Joona Räsänen

Venäjä käy julmaa ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ihmisuhreista ja seurauksista välittämättä. Putin on tehnyt selväksi, että Venäjän pyrkimykset ovat pitkäkestoisia ja koskevat koko sen lähialueita ja näin ollen myös Suomen turvallisuutta. Mikäli Venäjä voittaisi sodan, rauhaa ja turvallisuutta suojeleva kansainvälinen järjestys voisi järkkyä muuallakin. Suomen ja koko Euroopan unionin kumppaneineen on tehtävä kaikkensa, jotta Ukraina voittaa sodan. Tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen. Ukrainaa on myös tuettava rauhanpyrkimyksissä, ja rauhan tulee tulla Ukrainan ehdoilla.

Suomella on uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu puolustuskyky, jota arvostetaan Natossa suuresti. Suomi tulee Naton jäsenenä sovittamaan puolustuksensa osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Suomen puolustuskyvyt suunnitellaan tulevaisuudessa osana Naton kokonaisuutta.

On tärkeää, että kouluissa ja lukioissa on riittävästi aikuisia tukemassa oppimista ja koulunkäyntiä. Opettajien on saatava keskittyä opettamiseen ja oppilaiden oppimiseen. On rehellistä myöntää, että nykyinen malli inkluusion toteuttamiseksi ei toimi. Lailla säädetty suhdeluku ei ole tavoitteen näkökulmasta paras mahdollinen tapa, vaan keskeistä on huolehtia kuntien kyvystä resurssoida perusopetusta.

Lähtökohtaisesti en kannata toimia veronmaksajien piikkiin, joilla helpoitetaan huumeiden käyttöä. Ymmärrän kuitenkin, että käyttöhuoneiden tärkein tehtävä olisi huumehoidon ulkopuolella olevien ihmisten tavoittaminen ja saattaminen haittoja vähentävien toimien piiriin. Valvotut käyttötilat voisivat myös parantaa julkisten paikkojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta, jos käyttö siirtyisi pois esimerkiksi parkkihalleista, puistoista ja julkisista wc-tiloista.

Hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa on varmistettava, että muutos toteutuu hallitusti ja alueet kykenevät vastaamaan velvoitteistaan. On hyvä muistaa, että sosiaali-ja terveydenhuollossa, kuten muuallakin, hinnat, palkat ja vuokrat ovat nousseet paljon sen yli mitä kukaan on osannut olettaa. Ei ole mahdollista ajatella, että ihmiset jäävät ilman hoitoa vain sen takia, että emme pysty tarjoamaan sosiaali-ja terveydenhuollolle riittäviä varoja pitää huolta ihmisistä. Pidemmällä aikavälillä on pyrittävä toimiin, joilla kustannusten nousupaine laskee ja sitä kautta saavutamme myös uudistukselle asetetut tavoitteet.

Suomen sisäistä turvallisuutta edistetään parhaiten huolehtimalla poliisien resursseista, vähentämällä yhteiskunnan eriarvoisuutta sekä vahvistamalla kansalaisten osallisuutta. Erilaisiin lieveilmiöihin, kuten jengirikollisuuteen, on puututtava tiukasti eri viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Varsinkin väkivalta- ja seksuaalirikoksien rangaistuksia on kiristettävä.

Työn vastaanottamisen kynnystä on madallettava. Työttömyysturvan heikennys ei saa olla ensisijainen keino. Mikäli ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään, niin samalla tasoa on korotettava.

Suomi tarvitsee yhä enemmän työntekijöitä myös ulkomailta. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee tulevaisuudessa kymmenillä tuhansilla vuodessa. Maahanmuuton lisääntyminen korostaa työehtojen toteutumisen valvonnan ja työsuojelun tarvetta. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen on edellytys eettiselle ja kestävälle työperäiselle maahanmuutolle. Samalla on huolehdittava siitä, että työperäisestä maahanmuutosta ei tule humanitaarisen maahanmuuton väylää.

Odotukset tuleville vuosille on syytä asettaa realistisiksi. On selvää, että tarvitsemme julkisen talouden sopeuttamista velkaantumisen vähentämiseksi. Sopeutustoimet on kuitenkin toteutettava mittakaavaltaan ja ajoitukseltaan oikeudenmukaisesti. Samalla meidän pitää kyetä parantamaan taloutemme kasvunäkymiä uskottavasti.

Suomessa on ensisijaisesti madallettava työn vastaanottamisen kynnystä ja pyrittävä laskemaan marganaaliverotustamme. Tällöin esimerkiksi työtulojen lisääntymisestä jäisi useampi euro ihmisille nykytilaan verrattuna. Palkkojen verotusta voidaan keventää taloustilanteen salliessa, mikäli samalla verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän muualta. Massiivisiin verokevennyksiin ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole varaa.

Politiikan tehtävä on nyt luoda vakautta ja turvaa. Siksi on perusteltua tukea kotitalouksia akuutin kriisin keskellä. Tuet on kuitenkin kohdistettava oikein niitä eniten tarvitseville. Näin tukien mahdollinen inflaatioita nostava vaikutus jää pineksi.

Kattava avohakkuukielto valtion metsissä heikentäisi välittömästi puunkorjuun, kuljetusalan ja raakapuun jatkojalostuksen näkymiä. Metsätalous ei voi myöskään olla vanhan fossiilitalouden panttivanki. Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset on asetettava siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kestävää käyttöä.

Tavoitteen osalta on syytä olla pragmaattinen. Kysymys ei ole yksittäisestä vuodesta, mutta suunnan on oltava selvä. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi ja muuttuvat paikoin jopa mahdottomiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnan toimintaedellytyksiin ja talouteen ovat suuret, erityisesti mikäli lämpenemistä ei pysäytetä 1,5 asteeseen. Oikeudenmukainen siirtymä on sosiaalisesti kestävä tapa toteuttaa yhteiskunnan muutos vähähiiliseen talouteen.

Pääkaupunkiseudulle suunniteltuja ruuhkamaksuja ei ole syytä ottaa käyttöön. Ruuhkamaksut iskisivät rajuimmin töiden perässä pendelöiviin pieni- ja keskituloisiin sekä pienyrittäjiin. Maksuilla olisi myös varsin pieni merkitys koko maan liikenteen päästövähennysten saavuttamisessa.

SDP:n puoluekokous on ottanut tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. Edelleen tulisi kuitenkin sallia turkistuotteiden myynti laillisesta metsästyksestä ja lihantuotannon sivutuotteena syntyvien turkisten osalta.

Verojen korottaminen on aina helpoin vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi, siksi sen tulee olla viimeisin vaihtoehto.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Ihmisten välisiä tuloeroja on syytä kaventaa oikeudenmukaisella tulonjaolla ja riittävällä toimeentulolla. Sosiaalisen kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että yhteiskunnassa ei synny kasvavia varallisuus-ja tuloeroja, jotka johtavat lopulta hyvinvointierojen kasvuun.

Valtion pitää huolehtia markkinoiden toimimisen edellytyksistä. Markkinatalouden tulee toimia kaikkien ihmisten hyväksi tavalla, jossa lopputulokset ovat oikeudenmukaisia ja jokainen voi luottaa omaan tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista.

Sosiaaliturvan tulee tukea nykyistä paremmin ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen.

Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet hoituvat ja toteutuvat. Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palvelut on hoidettava myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Myöskään markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus. Esimerkiksi energia-ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta. Julkisen sektorin oman palvelutuotannon ylläpitäminen riittävällä tasolla ylläpitää myös tervettä hintakilpailua, joka tuottaa veronmaksajille parempaa vastinetta.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Omat arvoni päätöksenteon taustalla ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Yhteiskunnan ja valtion on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tästä sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Uusi translaki on tässä tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu oikeuksien ja velvollisuuksien sekä vapauksien ja vastuiden tasapainolle. Rusinoita ei voi poimia pullasta. Vanhemmilla on ensisijaisesti vastuu lastensa kasvattamisesta. Tätä vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Jos kukaan ei kanna omaa vastuutaan, niin yhteiskunnan turvaverkot eivät tavoita heitä, jotka eivät muutoin pärjäisi.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Jokainen valtio ajattelee ensisijaisesti omia kansalaisiaan. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että monesti omien kansalaisten etujen ajamiseksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen. Käpertyminen kasaan on suomalaisten ja Suomen etujen vastaista.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ihmisillä on vapaus valita oma asuinpaikkansa. Kaikilla suomalaisilla, asuinpaikasta riippumatta, on oltava yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Valtion ja kuntien tehtävä on tukea eri alueiden kasvun mahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta.