Tomi Raitio

Demokratiaa pitää puolustaa kaikissa tilanteissa, eikä sitä saa alistaa autoritääriselle ja agressiivisen väkivaltaiselle ylivallalle. Lopullinen rauha tulee saada aikaan hyökkäävän osapuolen toimista kärsineen Ukrainan ehdoilla oikeudenmukaisesti. Myös sotarikokset tulee selvittää ja saada kansainväliseen tuomioistuimeen. Osallistuminen Ukrainan jälleenrakentamiseen antaa Suomelle myös mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan, esimerkiksi energiajärjestelmien ja monen muun sektorin osalta.

Suomella on uskottava puolustusjärjestelmä, eikä kyse ole pelkästään rahasta vaan myöskin yhteisen Eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta yhteistyön ja yhteisen vastuunoton kautta.

Oppilaiden määrää ei voi kasvattaa liikaa luokkaa kohti kasvattamatta samalla lisäresursseja. Lapset ja nuoret tarvitsevat riittävästi aikuisia koko opinpolun aikana. Meidän on pystyttävä ehkäistä eriytymistä ja otettava huomioon myös erilaisten oppijoiden tarvitsema erityishuomio.

On tärkeää vastata huumeidenkäytön tuomiin ongelmiin rikoslainsäädännön lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Etupainotteisesti sosiaalisten ongelmien ehkäisy voisi tuoda paljon hyötyjä vallitsevaan tilanteeseen. Huumeiden käyttöhuoneet voivat myös lisätä huomattavasti katuturvallisuutta, mistä hyötyy laajasti ympäröivä yhteisö.

Iso sote -uudistus on tällä hallituskaudella saatu maaliin. Nyt on todella tärkeää voida jatkaa sote -palveluiden kehittämistä pitkäjänteisesti ja sillä kokemuksella, joka kentältä on nyt kerättävissä. Nyt ei ole järkevää leikata sote -palveluista vaan kohdentaa varoja sinne, missä ilmiselvästi palveluiden laadun takaamiseksi tarvitaan täydentävää rahoitusta. Meillä on myös ennestään poikkeuksellisina aikoina syntynyttä hoitovelkaa, ja jo pelkästään sen suhteen tasapainoon pääsy edellyttää riittävää rahoitusta.

Meidän on voimakkaasti suunnattava resursseja ennalta ehkäisevään työhön lasten ja nuorten osalta. Lapsille ja nuorille on mahdollistettava turvallisten aikuisten läsnäolo kasvun ja kehityksen tiellä ja riittävät tukimekanismit matkan varrella aikuisuuteen. Kova rikollisuus ja väkivalta on tietysti rangaistavaa, mutta on pyrittävä luomaan keinoja puuttua siihen hetkeen, jolloin nuorella on riski ajautua väärien valintojen tielle.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Esimerkiksi panostukset koulutukseen, työvoimapalvelut ja elinkeinopolitiikka voivat tukea työllisyyttä.

Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa, ja 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa. Ilman maahanmuuttoa kehitys johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja uhkaa palveluja. Tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä - niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella onkin entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Samaan aikaan on panostettava siihen, että jo Suomessa jo olevat ulkomaalaiset pääsevät osaksi työelämää. Maahanmuuton lisääntyminen korostaa työehtojen toteutumisen valvonnan ja työsuojelun tarvetta. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen on edellytys kestävään maahanmuuttopolitiikkaan

Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeää on kasvun luominen. Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. SDP:n arvovalinta on, että julkista taloutta vahvistetaan pikemminkin talouskasvun, työllisyyden, hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta.

Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla turvataan hyvinvointivaltion edellytykset. Verotuksen oikeudenmukaisuutta on vahvistettava edelleen siirtämällä sen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Ensisijaista on veropohjan tiivistäminen puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. SDP on sitoutunut siihen, että pieni-ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotus ei nouse.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi köyhdyttää suomalaisia kotitalouksia. Sen takia on kohtuullista, että valtio auttaa kotitalouksia selviämään nousevien energiahintojen paineessa. Korkean energian hintojen nousun kompensointi kuluttajille on hienovarainen tasapaino riittävän tuen ja riittävien energiansäästön kannusteiden välillä. SDP ei pidä oikeudenmukaisena, että perustarpeiden kuten lämmön ja valaistuksen turvaaminen riippuisi lompakon paksuudesta. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vuoden 2023 alusta vähintään huhtikuun loppuun. SDP esittää kustannustuen kattamista määräaikaisella energiayhtiöille suunnatulla windfall-verolla.

Riittävä metsien suojelu on SDP:lle tärkeä tavoite. Metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän ja myös ennallistamiseen on panostettava. On tarpeen selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys-ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä edellä mainittujen erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla.

SDP on vahvasti sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi ja muuttuvat paikoin jopa mahdottomiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnan toimintaedellytyksiin ja talouteen ovat suuret, erityisesti mikäli lämpenemistä ei pysäytetä 1,5 asteeseen. SDP:n tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen.

Eduskunta voi säätää lain ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistamiseksi suurissa kaupungeissa. Mikäli laki säädetään, on kuitenkin jokaisen kaupungin oma asia, otetaanko ruuhkamaksu käyttöön. Asiaa tulisi tässä tapauksessa harkita kaupungeissa tapauskohtaisesti asiantuntijoita kuullen.

Kyllä. SDP on hyväksynyt puoluekokousaloitteen vuonna 2020 jossa todetaan: Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja SDP ottaa tavoitteekseen saada Suomeen turkistuotannon ja turkisten myynnin kieltävä lainsäädäntö sekä sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi turkistuotannosta luopumiseksi seuraten niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. SDP pyrkii siihen, että vastaava lainsäädäntö omaksutaan EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.

Hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei leikata. Sen sijaan jatketaan ratkaisujen etsimistä mm. julkisen hallinnon tehostamisesta ja työntekijöiden kuulemisesta työtapojen ja työkulttuurin tehostamiseksi ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi. Verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua. Toisin sanoen menoleikkausten sijaan meidän tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa.

Eriarvoisuuden vähentämiseksi jokaisella ihmisellä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua. Kaikille kuuluvien universaalien palvelujen lisäksi tarvitaan kohdennettua tukea ja toimia niille, jotka eivät pääse muuten mukaan. Yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on kiinnitettävä huomiota elämän nivelvaiheisiin. Yhteiskunnan vakautta on tuettava oikeudenmukaisella tulonjaolla ja ihmisten riittävällä toimeentulolla. Sukupolvien välinen tasa-arvo ja solidaarisuus ovat tärkeä osa koko oikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestelmän kestävyyttä.

Markkinatalouden tulee toimia kaikkien ihmisten hyväksi tavalla, jossa lopputulokset ovat oikeudenmukaisia ja jokainen voi luottaa omaan tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista. Lisäksi se edellyttää markkinoiden toiminnan seuraamista ja tarpeellista puuttumista aloilla, joilla keskittymisen riski on olemassa.

Sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen kuin sanktioilla uhkaaminen. Työikäisen ja työkykyisen ihmisen toimeentulon ei tulisi olla pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuden varassa ilman tämän tarvitsemaa tukea ja ohjausta palveluihin. Etuuksien ja palveluiden tulee nivoutua yhteen, tukea toisiaan ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Yhteiskunta rakentuu työn varaan, mutta ihmisten erilaiset tilanteet ja osallistumisen edellytykset on huomioitava siten, että järjestelmä on sekä arkea tukeva, että kannustava.

Valtio on Suomen suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Valtio omistaa kokonaan tai osittain 69 yhtiötä. Osaan omistuksista kohdistuu strateginen intressi, joka perustuu esimerkiksi huoltovarmuuteen. Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet hoituvat ja toteutuvat. Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palvelut on hoidettava myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Myöskään markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus. Esimerkiksi energia-ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta.

Toisten ymmärtäminen ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat sosialidemokraattisen aatteen ytimessä. Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa. Tämä kaikki tarkoittaa myös sitä, että alueellinen ja värikäs kotimainenkin kulttuurimme elää ja voi hyvin ja toimii rauhanomaisessa vuorovaikutuksessa muihin kulttuureihin nähden. Monikielisyys on rikkaus, mutta esimerkiksi suomen kieli ei saa jäädä perusoikeudellisesti vähempiarvoiseen asemaan kotimaassamme suhteessa muihin kieliin yhdenvertaisuuden vuoksi.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus, ja poliittinen päätöksentekomme perustuu niihin. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä. Kunnioitamme kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia, jotka tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta. Poliittinen päätöksentekomme perustuu kuitenkin sosialidemokraattisen liikkeen arvoihin.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen (mies & nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Yhteiskunnan ja valtion on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tästä sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Uusi translaki on tässä tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitsemme siis tehokkaammin lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, ei kurinpidollisia toimia. Kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen voidaan puuttua esimerkiksi kouluissa monilla keinoilla, sillä usein kyseessä on monitahoinen ilmiö. Pelkät kurinpidolliset toimet harvoin vaikuttavat juurisyihin. Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistaminen, Ankkuri-toiminnan tuominen vahvemmin mukaan koulujen arkeen sekä turvallisen opiskeluympäristön takaaminen ovat keinoja, joilla häiriökäyttäytymiseen voidaan puuttua. Myös rajoja toki tarvitaan, ne lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta.

Suomen tulee vähentää omia päästöjään ja samalla vaikuttaa kansainvälisesti siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni. On tärkeää myös kehittää vihreää vientiä, jotta hiilikädenjälkemme vahvistuu.

Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Samaan aikaan kuulumme myös aktiivisena osana kansainväliseen yhteisöön. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen. Tulemme jatkossakin toimimaan keskeisenä osana kansainvälistä yhteistyöjärjestelmää, pitäen Suomen omat intressit samaan aikaan mielessä.

Ilmastonmuutos vaarantaa keskeisten perusarvojemme käytännön toteuttamisen. Köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen ja kestävä talouskasvu vaikeutuvat. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua. Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä.

Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia. Sosialidemokratian arvoja toteutetaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen ääni vaikuttaa maansa asioihin.

Kaikilla suomalaisilla, asuinpaikasta riippumatta, on oltava yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Koko Suomen asutettuna pitäminen on niin talouspoliittinen, sosiaalipoliittinen kuin turvallisuuspoliittinen kysymys. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että eri alueiden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi kuntien perusrahoitus on turvattava. Alueiden voimavarat ja elinvoimaisuus vaihtelevat alueiden välillä ja jopa alueiden sisällä. Palvelurakenne, teollisuus ja työvoiman toimintaympäristö sekä kansalaisten sosiaaliset ja terveydelliset voimavarat tulee ottaa huomioon alueisiin vaikuttavissa päätöksissä.

Kaupunkeja haastavat erityisesti sosiaalisen eriytymisen voimistuminen, osaavan työvoiman puute ja toisaalta kaupunki-infran ajanmukaisuus. Kaupunkien maankäytössä ja kaavoituksessa tulisi ottaa paremmin huomioon luonnon monimuotoisuus, riittävät virkistys- ja viheralueet, sekä mm. lasten ja nuorten tarpeet liikkua ja kokea ympäröivää miljöötä ja myös metsäluontoa. Kaupungeissa ihmisen suhde luontoon voi katketa, ja sitä kautta ymmärrys ihmisestä osana laajempaa kokonaisuutta voi hiipua. Mm. näistä syistä kaupungistumisen vaikutuksia tulisi arvioida paremmin ja kiinnittää erityistä huomiota kaupunkisuunnitteluun. Myös asukkaiden ja tavallisten ihmisten kokemusasiantuntijuutta tulisi kuulla enemmän ja laajemmin, sekä heidän vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallisuutta lisättävä.