Vesa Teräs

Ukrainaa on tuettava Venäjän laitonta hyökkäys- ja valloitussotaa vastaan. On tärkeää myös Suomen turvallisuuden kannalta että Venäjä ei onnistu pyrkimyksissään rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävää kansainvälistä järjestystä. Jälleenrakentamisvaiheessa Suomi tukee Ukrainaa. Samalla maallamme on mahdolisuuksia viedä osaamistamme ja tuotteitamme niin teollisuuden, kuin koulutusjärjestelmänkin osalta.

Suomen puolustuskykyä on rakennettu ja ylläpidetty tavalla, jota Nato-maissa arvostetaan jo nyt. Tärkeintä on luoda uskottava puolustus yhdessä koko puolustusliiton kanssa. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin on suhtauduttava vakavasti kaikissa jäsenmaissa.

Koulunkäynnin ja oppimisen tueksi kouluihin tarvitaan riittävä määrä aikuisia. Oppilaiden kohtaamiselle ja oppimiselle on oltava riittävästi aikaa. Oppilaiden lisäksi kyse on myös opettajien työssä jaksamisesta. Jos opettajat uupuvat työssään liian suurten ryhmäkokojen takia, tarvitaan joka tapauksessa sijaisia mahdollisesti pitkienkin sairaslomajaksojen ajaksi. Se taas ei ole eduksi oppilaillekaan.

Käyttöhuoneiden tarkoitus ei ole kannustaa huumeiden käyttöön vaan mahdollistaa huumehoidon ulkopuolella olevien henkilöiden tavoittaminen ja ohjaaminen haittoja vähentäviin toimiin. Samalla niiden tarkoituksena on parantaa muiden julkisten tilojen viihtyvyyttä. Käyttöhuoneiden tehokkuudesta olisi kuitenkin syytä kerätä tietoa maista, joissa niitä on jo käytössä.

Yleisen kustannustason ja palkkojen nousu on huomioitava myös sote-palveluissa. Ihmiset eivät voi jäädä ilman hoitoa siksi, että emme pystyisi tarjoamaan siihen riittäviä varoja. Jos tilannetta ei korjata, nykyisetkin hoitojonot ja hoitovelka vain pahenevat. Nyt on sen sijaan uskallettava tehdä tarvittavia panostuksia jonojen lyhentämiseen, jotta tilanteesta päästään yli.

Eriarvoisuuden lisääntyessä aletaan yleensä vaatia kovempia rangaistuksia. Tärkeintä on pyrkiä vaikuttamaan nuorisorikollisuuden syihin, joiden ytimessä on useimmiten erivarvoistumisen aiheuttamaa syrjäytymistä ja näköalattomuutta. Rikollisuuden kovaan ytimeen puuttuminen vaatii myös tehokkaampia keinoja järjestyksenvalvonnalta. Yleisesti ottaen oikeuslaitoksella on jo nyt mahdollisuus tuomita rikoksista tarvittaessa kovempiakin rangaistuksia, käytössä olevan asteikon mukaisesti.

Työttömyysturva ja sosiaaliturva on tarkoitettu tueksi juuri siihen tilanteeseen kun työtä ei ole. Työllisyyttä parannetaan enemmän koulutus- ja eliinkeinopolitiikalla, sekä hyvin resurssoiduilla työllisyyspalveluilla, kuin rankaisemalla entisestään jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevia.

Tarvitsemme työntekijöitä kaikille eri sektoreille. Työikäinen väestömme vähenee vuosittain kymmenillä tuhansilla, ilman vieraskielistä työvoimaa. Tämä on uhkana palveluillemme ja huoltosuhteenkin kannalta. Kansainväliset osaajat ovat tärkeitä linkkejä myös yritystemme kilpailukyvyn kannalta. Meidän on myös varmistettava, että jo maassa olevat ulkomaalaiset työllistyvät siinä missä suomalaisetkin. Lisäksi on varmistettava ja valvottava, että ulkomaalaisen työvoiman osalta noudatetaan samoja työehtoja, kuin suomalaistenkin kohdalla.

Velkaantumisen hillitsemisen tulee tapahtua ennen kaikkea talouskasvun, työllisyyden, hallinnon tehostamisen ja veropohjan tiivistämisen kautta. Se vaatii vastuullisia päätöksiä, joiden pohjana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu. Talouspolitiikassakin on aina kyse arvovalinnoista. Leikkauspolitiikan vaihtoehdottomuuden julistamisella pyritään yleensä välttämään arvokeskustelua siitä, kuuluuko hyvinvointi kaikille, vai vain harvoille.

Verotus on yksi keskeinen työkalu valtiontalouden toiminnassa ja hyvinvointivaltion edellytysten turvaamisessa. Veropohjaa pitää tiivistää, siten että veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu saadaan kuriin. Verotusta voidaan muuttaa oikeudenmukaisemmaksi siirtämällä sen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Erityisesti pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ja yrittäjien, sekä eläkeläisten verotus ei saa nousta. Jos veropohjan porsaanreikiä saadaan tukittua ja painopistettä siirrettyä työnteosta omistamiseen, voidaan pienten ja keskituloisten palkkojen verotustakin hieman alentaa.

Perustarpeet lämmityksen ja valaistuksen osalta on voitava taata jokaiselle, varallisuudesta riippumatta. Venäjän sotatoimien seurauksena syntynyt energiakriisi koettelee suomalaisia ja on kohtuullista, että valtio auttaa kansalaisia selviämään tilanteesta. Tärkeää on kehittää maan energiaomavaraisuutta ja erityisesti siirtymää pois fossiilisen energian käytöstä.

Luonnon monimuotoisuus ja hiilinielujen toimivuus ovat elintärkeitä niin ihmisille, kuin muillekin eliölajeille. Valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä tulisi edistää kullekin paikalle parhaiten sopivilla menetelmillä. Talousmetsien osalta on lisättävä jatkuvaa kasvatusta, siihen soveltuvilla alueilla.

Vakavimman meneillään olevan kriisin muodostavat ilmaston lämpeneminen ja luontokato. Tämä ympäristökriisi etenee fysiikan lakien mukaisesti, odottamatta parempia aikoja taloudessa tai muissa ihmisten välisissä abstrakteissa sopimuksissa. Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen ja siihen ei ole aikaa enää edes kahta vaalikautta. Tavoittelemme hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen. Siirtymä vähähiiliseen talouteen on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastotoimet eivät saa kasvattaa tuloeroja ja eriarvoisuutta. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen luo myös paljon uutta kasvua ja työtä.

Eduskunnassa on mahdollista säätää laki, jonka perusteella kaupungit/kunnat voivat itse päättää ruuhkamaksujen asettamisesta.

Eläinten tarhakasvatus pelkän turkiksen vuoksi ei ole eettistä, eikä nykyisin edes millään tavalla tarpeellista. Teknologinen kehitys mahdollistaa paremman lämmöneristyksen ja haluttaessa turkiksia vastaavan ulkonäön, luonnonkuidusta tai synteettisistä materiaaleista valmistetuille vaatteille. Turkistarhaajille on kuitenkin luotava oikeudenmukaisesti kestävä ohjelma, tuotannosta asteittain luopumiseksi. Tähän voidaan ottaa mallia ja oppia maista, joissa näin on jo toimittu. Turkistuotteiden myynti voitaisiin sallia lihantuotannon ja laillisen metsästyksen sivutuotteena syntyneille tuotteille.

Hyvinvointivaltion ytimessä olevia palveluita ja tukia ei voida säilyttää, niitä jatkuvasti leikkaamalla. Menoleikkausten sijaan on tärkeämpää parantaa tuottavuutta ja työllisyyttä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän talouskasvun edistämiseksi. Veropohjan tiivistämisellä ei tarvita verojen korotuksia. Sopeutusta voidaan tehdä myös julkisen hallinnon tehostamisella sekä yritystukia karsimalla. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuista ja palveluista ei ole varaa leikata, elinkustannusten jatkuvasti noustessa.

Suuret tulo- ja varallisuuserot johtavat aina lopulta yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja epävakauteen. Siksi tuloerot on syytä pitää maltillisina. Oikeudenmukainen palkitseminen on samalla myös kohtuullista. Suuret tuloerot myös kasautuvat ja periytyvät aiheuttaen seuraaville sukupolville valtavaa eriarvoisuutta mahdollisuuksien tasa-arvoon. Oikeudenmukainen yhteiskuntajärjestelmä on kestävä vain jos sukupolvien välinen solidaarisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuvat.

Pohjoismaiset sekataloudet ovat osoittautuneet vähiten viallisiksi järjestelmiksi. Markkinatalouden kilpailun toimivuus on varmistettava riittävällä valtion sääntelyllä. Sääntely estää kartellien ja monopolien syntymistä sekä luonnollisten monopolien väärinkäytön.

Sosiaaliturva on syyperustaista ja sen tarkoitus on tukea heikoimmassa asemassa olevien aktiivisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä.

Julkisen sektorin omistuksella esimerkiksi energia- ja vesiyhtiöiden osalta on erittäin suuri merkitys yhteiskunnan huoltovarmuuden osalta. Osakkeenomistajana valtiolla on intressejä myöskin huoltovarmuuden osalta. Kuntien ja valtion vastuu velvoitteiden toteutumisesta on usein julkisen sektorin oman palvelutuotannon varassa kannattavinta ja markkinahäiriöiltä paremmin suojattua.

Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Monikulttuurisuus lisää ymmärrystämme muista kansallisuuksista ja kulttuureista. Samalla myös tietoisuus omasta kulttuuristamme leviää kontaktien kautta kansainvälisesti. Toisten ymmärtäminen ja erilaisuuden kunnioittaminen on tärkeää ja vakauttaa yhteiskuntaa.

Politiikka perustuu jokaisen omille arvoille. Kristillisiäkin arvoja on hyvin monenlaisia eri suuntausten mukaisesti. Minulle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaiset ja ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet, riippumatta sukupuoli-identiteetistään.

Lapsille pitää suoda turvallinen kasvuympäristö ja heidän vanhemmilleen edellytykset lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitaan siis ennemmin tukea, kuin kurinpitoa. Lasten vuorovaikutustaitoja ja tunteiden sanoittamista on hyvä vahvistaa kouluissa ja jo varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ja häiriökäyttäytymisen juurisyihin on yleensä mahdotonta puuttua kurinpidollisin keinoin.

Suomen on vähennettävä omia päästöjään ja samalla vaikutettava kansainvälisesti siihen että Pariisin ilmastosopimuksesta pidetään kiinni. Olemme ulkoistaneet omia päästöjämme pitkälti Kiinaan ja muihin halvan tuotannon maihin, joissa valmistettuja tuotteita kulutamme täälläkin. Se ei kuitenkaan vähennä vastuutamme päästöjen syntymisestä. Samalla meidän on kehitettävä vihreää vientiä, vahvistaaksemme hiilikädenjälkeämme.

Suomalaiset poliitikot ovat tietenkin vastuussa suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomi ei kuitenkaan ole eristety saari keskinäisriippuvuuksien globaalissa yhteisössä. Yhteistyö muiden maiden ja yhteisöjen kanssa on tie kestävään tulevaisuuteen. Yhteistyötä tehdään kuitenkin Suomen omat intressit aina huomioiden. Suomen ja suomalaisten edut, samoin kuin muidenkin maiden edut, ovat tällä hetkellä erityisen riippuvaisia ympäristökriisin torjunnasta.

Kaikki hyvinvointimme ja elämän edellytykset ovat peräisin ympärillä olevasta luonnosta. Ei pörssikursseista, velkarahajärjestelmästä tai talouskasvusta. Mikään niistä ei olisi mahdollista, jos menetämme elinympäristömme. Ilmastonmuutos ja luontokato vaarantavat tällä hetkellä tuon hyvinvoinnin perustan. Ympäristö ja talouskasvu eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Ilmastokriisi avaa mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja uudelle kasvulle, joka tukee samalla ympäristön hyvinvointia. Talouskasvun on oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Demokraattinen päätöksenteko ei kiteydy heikkoihin tai vahvoihin johtajiin. Karismaattinen ja taitava johtaja saa paljon aikaan mutta päätöksenteko on oltava demokraattista. Muuten ajaudumme autoritääriseen hallintoon.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena ja eri alueiden vahvuuksia hyödyntäen. Jokaisella on oltava mahdollisuus peruspalveluihin asuinpaikastaan riippumatta. Alueellinen kehittäminen ja elinvoima ovat myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Kaupungistuminen on ollut globaali ja historiallinen trendi, ja se on kiihtynyt yhteiskuntien teollistuessa. Kaupungit ovat talouden keskuksia ja säteilevät hyvinvointia kehysalueillekin. Kaupunkisuunnittelussa on tietysti huomioitava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät periaatteet. Haittapuolina on tietysti syrjäisempien seutujen muuttotappio ja sen vaikutukset peruspalveluiden järjestämiseen. Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen saattaa jonkin verran kääntää muuttoliikettä toiseenkin suuntaan mutta kaupungistumisen trendi jatkunee yhä.