Ville Kaunisto

Ukrainaan pitää ehdottomasti tukea täysillä, mutta tehokkaat ja asioita oikeasti parantavat toimet ovat tärkeämpiä kuin puhtaasti rahamäärällä mitattavat.

Tämä on kannatettavaa ihan jo pelkästään Suomen oman puolustuskyvyn vahvistamisen vuoksi, mutta myös aktiivisen roolin ottamiseksi Nato-jäsenenä.

Panostukset peruskouluun ovat Suomen tulevaisuuden kannalta täysin keskeisiä.

Asiasta tarvitaan lisää tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Ennaltaehkäisevä toiminta on avain huumeidenkäytön ehkäisemisessä.

Ikääntyvä Suomi tarvitsee panostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta keskiössä pitää olla nykyisten rahojen tehokkaampi käyttö. Nyt on vaarana, että sotepalvelut muuttuvat rahaa rajattomasti nieleväksi byrokratioloukuksi ilman että ihmisten palvelut paranevat.

Luonnollisesti siinä vaiheessa kun tarvitaan poliisia ollaan monen nuoren kohdalla myöhässä. Ennaltaehkäisevä toiminta on ratkaisevaa kun pyritään siihen, ettei rangaistuksia tarvitsevia nuoria olisi. Rakkautta ja rajoja tarvitaan niin perheissä kuin yhteiskunnassa. Liiallinen lepsuilu ei ole ratkaisu.

Valitettavasti me olemme ajautuneet tilanteeseen jossa kannusteet työntekoon eivät ole yhteiskunnassamme riittävän korkeat. Samalla on varmistettava, että ihminen tulee työllä toimeen. Ansiosidonnaista porrastamalla saataisiin tutkimustulosten mukaan kannusteita työhön nopeampaan palaamiseen.

Viime vuonna 10 prosentissa kuntia ihmisten määrä kasvoi ja ennusteiden mukaan 2060-luvulla suomalaisia on noin 700 000 vähemmän. Me emme pysty varmistamaan nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota ilman, että me saamme Suomeen osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Samalla on ymmärrettävä, että humanitäärinen maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto ovat eri asioita.

Toinen vaihtoehto on verotuksen kiristäminen, joka on Suomessa jo nyt verrokkimaihin verrattuna erittäin kireää. Suomi ei nouse haastavasta tilanteesta työtä ja yrittäjyyttä yhä kipeämmin veroilla rankaisemalla.

Suomessa on pyrittävä ansiotuloverojen keventämiseen pitkässä juoksussa. Enemmän rahaa ihmisten lompakkoon omasta työstä ja eläkkeestä on sekä moraalisesti, että taloudellisesti oikea asia.

Valtion pitää tukea vain poikkeustilanteessa ja tuen pitää kohdentua nykyistä tarkemmin. Tällä hetkellä tuet ovat hosumalla tehtyjä ja ne kohdistuvat eniten hyvätuloisille.

Tasapaino on hyvä säilyttää niin, että pidämme huolen metsistämme samalla kun mahdollistamme metsien talouskäytön.

Yritykset menevät täysillä kohti hiilineutraaliutta ja se on heille kansainvälinen kilpailuvaltti. Lähtökohtaisesti päättäjien pitäisi vain varmistaa yrityksille mahdollisimman hyvä alusta toimia, jotta yritykset voivat ohjata Suomea kohti tätä tavoitetta, ei poliitikot.

Autoilun ja liikenteen verottaminen on jo tällä hetkellä sietämättömällä tasolla. Liikenteen sähköistyminen tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua liikenteen verottamiseen. Olennaista olisi myös, että liikenteestä verotettavat rahat kohdistuisivat paremmalla prosentilla tiestön kunnostamiseen.

Järkevän siirtymäajan turvin olisi syytä pois turkistarhaamisesta.

Suomi ei pysty kehittymään jos työn ja yrittäjyyden verotusta kiristetään lisää. Annetaan ihmisille enemmän vapautta valita ja kantaa vastuuta itsestään. Julkisten varojen käyttöä pystytään tehostamaan ja kohdentamaan paremmin Suomen tulevaisuuden kannalta.

Suomessa on erittäin maltilliset tuloerot. Jos tuloerojen pieni kasvu tarkoittaa lahjakkuudesta ja ahkeruudesta palkitsemista niin Suomessa on siihen varaa. Olennaisempaa on, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus menestyä.

Valtion ei pidä sotkeutua markkinoiden toimintaan yhtään enempää. Samalla olisi syytä alkaa purkamaan toimimattomia monopoleja, hyvinvointialueiden in-house -yhtiöitä ja edistää kestävää kilpailua joka saralla.

Ennemminkin sanoisin, että Suomessa ei ole tarpeeksi kannustavaa mennä töihin. Kaikkien työikäisten ja -kykyisten pitää osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen ja rahoittamiseen työtä tekemällä. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että voimme pitää heikoimmista huolen.

Ei ole perusteltua, että esimerkiksi hyvinvointialue omistaa pesulapalvelun kun sen voisi paljon tehokkaammin teettää yksityisen puolen pesulassa. Valtion ja kuntien pitää keskittyä olennaisiin tehtäviinsä ja antaa muuten tilaa yksityiselle puolelle.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus ei itsessään ole mikään tavoite. Jos ulkomaalainen ihminen haluaa tänne tulla tekemään töitä, parantamaan omaa ja perheensä taloutta ja siten rahoittamaan Suomen hyvinvointia hän on luonnollisesti tervetullut.

Kristillisten arvojen kuten ahkeruuden, säästeliäisyyden ja lähimmäisen kunnioittaminen ovat erinomaisia arvoja Suomelle.

Sukupuolen moninaisuus ei ole minulta mitään pois, mutta pienelle porukalle tärkeä asia. Suomen tulee olla tasa-arvoinen ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Mielestäni perheissä tarvitaan lisää rakkautta ja lisää rajoja. Myös opettajille tulee antaa riittävät keinot puuttua ja luoda turvallinen oppimisympäristö kaikille. Tämä tukee lapsen kasvua ja antaa eväitä tulevaan.

Yritykset tekevät jo tätä ja se on niille kilpailuvaltti. Poliitikkojen pitää luoda hyvä alusta yrityksille toimia ja yritykset tulevat markkinaehtoisesti vähentämään päästöjään oli poliitikot mitä mieltä tahansa.

Luonnollisesti kyllä. Samalla on tärkeää ymmärtää, että Suomen etu ei ole sisäänpäin käpertyvä Suomi vaan kansainvälisesti aktiivinen ja yhteistyöhön nojaava Suomi.

Talouskasvun, työnteon ja innovoinnin kautta pystymme myös parantamaan ympäristön asemaa. Vastakkainasettelu on mielestäni harhaanjohtavaa.

Päättäjän pitää ymmärtää ja kuunnella kansaa, mutta vaikeallakin hetkellä pitää tukeutua faktoihin joiden perusteella toimitaan paremman tulevaisuuden puolesta.

Suomessa pitää ylläpitää mahdollisuudet yrittää ja tehdä töitä kaikkialla. Tämä pitää olla pohja laajalti asutetulle Suomelle.

Tämä on osin väistämätön globaali megatrendi, mutta on tärkeää, että ihminen voi itse valita omasta näkökulmastaan missä asuu.