Timo Harakka

Suomi ja EU auttavat Ukrainaa voittamaan sodan. Tähän tavoitteeseen Suomi on täysin sitoutunut. Allekirjoitin Ukrainan varapääministerin Mykhailo Fedrovin kanssa yhteistyösopimuksen digitaalisesta kestävyydestä ja kehittämisestä. Suomi tukee Ukrainan tietoverkkojen jälleenrakennusta ja julkisisia palveluita. Tuemme merkittävästi sotilas- ja siviilitoimia. Olen käynnistänyt hankkeen, jossa liikennöitsijät lähettävät busseja Ukrainan koulukuljetuksiin. On autettava ”kustannuksista huolimatta”. On silti huolehdittava, että sadat miljardit päätyät oikeisiin kohteisiin. Yhteistyösopimuksessa voimme tarjota teknisiä työkaluja, joilla eliminoidaan korruptiota. Rauhan on tapahduttava Ukrainan ehdoilla. Venäjän on korvattava aiheuttamansa tuho, vaikkei voi sovittaa kärsimyksiä ja kuolemia.

Hakeutuessaan Naton jäseneksi Suomi luonnollisesti allekirjoittaa tavoitteen puolustusmäärärahojen osuudesta. Marinin hallituksen suuret panostukset puolustusvoimiin, kyberturvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen sekä hävittäjähankinnat osoittavat myös taloudellista sitoutumista puolustuskykyyn. Maailmalla arvostetaan Suomen uskottavaa puolustuskykyä, jota asevelvollisuusarmeija lujittaa. Suomi lisää Naton kyvykkyyksiä – suomalainen joukkue voitti Naton harjoituksessa kyberpuolustuskilpailun. Suomi tuo Natoon myös kokonaisturvallisuuden ymmärrystä. Siihen sisältyy siviilien maanpuolustustahto ja -kyky, vahva huoltovarmuus ja varautuminen sekä ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteiskuntarauha, jota korkea-arvoiset sotilaatkin pitävät Suomen turvallisuuden avaintekijänä.

Kolmen lapsen isänä osaan arvostaa opettajien työtä – lapseni ovat kasvaneet laadukkaassa, pienessä, monikulttuurisessa koulussa. Opettajille on annettava tilaa ja rauhaa tehdä työnsä hyvin, kohdata oppilaansa yksilöinä. Myös meiltä vanhemmilta on lupa odottaa vastuuta lasten koulunkäynnistä. Opettaja-oppilas-suhdeluku on keskeinen opetuksen laadun mittari, jota on parannettava. Sitoudumme takaamaan Suomen kouluihin työrauhan, joka vaatii riittävästi henkilökuntaa oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Olemme Marinin hallituksessa lisänneet varhaiskasvatuksen ja peruskoulun resursseja merkittävästi – lähes 300 miljoonaa euroa. Laatu- ja tasa-arvorahoitusta on lisätty. Huoli peruskoulun oppimistuloksista on huomioitava hallitusohjelmassa, jonka tavoite olkoon maailman paras koulujärjestelmä.

Päihteiden väärinkäyttö on liian laajamittaiseksi levinnyt terveysongelma, jonka vastaisessa työssä täytyy sekä minimoida haittoja yksilölle että estää leviäminen yhteiskunnassa. Käyttöhuoneista olisi se hyöty, että ne toisivat yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyneet päihteidenkäyttäjät takaisin tuen, avun ja valvonnan piiriin. Päihteidenkäyttäjien marginalisointi ajaa heidät kaduille, parkkihalleille ja yleisiin käymälöihin, mikä vain lisää ympäristössä turvattomuuden tunnetta ja vaikeuttaa hädässä olevien auttamista.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on valtion suurin menoerä aivan perustellusti. Sen täytyy kuitenkin aina kyetä perustelemaan julkinen rahoituksensa sekä tehokkuudella että laadulla. Suuri tavoitteemme on, että ennaltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella perustason hoidolla vähennetään kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta: siten pidetään kulut kurissa hoidon tasosta tinkimättä. Ajoimme hallituksessa läpi lisätalousarvion, joka takaa hyvinvointialueille merkittävästi lisää resursseja purkamaan korona-ajan hoitovelkaa. Kyseessä on kertaerä, ei pysyvä menolisäys. On kerrassaan virheellinen ajatus, että investointi kansanterveyteen olisi pois jostain muusta. Terveet ja pitkäikäiset suomalaiset ovat pidempään toimintakykyisiä. Laadukas terveydenhuolto on kansanterveyden – ja kansantalouden – perusta.

Suomessa rikollisuus ei ole rationaalista. Nuori altistuu rikosten tekemiselle, jos itsehillinnässä ja keskittymisessä on häiriöitä, eikä hän kykene hahmottamaan tekojensa seurauksia. Nuorisorikollinen ei ole laskelmoiva toimija, jolloin rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta. Nuorisorikollisuutta kitketään varmistamalla, etteivät nuoret syrjäydy ja eriarvoistu. Huono-osaisuutta varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla pitää tasata, ei kasata, aktiivisella asuntopolitiikalla. Teini-ikäisten pääsyä mielenterveyspalveluihin on edistettävä voimakkaasti. Pidennetty oppivelvollisuus tarjoaa kouluille tähän mahdollisuuden. Meillä vanhemmillakin on vastuumme - sekä omista lapsistamme että heidän koulutovereistaan, naapuruston ja asuinalueen nuorten kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.

Entisenä työministerinä tiedän faktat. Ei ole näyttöä siitä, että ansioturvan lyhentäminen tai porrastaminen edistäisi työllistymistä. Työttömyysturvan heikentäminen vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta entisestään. Työttömien rankaisemisen sijaan olemme keskittyneet auttamaan työnhakijaa kohti uutta työtä – ja näin nostaneet työllisyysasteen mittaushistorian parhaisiin lukuihin. Oikea kysymys kuuluu: Miten työhön pääsee käsiksi? Työttömyysturvan suojaosa mahdollistaa pienet keikkatyöt, joista saattaa kehittyä pysyvämpi ansio. Jatkuvan oppimisen tuki ohjaa uudistamaan osaamista. Palkkatukea kehittämällä olemme rohkaisseet yrityksiä ja helpottaneet osatyökykyisten työllistymistä. Henkilökohtaisempi palvelu aktivoi työllistymään. On lisättävä osallisuutta, ei osattomuutta.

Suomi tarvitsee arvioiden mukaan jopa 50 000 uutta työntekijää vuodessa. Kysymys on siis enää, tavoittelemmeko merkittävää työperäistä maahanmuuttoa vai heikennämmekö hyvinvointipalvelujamme tarkoituksellisesti. Aloitin työministerinä osaajien maahanmuuton helpottamisen, ja olemme viimein pääsemässä kohtuullisiin odotusaikoihin. Byrokratia ei ole ehkä enää suurin haaste, vaan työmarkkinoiden asenneongelma. On käsittämätöntä, että suuri osa Suomessa valmistuneista opiskelijoista lähtee maasta eikä työllisty tänne. Ei pidä vaatia täydellistä kielitaitoa ja valmista osaamista. On autettava tukiverkostojen luomisessa ja tarjottava myös kansainvälisiä perhepalveluja. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava määrätietoinen toimenpideohjelma ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi.

Täysin samaa mieltä: "Valtion velkaantumista tulee hillitä". On parannettava velka-astetta eli velan määrää suhteessa kasvuun. Paras tapa on täystyöllisyyteen ja huippuosaamiseen perustuva talouskasvu (vieläpä luontoa ja ilmastoa säästäen). Olennainen kysymys: mikä on oikea ajoitus? Viisas suhdannelinjaus on, että jos tuo tavoiteltu kasvu on kovaa, leikataan menoja ja velkaantumista. Jos taas ollaan taantumassa, on elvytettävä. Koronakesänä 2020 pantiin liikkeelle 250 milj edestä tie- ja ratahankkeita. Ne saatiin halvemmalla kuin myöhemmin kasvun kiihdyttyä. Ajoitus oli oikea. Jokseenkin samaa, jokseenkin eri mieltä: jos leikkauksia on tehtävä, tehtäköön etuuksiin mieluummin kuin palveluihin. Ennen kaikkea fossiili- ja yritystukiin. Ei koskaan koulutukseen, tietoon, sivistykseen.

Hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi tarvitaan sekä 80 % työllisyys että julkista taloutta vahvistava verotuksen kokonaisuus. Pienten ansioiden verotusta on syytä alentaa, jotta työntekijöitä saadaan tärkeisiin töihin ja ahkeruus palkitaan aina. Pienimmistä palkoista ei makseta veroja. Sairausvakuutusmaksuista koituu kuitenkin 8 % ”vero”. Työntekijän ja yrittäjän päivärahamaksu puolitettava 15 000 - 30 000 /v ansaitsevilta. Sairaanhoitomaksun alentaminen auttaa lisäksi pienituloisia eläkeläisiä. Työn verotusta voi keventää, jos verotuksen porsaanreikiä tukitaan. Rahastot ja ulkomaiset sijoittajat eivät maksa lainkaan veroa, listaamattomia osinkoja aliverotetaan, aggressiivinen verosuunnittelu vie Suomeen kuuluvia tuloja ulkomaille. Palveluja ei pidä leikata tai veroja alentaa velaksi.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hinnannousu vaikuttaa suomalaisiin kotitalouksiin. Siksi on kohtuullista, että valtio auttaa tilanteessa tilapäisesti kansalaisia. Marinin hallituksen nopeasti ja määrätietoisesti sopimat energiatuet vaikuttavat tässä vaiheessa riittäviltä, eikä uusia tarvita. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vähintään vappuun 2023 saakka. On oikeudenmukaista, että kustannustuki katetaan energiayhtiöiden määräaikaisella ansiottomien voittojen verolla (windfall), jotta välttämätön kotitalouksien apu ei rasittaisi julkista taloutta.

Maankäyttö on laajempi kokonaisuus kuin metsien käyttö. Metsistä suurin osa on yksityisessä omistuksessa. Valtion metsien toimet eivät siis yksin riitä hiilinielujen lisäämiseksi tai luontokadon torjumiseksi. Vanhoja metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän ja talousmetsien hoidon on oltava kestävämpää. Nämä vaatimukset koskevat myös valtion metsiä. Hallitus käsittelee paraikaa kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa, jonka valmistuttua kokonaiskuva hahmottuu nykyistä paremmin. Päätöksenteon on perustuttava tietoon ja tutkimukseen. Kannatan vahvasti maankäytön muutosmaksua ja muita hiilinielun palauttavia taloudellisia ohjauskeinoja.

SDP on vahvasti sitoutunut Sanna Marinin hallituksen hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste. Sen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on luonnontieteellinen välttämättömyys. Tulevat polvet ovat tämän päivän päättäjän todellisia toimeksiantajia. Pienien valtioiden on oltava ensimmäisiä tullakseen huomatuksi. Hallituksen määrätietoinen tavoite on innostanut yritykset miljardi-investointeihin: 2022 saavutettiin ennätystaso. Vetylaitokset, akkuklusteri, kiertotalous, uusiutuva metsäteollisuus… suomalaisten ilmasto-osaaminen tuo työtä ja kasvua. Kasvu on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti, jotteivat hyödyt koidu yksille, kustannukset toisille. Eriarvoisuuden torjuminen ja reilu tulonjako ovat ratkaisevan tärkeitä ehtoja ekologiselle siirtymälle.

Ruuhkamaksu on jokaisen kaupungin omassa päätösvallassa, jos eduskunta säätää sen mahdollistavan lain. Tätä hallitusohjelman kirjausta ei toteutettu. Luultavasti maksu olisi hyödyllinen ainoastaan Helsingissä, ja olisi löydettävä tekninen tapa, jolla se toteutettaisiin helposti ja samalla oikeudenmukaisesti. Toisin kuin Ruotsissa, tuottojen on ehdottomasti jäätävä kaupungille itselleen. Jos tuotolla rahoitettaisiin HSL-liikennettä, myös kehyskunnat hyötyisivät. Helsinginniemellä yhden hengen yksityisautoilu ei voi olla pääasiallinen liikkumisen tapa. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä paitsi ympäristön, myös yhdenvertaisuuden vuoksi - myös pienituloiset, nuoret ja ikäihmiset ansaitsevat laadukkaan liikkumispalvelun.

SDP on hyväksynyt puoluekokousaloitteen vuonna 2020 jossa asetetaan tavoitteeksi saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö. Tehoeläintuotanto on eettisesti kestämätöntä.

Kestävä kasvu on paras keino varmistaa hyvinvointipalvelut ja vahvistaa julkista taloutta. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää työn verotuksesta kohti kulutuksen ja omistamisen verotusta. Pääomatulo keskittyy hyvin pienelle ja varakkaalle joukolle, joka on lobannut veropolitiikan palvelemaan omia etujaan vuosikaudet. Nolla- tai aliverotettujen pääomatulojen verottaminen tuo merkittävästi tuloja vaikuttamatta keskivertokansalaisen elämään. Sen sijaan julkisten palveluiden tai etuuksien leikkaaminen koskettaa kaikkia. Fiksu verotus on yritysten etu. Jos yhtiö toimii liiketaloudellisin perustein, eikä verohyödyn tai verotuen ohjaamana, menestyy kilpailussa. Jos monikansallisten konsernien verovälttelyyn puututaan, kotimarkkinayritysten asema paranee. Työn verotusta ei pidä nostaa.

Suuret tuloerot eivät kerro yksilöiden lahjakkuudesta, vaan toimialojen neuvotteluvoimasta. Wall Streetin nuoret pankkiirit ansaitsevat valtavasti enemmän kuin aidosti hyödylliset ammattilaiset, OECD on selvittänyt, että kohtuullisten tuloerojen maat ovat hyvinvoivia (myös terveydellisesti). Omasta kokemuksestani ajattelen myös lapsen asemaa: jos köyhän perheen lapsella ei ole samoja perusmahdollisuuksia kuin muilla, lahjakkuutta ja ahkeruutta jää käyttämättä.

Markkinatalous on hyvä järjestelmä, kunhan siinä vallitsee avoin ja reilu kilpailu. Liian usein monopoli tai harvojen hinnoitteluvalta jyrää aidon kilpailun. Näin on ruokakaupassa, apteekeissa ja maailmanlaajuisesti data-alustoilla. Valtion on luotava säännöt, joilla varmistetaan kilpailu, ja valvottava niiden noudattamista. Näin luotiin Saksan talousihme, jolla oikeisto ja vasemmisto loivat "sosiaalisen markkinatalouden". Se on myös oma ihanteeni. Ilmastohaaste on myös osoittanut markkinoiden sokean pisteen: ympäristölle ei ole laskettu hintaa. EU-valtiot ovat joutuneeet korjaamaan vahinkoa poliittisin päätöksin. Työministerinä vastuullani oli Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Ilmeni, että virastolla on täysin riittämättömät resurssit. Se on korjattava tulevissa hallitusneuvotteluissa.

On vahvistettava kannusteita siirtyä sosiaaliturvalla elämisestä itsensä työllä elättämiseen. Työministerinä loin keinoja, joilla mahdollisimman moni voisi siirtyä ainakin osa-aikaiseen, määräaikaiseen, palkkatuettuun tai vähintään aidosti kuntouttavaan työhön. Ahkeruus pitää palkita aina. Työttömyysturvan suojaosa täytyy jälleen nostaa 500 euroon. Monille satunnainen lisäansio onkin väylä pysyvämpään työuraan. Opiskelun on oltava mahdollista, jotta voi saavuttaa uusia valmiuksia aloille, joilla on työvoiman kysyntää. Marinin hallitus onkin perustanut jatkuvan oppimisen käytännöt. Myös palkkatuen ehtoja on parannettu merkittävästi, jotta yrittäjät rohkaistuisivat palkkaamaan esim osatyökykyisiä. Erityisen ylpeä olen yksinyrittäjille suunnatusta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän tuesta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Jos haluamme huolehtia hyvinvointipalveluista, tarvitsemme osaajia ulkomailta. Suomen työelämä ja turvallinen arki houkuttelevat perheitä, kunhan vastaanotto ja ympäristö ovat positiivisia. Tarja FIlatov sanoi hyvin, että ensiluokkainen työntekijä ei halua olla toisen luokan kanslaainen. Kovapalkkaiset maahantulijat eivät viihdy paikassa, jossa erilaisuujtta syrjitään. Siksi monimuotoisuus on tärkeää. Monenlaisuudessa on kaupunkien voiman ja uusiutumisen kyky. Kun erilaiset kokemukset ja näkemykset pääsevät esiin, niin poliittinen päätöksenteoko, yritysten liiketoiminta kuin luova kulttuuri menestyvät.

Perinteisten arvojen rinnalle on tullut uusia, nykyajassa velvoittavia moraalisia periaatteita. Ennen kaikkea luomakunnasta huolehtiminen ja lähimmäisyys on ymmärrettävä laajemmin kuin aiemmin. Vuorisaarna on yhä hyvä ohjenuora, sen soveltamisala vain laajenee.

Uusi translaki on tärkeä askel yhdenvertaisuuden suuntaan. Oli sydämetöntä väittää, että ihmiset vaihtelisivat sukupuolta yhtä mittaa mielensä mukaan. Vääräksi koettu sukupuoli-identiteetti on nuorelle ihmiselle hirvittävä kärsimys. Vanhentuneet sukupuoliroolit eivät tuo ihmisten väliseen vuorovaikutukseen mitään hyvää.

En halua lisätä kuria lastemme elämässä, vaan turvallisuutta - niin koetulla tasolla kuin konkreettisellakin. Suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kasvaa vastuullisia, sosiaalisia, luovia ja itsenäisiä aikuisia, jotka luottavat toisiin ja joihin voi luottaa laajasti. Jotta voi kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi, on saatava varttua turvallisessa, keskustelevassa ja negatiivista vallankäyttöä minimoivassa ympäristössä. Tukkapöllyn ja vihaisten aikuisten palauttaminen kouluihin olisi vain vahingoksi.

Kysymys on vääristynyt. Suomi on osa Euroopan unionia ja sitoutunut EU:n ilmastolinjaan. Yksin Suomen toimet eivät paljon vaikuta, mutta EU saa aikaan ison muutoksen. Jos haluamme vaikuttaa Kiinan ja Intian päästöihin (Kiinan osuus on 3-kertainen ja Intia tullut tasoihin EU:hun nähden),voimme vaatia muutosta vain esimerkillä. Hiilitulli, jossa tuontituotteilta edellytetään sama ilmastotase kuin EU:ssa tuotetuilta, on tehokas keino. Lisäksi tiukentuvat ilmastotoimet hyödyttävät Suomen ilmastoteollisuutta ja osaamista. Uusiutuvat, puhdistavat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut tuovat tuoreen raportin mukaan jopa 100 miljardin vientitulot (HS 14.2.). Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä investoimaan ennätystasolla Suomeen.

Näinä kriisien aikoina on käynyt varsin selväksi, ettei Suomen ja suomalaisten etu ole erotettavissa Ukrainan ja ukrainalaisten edusta. Sanna Marinin hallitus on erittäin tarmokkaasti huolehtinut suomalaisten terveydestä ja turvallisuudesta, samalla myös saavuttanut kansainvälisesti verraten erinomaiset tulokset taloudessa ja työllisyydessä. Suomen ja suomalaisten etu on ennen kaikkea jäsenyys Natossa, joka on kansojen välinen yhteisjärjestö yhteisvastuullisen puolustuksen järjestämiseksi.

Tätä ristiriitaa ei ole olemassa. Kansainvälisesti tiukentuvat ilmastotoimet hyödyttävät Suomen ilmastoteollisuutta ja osaamista. Uusiutuvat, puhtaat, kierrättävät, tehostavat, säästävät ja fossiilisia korvaavat ratkaisut hallitsevat Suomen vientiä kaikilla aloilla. Marinin hallituksen määrätietoinen ilmastotavoite kannustaa yrityksiä myös tekemään ennätyksellisiä milajrdiluokan investointeja Suomeen. Uuden raportin mukaan "kierrätysmateriaalista valmistetut akut, vihreä teräs, puupohjaiset tekstiilikuidut, fossiilittomat lannoitteet, rakennusten ja teollisuuden energiankulutusta ohjaavat kysyntäjoustojärjestelmät" ja muut ekologiset tuotteet ja palvelut tuovat Suomelle jopa 100 miljardin euron vientitulot". (HS 14.2.23). Jokohan tämän vaalikonekysymyksen olisi aika siirtyä historiaan?

Mikäs siinä, jos seuraavassa eduskunnassa on 200 vahvaa johtajaa. Päättäjälle vielä tärkeämpää on yhteistyön, neuvottelun ja sovun aikaansaamisen taito, luottamuksen rakentaminen.

On tärkeää, että kaikkialla Suomessa on elinvoimaisia asuinympäristöjä. Alueiden on löydettävä omat vahvuutensa, joita kehitetään. Yleiset tukiaiset eivät saa aikaan kestävää parannusta.

Kaupungit ovat kulttuurin lähteitä. Elämykset, yhteisöllinen luovuus, korkea taide ja alakulttuurit kukoistavat suurissa kaupungeissa. Ihmisten ja elämäntapojen moninaisuus takaavat kaupunkien voiman ja uusiutumiskyvyn. Maailmanlaajuisestikin luova talous ja innovaatiot syntyvät kaupungeissa. Suomen pääkaupungin on oltava maailmanluokan toimija. Kaupunkien elinvoima hyödyttää koko Suomea. Helsingin-Tampereen-Turun kasvukolmio on Suomen talouden veturi josta on pidettävä hyvää huolta. Erityinen huoli on työvoiman saatavuudesta. Asukkaille on oltava kohtuuhintaisia koteja ja sujuvia työmatkoja, kansainvälisille osaajille monenkielisiä palveluita. Kaupungit vastaavat ilmastonmuutoksen haasteeseen. Seuraavassa hallitusohjelmassa on huomioitava kaupunkien keskeinen rooli koko maan kehityksessä.