Joakim Strand

Ukrainaa on ehdottomasti eri tavoin tuettava. MUTTA: omaa puolustuskykyämme ei saa missään tapauksessa vaarantaa. Jälleenrakennus avaa mahdollisuuksia mm. koulutus- sekä energia- & ympäristöteknologian järjestelmätason viennille.

Suomella on vahva oma kansallinen puolustus, kuten kuuluukin olla. Isoja strategisia hankintoja on tehty. Puolustuksen riittävistä määrärahoista on pidettävä huolta myös jatkossa. Olisi tärkeää, että kaikki Nato-maat pääsisivät (suhteellisesti) edes lähelle samaa tasoa. Viime aikoina on valitettavasti käynyt ilmi, että osa muiden Euroopan maiden puolustuskalustosta on surkeassa kunnossa.

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme. Laadukas oppimispolku on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Tarvitaan riittävä määrä opettajia sekä muuta osaavaa henkilöstöä. Järkevien ryhmäkokojen ohella vähintään yhtä tärkeää olisi se, että erinomaiset opettajamme saisivat keskittyä ydintehtävään - eli opettamiseen !

Rajattuihin kokeiluihin ja niihin liittyvään tutkimukseen ja arviointiin suhtaudun aina lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta mitään lopullista vahvaa kantaa minulla ei juuri tähän vielä ole. Muualla Euroopassa valvottujen huumeiden käyttöhuoneiden tavoitteena on ollut huumeiden käytön minimoiminen erityisesti julkisissa tiloissa, mikä tietenkin on kannatettava tavoite. Kyse on myös yleisestä turvallisuudesta. Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat taloudelliset, terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat sekä taloudelliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tarvitaan usean viranomaisen yhteistyötä. Mm. poliisin resurssit on turvattava.

Kyllä tässä taitaa mennä muutama vuosi ennen kuin sote-uudistuksen myötä näemme sellaisia synergioita, käytännön integraatiota tai uusia työtapoja, että kustannusnousu aidosti hidastuu. Ihmisistä on pidettävä huolta ja hoidettava kaikissa oloissa. On naiivia uskoa, että Suomi nousisi jotenkin kukoistukseen sillä, että muutamia sairaaloita heikennetään. Pienenä viennistä riippuvaisena maana on laitettava aika ja paukut siihen, että täältä jatkossa pystytään viemään kasvaville maailman markkinoille yhä enemmän korkean jalostusarvon tuotteita, palveluita ja erityisesti energia- ja ympäristöteknologian kokonaisjärjestelmiä. Silloin rahat riittävät aivan varmasti myös laadukkaiden hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen!

Kyllä tarpeeksi kovilla rangaistuksilla on oma roolinsa, mutta tämä ei yksinään läheskään riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön, syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On panostettava mielenterveyspalveluihin sekä turvattava poliisin ja koulutuspuolen resurssit. Täytyy olla mahdollisuus mielekkäisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Tarvitsemme myös uudenlaista asennetta - eli vähemmän individualismia, enemmän inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Kaveria ei jätetä!

Ansiosidonnaista päivärahaa tulisi porrastaa ja sen kannattavuutta lisätä korottamalla tukea työttömyysjakson alussa. Kaikkien tulisi kuulua ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa.

Kyllä, tarvitsemme lisää ihmisiä kaikenlaisiin töihin. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa.

Työn verotuksen lisäksi eläkkeiden verotusta tulisi ehdottomasti pyrkiä laskemaan.

Valtio on jo eri tavoin aktiivisesti rakentanut tukimekanismeja erityisesti sähkön hinnannousun takia, ja myös esimerkiksi Vaasa on kuntana omilla toimillaan vaikuttanut sähkön hinnan kohtuullistamiseen. Olen tehnyt tämän eteen aktiivisesti töitä sekä eduskunnassa että Vaasan päässä. Hintoja on edelleen saatava alaspäin ja onneksi kaikki viittaa nyt siihen, että hinnat vielä laskevat. On tärkeää, että mahdolliset uudet tukitoimet todella kanavoidaan heille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Ei ole järkeä heikentää elintärkeiden hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa sillä, että yleisesti ja summittaisesti tuetaan kaikkien hyvätuloisimpien ulkouima-altaita.

Osa tutkijoista haluaisi vähentää hakkuita, kun taas toisten tutkijoiden mielestä hakkuita tulisi lisätä. Molemmat ryhmät perustelevat näkökulmiaan ilmastosyillä. Fakta on joka tapauksessa se, että metsä on luonut ja luo Suomeen työtä, vaurautta ja hyvinvointipalveluille rahoituspohjaa. Hakkuita on mahdollista kestävästi hieman vielä lisätä. Olisi syytä kehittää myös uusia mekanismeja, kuten "ilmastohyvitysmalli" hiilinielua ylläpitäville metsänomistajille. Kaikissa olosuhteissa on myös hyvä muistaa, että "valtion maat ja metsät" ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta - ei yksittäisten ministeriöiden virkamiesten tai muidenkaan intressiryhmien omaisuutta. Esimerkiksi suojelukysymyksissä on erittäin herkällä korvalla kuunneltava ja kunnioitettava paikallisväestön näkökantoja.

En ole Suomessa kovin suuriin kaupunkeihin enkä myöskään ruuhkiin törmännyt. En kuitenkaan vastustaisi, mikäli Helsingin kaupunginvaltuusto jonkinlaista ruuhkamaksua haluaisi toimivien julkisen liikenteen, metron ym. alueella testata. Muualla Suomessa en näe tätä kovin järkevänä enkä realistisena lisäarvoa tuovana ratkaisuna.

Esimerkiksi työn verotuksen korotusta tulisi ehdottomasti välttää, koska Suomessa työn verotus on jo lähes maailman korkeinta, mutta myös julkiset palvelut ovat huippu luokkaa kansainvälisessä vertailussa. Siitä tulee olla ylpeä ja pitää kiinni. Ihmisten ostovoiman heikkeneminen ei tee julkisten palveluiden rahoituspohjalle hyvää. Työn vastaanottaminen tulisi aina olla kannattavaa. Yleisesti ottaen todettakoon, että pienenä vientivetoisena maana meillä on tänä päivänä tuhannen (miljardin) taalan paikka kotiuttaa huomattavasti enemmän (vero)tuloja Suomeen kunhan olemme maailman parhaita mm. energia- & ympäristöteknologian systeemitason ratkaisuissa. Toki elintärkeiden julkisten palveluiden ylläpito ja kehittäminen voi joskus tarkoittaa myös joidenkin verojen maltillista korottamista.

Tunnen erittäin paljon lahjakkaita ja ahkeria suhteellisen pienituloisia ihmisiä. Eli mielestäni kysymys on hieman outo. Mutta kyllä omalla työllä tulsi olla ihan jokaisella taustasta riippumatta hieman paremmat mahdollisuudet myös "rikastua" - ja ehkä sitä kautta investoida, työllistää ja luoda uutta työtä muille suomalaisille. Liian suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole hyvästä.

Hyvinvointiamme ei maksimoida sillä, että valtio Kuubaa kopioiden aggressiivisesti pyrkii ohjaamaan markkinoita. Sen sijaan valtio voisi positiivisesti edistää markkinoiden toimintaa, kasvua ja investointeja esimerkiksi erilaisten lupaprosessien järkeistämisen ja nopeuttamisen kautta. Vaikka kannatan yleisesti markkinataloutta on selvää, että tietyillä yhteiskunnan sektoreilla julkisella puolella tulee olla vahva rooli, kuten järjestämisvastuu sotepalveluiden osalta. Mutta on aktiivisesti hyödynnettävä yksityistä ja kolmatta sektoria itse palveluiden tuottamisessa. Sodan laukaisema energiakriisi ja sähkön hintojen raju nousu on myös esimerkki tilanteesta, jossa on aivan oikein, että valtioo tukee kansalaisia. TKI-politiikassa tarvitaan vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteispeliä.

Ei sosiaaliturvan varassa eläminen mitään juhlaa ole. Valitettavasti liian usein on kuitenkin niin, että työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tähän tulee saada muutos.

On olemassa paljon sellaisia strategisia yhtiöitä ja kohteita, kuten energiahuoltoon liittyvää infraa ja tuotantolaitoksia, joita on ehdottomasti järkevä valtion tai kunnan omistaa. Sen sijaan olen huolissani mm. siitä, että uudet hyvinvointialueet ympäri Suomea ainakin jossain määrin sotkevat potentiaalisia vapaita järkeviä markkinoita erilaisten tukitoimintojen in-house yhtiöiden myötä.

Esimerkiksi Pohjolan Energiapääkaupunki Vaasassa on tänä päivänä noin 100 eri kansallisuutta ja 100 eri kieltä edustettuna. Ylläpitääksemme hyvinvointipalveluita sekä vientiteollisuutemme kilpailukykyä Suomi tarvitsee lisää osaajia eri puolilta maailmaa. Tietenkin itse kotouttamispolitiikassa tulee välttää mm. Ruotsin tekemiä virheitä.

Kristilliset arvot kuten oikeuksien ja velvollisuuksien terve tasapaino ja vastuu sekä lähimmäisen että omasta elämästä ovat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle. Kristinusko on vahva osa yhteistä kulttuuriperintöämme eikä sen näkyminen sopivalla tavalla esimerkiksi koulussa ole mielestäni mitenkään väärin. Toki niin, että järjestetään vaihtoehtoja heille, jotka ehkä eivät halua vierailla esim. kirkossa joulun alla. Yhteiskunnalla on enemmän voitettavaa kuin hävittävää siinä, että ylläpidetään tiettyjä yhteisiä perinteitä. Kirkko tekee monella tapaa toddela arvokasta - usein näkymätöntä - työtä. Tämän toteaminen ei tarkoita sitä, että olisin esim. Kristillisdemokraattien kanssa kaikesta samaa mieltä, kuten viime aikojen äänestyksistäkin on voinut huomata.

Tätä palautetta tulee tänä päivänä mm. opettajilta.

Suurin osa maailman maista pyrkii vähentämään päästöjään. Suomalainen osaaminen ja Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän toimijat ovat avainasemassa globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Eli kunnianhimoiset ilmastotavoitteet luovat uutta työtä Suomeen. Ukrainan sodasta ja Euroopan osittain hölmöstä ilmastopolitiikasta (kuten saksan ydinvoimaloiden sulkemiset ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista) johtuen valitettavasti myös meillä Vaasassa palaa tilapäisesti enemmän hiiltä kuin haluaisimme. Samalla kehitämme aktiivisesti vetytaloutta, akkuarvoketjua ja vaihtoehtoisia polttoaineita. Edelläkävijät pärjäävät aina.

Suomen kansanedustajana Suomen itsenäisyyden vaaliminen sekä Suomen monipuolinen kehittäminen ovat tietenkin kaiken toiminnan ydin. Tämä ei poissulje sitä, että myös muiden kuin Suomen passin omistajista pidetään mahdollisimman hyvää huolta, eikä sitä, että osallistutaan globaalilla tasolla kriisien hallintaan tai ilmastonmuutoksen torjuntaa. Energia- ja ympäristöteknologian vienti luo uutta työtä Suomeen.

On täysin selvää, että mikään liito-orava ei saa estää esimerkiksi akkuarvoketjun toimijoiden etabloitumista Suomeen. Itse kysymyksenasettelu alkaa tosin olla pahasti vanhentunut. Tänä päivänä kaikista suurimmat bisnesmahdollisuudet ja uusien työpaikkojen luonti liittyy erittäin vahvasti ympäristöasioihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pohjolan Energiapääkaupunki Vaasassa käynnissä olevat - ja myös tulevat - megainvestoinnit ovat tästä hyvä esimerkki. On myös ymmärrettävä, että tuuli- tai aurinkovoimaloita ei rakenneta ilman mineraaleja = (mahdollisimman kestävää) kaivostoimintaa. Paikallisen jalanjäljen lisäksi on aina analysoitava globaalia kädenjälkeä - nimenomaan ilmaston ja ympäristön näkökulmasta.

Erityisesti maamme kaipaa epäitsekkäitä johtajia, jotka ajattelevat strategisesti ja tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Aidosti vahvat johtajat ovat myös joukkuepelaajia, jotka onnistuvat saamaan kompromisseja aikaan myös vaikeissa asioissa.

Ei ehkä ole kovin älyllistä väittää, että "koko Suomi" olisi tänä päivänä asuttuna. Suomella on koko Euroopan pienin väestötiheys. Suomessa kaikista on ehdottomasti pidettävä huolta. Kaveria ei jätetä. Aina voi toki pohtia pääkonttoreiden ja meidän veronmaksajien yhteisesti ylläpitämien valtion hyväpalkkaisten virkojen siirtämistä lähemmäs varsinaista arvon luontia - eli vientivetoisiin ja aidosti teollista jalostusarvoa tuottaviin maakuntiin. Tämän jälkeen voisi pohtia esim. elintarvikeketjun reiluutta. Ehdottaisin kuitenkin, että Shanghain yhden kaupunginosan kokoinen maa välttäisi kysymyksen kaltaista vastakkainasettelua.

Suomessa on edelleen Euroopan pienin väestötiheys. Tietty keskittymien helpottaa laadukkaiden palveluiden ylläpitoa ja luo volyymin kautta edellytyksiä myös erikoistumiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että "maaseutua" tulisi aktiivisesti pyrkiä tyhjentämään. Päinvastoin. Kaikista on pidettävä huolta. Ilman vahvoja vienti- tai ruokamaakuntia ei pääkaupungissakaan ole pääkonttoreita, hyvinvointia tai hyvin palkattuja valtion byrokraatteja. Elävä maaseutu ja menestyvät kaupungit täydentävät toisiaan!