Anu Aaltonen

Suomi tukee aluettaan puolustavaa, ja demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta taistelevaa, Ukrainaa. Tukea on annettava mahdollisimman paljon, mutta harkiten niin, että Suomen oma kriisinkestävyys säilyy korkealla. Suomen on tuettava Ukrainan jälleenrakentamista sekä itse että osana EU:ta. Suomen tuki voi olla myös jälleenrakentamiseen liittyvää osaamista. Ukrainan jälleenrakentamista rahoittavat todennäköisesti esim. Maailmanpankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD.

Suomen pitää pyrkiä turvaamaan jatkossakin puolustusmäärärahat yli 2% BKT-osuuteen.

Kategorinen oppilasmäärän rajoittaminen ei ole perusteltua. Sen sijaan oppimisen tukea täytyy olla tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Pienryhmäopetuksen pitää myös olla tarvittaessa mahdollista.

Käyttöhuoneiden kokeilun mahdollisuutta voitaisiin selvittää. Tutkitun tiedon pohjalta valvotuilla käyttötiloilla on vaikutusta myös yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen. Käyttöhuoneilla on katsottu kuitenkin olevan hyötyä mm. ehkäistäessä yliannostuksen aiheuttamia ongelmia. Laki ei tällä hetkellä salli käyttöhuoneiden perustamista Suomeen.

Hyvinvointialueiden tulee pyrkiä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen niin, että niiden varat riittävät palveluiden tuottamiseen ilman säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisävelkaa.

Ensisijaisesti nuorisorikollisuuden ehkäisemisen tulee perustua muuhun kuin rangaistusten koventamiseen. Syrjäytymisen ehkäiseminen on vaikuttavinta rikollisuuden pariin ajautumisen ehkäisemistä. Varhaiskasvatus ja koulutus taas ovat parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Perheille, lapsille ja nuorille täytyy olla tarjolla myös muita matalan kynnyksen tukipalveluja, joilla voidaan estää syrjäytymisvaaraan joutumista. Rangaistuksia täytyy koventaa, mikäli rikosten ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät riitä.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa kannattaa lyhentää ja porrastaa alkupainotteiseksi samalla, kun se tulee laajentaa koskemaan kaikkia, ei vain työttömyyskassaan kuuluvia. On tutkittu, että työllistyminen on suurimmillaan heti työttömäksi jäämisen jälkeen sekä juuri ennen ansiosidonnaisen työttömyysturvajakson päättymistä. Jokaisen työikäisen työn tekemiseen kykenevän tulisi tehdä töitä. Kannustimet, jotka houkuttelevat olemaan ottamatta työtä vastaan, tulee poistaa. Työskentelyn tulee aina olla kannattavampaa kuin olla työelämän ulkopuolella.

Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä työvoimapulan ratkaisemiseksi. Työikäinen väestö vähenee, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Työvoimapula estää jo nyt yritysten kasvua ja investointeja.

Valtion velkaantuminen on saatava taittumaan. Rahaa ei voi haaskata velan korkoihin miljardeja vuosittain. Velkaantumisen taittaminen ja talouden tasapainottaminen vaatii kestävän kasvun ja työllisyyden lisääntymisen lisäksi säästöjä. Ne tulee kohdistaa vähemmän tärkeisiin etuuksiin ja palveluihin.

Ansiotuloverotusta ei pidä alentaa velaksi. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää ansiotuloverotuksesta haittavarojen suuntaan palkkojen verotuksen alentamiseksi. Ansaitusta palkasta pitäisi jäädä enemmän rahaa, jota voi käyttää haluamallaan ja tarvitsemallaan tavalla, mikä taas lisää rahan kiertoa ja talouden kasvua yhteiskunnassa. Palvelujen tuottamista on tehostettava ja priorisoitava joka tapauksessa ilman ansioverotulojen verotuksen alentamistakin.

Käytössä on jo nyt monta tukimuotoa energian hinnan noususta kärsiville.

Hyvää metsänhoitoa täytyy edistää ja hakkuiden pitää olla sellaisella tasolla, että se palvelee yhteiskunnan kokonaisetua ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

2035 tavoitteesta ei pidä luopua. Ilmastonmuutoksen torjuminen luo myös kannusteita uusien teknologioiden käyttöönottoon ja kotimaisten innovaatioiden syntymiseen. Suomessa yritykset ovat jo nyt tehneet investointeja ja suunnitelmia 2035 tavoitteeseen perustuen.

Ruuhkamaksu verottaa ihmisen liikkumista, ei päästöjä. Verojen painopistettä olisi siirrettävä auton hankinnan verosta auton käytöstä syntyviin päästöihin.

Turkisten kysyntä ja siten turkistarhauselinkeino on hiipunut jo jonkin aikaa. Sitä ei siksi tarvitse erikseen Suomessa kieltää, mutta turkiseläinten hyvinvointiin täytyy kiinnittää lainsäädännössä ja valvonnassa nykyistä enemmän huomiota. Kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen käsittely EU:ssa saattaa muuttaa tilanteen.

Kokonaisveroastetta ei ole enää varaa Suomessa korottaa. Julkiset palvelumme ja sosiaalietuudet ovat paisuneet kokonaisuudeksi, johon meillä ei ole enää varaa. Siksi on pakko tehostaa ja priorisoida välttämättömiä palveluja ja etuuksia, muihin tulee tehdä säästötoimenpiteitä, kevennyksiä ja leikkauksia.

Tuloerot Suomessa eivät ole kovin suuret kansainvälisesti verrattuna. Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta tulee palkita kaikenlaisissa töissä.

Suomessa on toimiva markkinatalous. Se on perusta kestävälle kasvulle, jolla tehdään hyvinvointia kaikille. Kilpailua pitää olla aina silloin, kun se tuottaa parempia palveluja ja siitä on hyötyä ihmisille.

Vaikka suurin osa suomalaisista haluaa varmasti ansaita elantonsa omalla työllään, Suomessa on myös mahdollista tahallisesti jättäytyä sosiaaliturvan varaan, vaikka olisi työikäinen ja -kykyinen.

Valtion ja kuntien ei tulisi harjoittaa yritystoimintaa silloin, kun ei ole selvää tarvetta esim. palvelun puutteen takia. Suomessa on julkisomisteisten yhtiöiden toiminnan kautta arviolta 15 miljardin markkina, johon yksityisillä yrityksillä ei ole pääsyä. Se häiritsee markkinoita ja vaikeuttaa yritysten toimintaa. Erityisesti kuntien toiminnan tulisi olla paikallista, mutta periaate ei toteudu kunnan omistaessa yhtiötä, joka tarjoaa esim. palvelua toisella puolella Suomea.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Myös aidosti suojelua tarvitsevilla on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa.

Uskonnot ja poliittinen päätöksenteko on hyvä pitää erillään.

Sukupuolen moninaisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon lisäämällä sukupuolineutraalisuutta esim. ottamalla käyttöön sukupuolineutraalit kutsunnat ja ohjaamalla sukupuolineutraalimpiin koulutus- ja uravalintoihin.

Rajat ovat rakkautta. Niiden avulla lapsi voi kasvaa turvallisessa ympäristössä.

Suomen kannattaa samalla panostaa puhtaaseen energiaan, jossa Suomella on kansainvälisiä kilpailumahdollisuuksia mm. uusiutuvan energian ja älykkäiden energiaratkaisujen kohdalla.

Suomalaisten hyvinvointi, turvallisuus ja kaupalliset edut täytyy varmistaa. Globaalit asiat kuitenkin vaikuttavat Suomeen suoraan tai välillisesti. Päätöksenteossa on otettava huomioon, ettei Suomi pärjää yksin.

Ilman ympäristön edun huomioimista talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle ei ole kestäviä edellytyksiä. Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen ja kestävä kasvu ovat mahdollisia samaan aikaan.

Mielipiteitä täytyy kuunnella, ja ottaa ne huomioon. Sen jälkeen on kuitenkin kyettävä tekemään tarvittava päätös, vaikka se ei vastaisi kuultuja mielipiteitä tai toiveita.

Koko Suomea ei pidä väkisin pitää asuttuna. Väestön vapaata liikkumista ei tule rajoittaa.

Väestön vapaata liikkumista ja asettumista kaupunkeihin ei pidä rajoittaa. Kaupungeissa on mahdollista mm. tuottaa tehokkaasti erilaisia palveluja.