Mia Laiho

Häikäilemätön Venäjän sota itsenäistä Ukrainaa kohtaan on täysin tuomittavaa. Ukrainaa on tuettava niin sodassa kuin maan jälleenrakennuksessa. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että Suomen oma turvallisuus säilytetään korkeatasoisena. Maamme asema Venäjän vieressä asettaa erityisesti Suomelle oman turvallisuushaasteensa. Omasta puolustuksestamme ei voi tinkiä. Se on Suomen ja koko Euroopan etu.

Nato:n tavoite 2% bruttokansantuotteesta on hyvä täyttää ja se on realistinen tavoite Suomelle. Suomen maantieteellinen asema asettaa meille erityispiirteet ja tarpeet panostaa omaan turvallisuuteen ja maanpuolustukseen.

Isot ryhmäkoot kouluissa tuovat usein rauhattomuutta ja levottomuutta. Jos ryhmäkoko on pienempi, työrauha on usein jo sen puolesta helpommin saavutettavissa ja opettaja voi huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet paremmin.

Huume-ja päihderiippuvuuden osalta suurin ongelma maassamme on, että meillä on liian vähän hoitopaikkoja päihderiippuvaisille. Hoitoonpääsy pitää saada kuntoon. Suomessa on poikkeuksellisen paljon nuorten huumekuolemia. Ne eivät ole ratkaistavissa käyttöhuoneilla. Meidän on panostettava ennaltaehkäisyyn ja hoitoonpääsyyn matalalla kynnyksellä Meillä on puhtaiden neulojen vaihtopisteet. Niiden yhteydessä voisi olla laajempaa neuvontaa ja palveluihin ohjaamista. Huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen vaatisi laajan vaikutusten arvioinnin ja useiden lakien muutosta. Huumeiden käyttöhuoneita on muissa maissa kohdennettu lähinnä vaikeasti riippuvaisille, asunnottomille ja syrjäytyneille ihmisille.

SOTE-muutos on tämän vuosisadan massiivisin hallinnollinen muutos. Jo lakeja säädettäessä oli tiedossa, että rahoitus on riittämätön. Hallitus siirsi vain rahoitusongelmaa eteenpäin. Hoitoonpääsyä pitää parantaa. Suomessa on laittoman pitkät hoitojonot koronakriisin jäljiltä, mutta hallitus laittoi rahaa ylimääräisen hallintohimmelin rakentamiseen. On myös kohtuutonta, että hallitus alasajoi kela-korvaukset ja lisäsi entisestään painetta julkiseen terveydenhuoltoon.

Nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen, päihteidenkäytön ja rikollisuuden juurisyihin pitää tarttua. Meillä on liian vähän resursseja erityisesti Uudellamaalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Nykyisen hallituksen (SDP,Vihreät, RKP, Keskusta ja Vasemmistoliitto)sote:n rahoitusmalli kurjistaa Uudenmaan tilannetta. Meille suunnattu rahoitus ei riitä edes lakisääteisiin peruspalveluihin.Rahoitusmalli ei huomioi kasvavan väestön, lasten, nuorten ja sosiaalihuollon tarpeita lähimainkaan riittävästi. Pääkaupunkiseudulla maahanmuutto, päihteiden käyttö, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat lisäävät palvelutarpeita. Meidän on parannettava viranomaisyhteistyötä lasten ja nuorten tarpeiden huomioimiseksi. Liian tiukka tietosuojan tulkinta ei saa ajaa myöskään lapsen edun edelle.

Kannatan ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista siten, että turva on työttömyyden alussa nykyistä korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee työttömyyden pitkittyessä. Tavoitteena on, että ihminen hakee aktiivisesti uutta työtä heti työttömyyden alkuvaiheessa. Työllistymisen mahdollisuudet ovat tutkimusten mukaan parhaimmat. Tutkimuksen mukaan 59 % suomalaisista kannattaa ansiosidonnaisen porrastamista työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi (Suomen Yrittäjät, 2021). Esimerkiksi Ruotsissa ansiosidonnaisen kesto on huomattavasti Suomea lyhyempi. Ansiosidonnaisen uudistaminen on tutkitusti parhaimpia keinoja purkaa kannustinloukkuja, lisätä työllisyyttä, kasvattaa käytettävissä olevien tulojen määrää ja vahvistaa julkista taloutta samaan aikaan.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, sillä väestömme ikääntyy, syntyvyys on matalalla ja meillä on merkittävä työntekijäpula. On tärkeää, että maahan tullaan nimenomaan työn takia, työpaikka on tiedossa maahan tullessa ja maahanmuuttaja pystyy vastaamaan omasta toimeentulostaan.

Suomi on velkaantunut huolestuttavan paljon ja jo pelkästään velanhoidon kustannukset syövät palveluihin tarvittavaa rahaa. Marinin hallituksen velanotto on ollut vastuutonta. On ollut hyväksyttävää ottaa velkaa koronakriisin, Ukrainan sodan ja energiakriisin takia, mutta Marinin hallitus ei ole millään lailla edes yrittänyt asettaa tärkeysjärjestykseen muita menoja. Kaikki ongelmat nykyinen hallitus on hoitanut vain lisäämällä rahanmenoa. Näin ei voi jatkua.

Palkkaverotusta olisi järkevää alentaa, mikä parantaisi kansalaisten ostovoimaa. Palvelujen kysynnän kautta se lisäisi työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa. Verotuksessa tulee painottaa haittaveroja. Veronkevennyksiä ei pidä kuitenkaan maksaa velalla.

Ketään ei saisi joutua kohtuuttoman tilanteen eteen energian hinnan noustessa. Ilman muuta pitää jokaisen tarkistaa myös talouden muut menot, ja yrittää tinkiä muista menoista ja vähentää energian kulutusta. Poikkeuksellisen korkealle nousseeseen energian hintaan ei ole kuitenkaan osattu varautua ja jos taloudessa ei ole paljon liikkumavaraa, voivat isot sähkölaskut johtaa perheen talouden kriisiytymiseen. Tällöin yhteiskunnan pitää voida tukea pahimman tilanteen yli. Erityisen tärkeää on löytää ratkaisut energian hinnan laskemiseksi.

Ilmastonmuutos on vakava asia ja sen hillitsemiseksi on tehtävä toimenpiteitä. Tavoitteita on katsottava jo tehtyjen toimenpiteiden mukaan ja Eurooppatasolla. Ilmastotoimemme on perusteltua olla kunnianhimoisia, mutta Suomea ei saa kohdella ankarammin kuin muita Euroopan maita (ennallistamisasetus). Valtion metsien hoitosuunnitelmissa hakkuut kestävät vuotuisen kasvun. Vuotuista kasvua ei pidä hakkuissa ylittää. Hyvä pitää vuotuista kasvua turvalliset noin 15-20%. Valtion metsiä koskevia linjauksia ei pidä tehdä hätiköiden, sillä kotimaisella puulla on Suomelle suuri merkitys. Metsien hakkuissa pidän harvennushakkuuta kestävämpänä tapana avohakkuiden sijaan, niin lajiston kuin maisema-arvojen takia. Yksityisillä metsänomistajilla on omaisuuden suoja ja sitä tulee kunnioittaa.

Suomella on tiukemmat hiilineutraaliustavoitteet kuin EU vaatii. On järkevää ja kohtuullista toimia EU:n muiden maiden mukaisesti.

Ruuhkamaksut olisivat vain rahankeruuta valtion kassaan. Niillä hankaloitettaisiin perheiden arkea, toimeentuloa ja työntekoa. Kohdistuessaan pääkaupunkiseudulle niillä entisestään lisättäisiin liikkumisen ja asumisen kustannuksia Uudellamaalla. Maksuja ei voida perustella myöskään ilmastosyillä, sillä liikenne on yhä enemmän päästöttömämpää. Ihmisten eriarvoisuus eri puolilla maata kasvaisi. Ruuhkamaksut pitää torpata.

Turkiksia ei enää tarvita vaatteena muiden materiaalien kehityttyä. Turkistarhausta ei voida kuitenkaan suoraan kieltää, sillä siinä on kiinni monien ihmisten elinkeinon harjoittaminen. Valtion tulisi tukea ammatinharjoittajia mahdollistamaan uudenlainen yritystoiminta, jolla voisi jatkaa elinkeinotoimintaa yrittäjänä toisella elinkeinosektorilla.

Suomessa verojen osuus palkasta on jo niin korkea ettei työn verotusta voida enää korottaa. Haittaveroja voisi nostaa ja arvioida esim. ns terveysperusteisen veron käyttöönottoa.Tällöin voisi verottaa esim. normaalia suolaisempia, makeampia tai rasvaisempia tuotteita. Tämä ohjaisi kuluttajia myös terveempien tuotteiden valintaan, jolla olisi myönteisiä vaikutuksia sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työstä ja yrittäjyydestä haitta- ja kulutusverotukseen harkitusti. Veropohjan tiivistäminen tulee tehdä siten, ettei sillä ole kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja riskinottoon.

Pitkän koulutuksen, ahkeran työnteon tai onnistuneen yrittämisen seurauksena on ymmärrettävää, että myös tulot voivat olla suurempia.

Vastuullinen markkinatalous on kaikkien etu. Siitä hyötyy viime kädessä koko yhteiskunta.

Sosiaaliturvamme tasoa suhteessa palkkatasoon on arvioitava. Meillä on kannustinloukkuja, jotka käytännössä ehkäisevät työn vastaanottoa. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen. Jos ihminen on työkykyinen, työn tekeminen pitää olla aina ensisijaista. Hyvä sosiaaliturvan tasomme passivoi varsin pian työttömät ja myös Suomeen hakeutuvat turvapaikanhakijat. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen sosiaaliturvan uudistuksen

Valtion ja kuntien omistukset huoltovarmuuden turvaamisessa ja kriittisissä toiminnoissa ovat perusteltuja. Muuten valtion ja kuntien omistuksiin on suhtauduttava varauksellisesti. Tämä on huomioitava myös hyvinvointialueilla. Kiireellä eduskunnassa käsitelty ja toimeenpantu hallinnollinen sote-muutos on paisuttanut in-house yhtiöiden toimintaa tukipalveluissa, kun kilpailutuksia ei ehditty tekemään.

Monikulttuurisuus on myönteinen asia. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja velvollisuutemme on auttaa hädänalaisia, esim. Ukrainan pakolaisia. On huolehdittava kuitenkin siitä, että vaalimme omaa kulttuuriperintöämme, kieltämme ja tapojamme. Maassa maan tavalla. Suomen kielen oppiminen auttaa integroitumaan paremmin yhteiskuntaan.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Suomessa on uskonnonvapaus. Kristilliset perusarvot kuten lähimmäisen kunnioittaminen sopivat kuitenkin hyvin arkeen. ja ohjenuoraksi kaikille omasta uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.

Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on. Toisen kunnioittaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat tärkeitä perusarvoja. Suomessa sukupuolen moninaisuus on jo huomioitu uudessa lainsäädännössä.

Rajat ovat rakkautta ja säännöt tuovat turvaa.

On perusteltua edetä ilmastotavoitteiden kanssa yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Ei ole reilua, jos Suomi vetää tiukempaa linjaa muiden Euroopan maiden noudattaessa löyhempiä tavoitteita. Tämä asettaa suomalaiset veronmaksajat, yritykset ja maan talouden tiukemmalle ja heikentää maamme kilpailukykyä muihin Euroopan maihin verrattuna. Suomen taloudellinen tilanne on myös haastava ja kansalaisten palvelut on turvattava.

Kansainvälisessä edunvalvonnassa on ensisijaisesti turvattava suomalaisten ja Suomen etu. Niin tekevät kaikki muutkin maat Euroopassa ja maailmalla.

Ympäristöasiat tulee huomioida päätöksenteossa. Luonnon moninaisuus on tärkeää säilyttää ja huolehtia arvokkaan luontomme säilymisestä myös tuleville sukupolville. Taloudellinen kasvu antaa paremmat edellytykset tehdä luontoystävällisiä päätöksiä.

Johtajalta vaaditaan määrätietoisuutta ja johdomukaisuutta edetä sovittuja tavoitteita kohti. Tehtyjä ratkaisuja voi ja pitää tarvittaessa arvioida kriittisesti, mutta johtaja ei voi kumartaa joka suuntaan, jos halutaan saavuttaa tuloksia.

Suomessa on erilaisia alueita ja moninaisuus on myös Suomen rikkaus. Kaupungistuminen on kuitenkin tosiasia. Yhä useampi muuttaa kasvukeskuksiin, sillä niiden ympäristössä sijaitsevat myös usein työpaikat ja palvelut. Myös harvemmin asutuilla seuduilla ihmisten palveluista pitää kuitenkin huolehtia. Hyvä puoli on se, että yhä digitalisoituneemmassa yhteiskunnassamme pystytään tarjoamaan varsin laajat palvelut etänä riippumatta asuinpaikasta. Myös liikuteltavia palveluja, esim. palveluatoja voidaan hyödyntää palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.