessä kansainvälisten kaivosyhtiöiden temmellyskentäksi ei ole kenenkään etu.