Kim Berg

Venäjä käy julmaa ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ihmisuhreista ja seurauksista välittämättä. Putin on tehnyt selväksi, että Venäjän pyrkimykset ovat pitkäkestoisia ja koskevat koko sen lähialueita ja näin ollen myös Suomen turvallisuutta. Mikäli Venäjä voittaisi sodan, rauhaa ja turvallisuutta suojeleva kansainvälinen järjestys voisi järkkyä muuallakin. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa jälleenrakennuksessa. Ukrainan jälleenrakentaminen muodostaa erinomaisen mahdollisuuden suomalaiselle osaamiselle. Esimerkiksi energiajärjestelmien ja rakennusten kunnostaminen ovat suomalaisen osaamisen ydintä. Myös erityisesti suomalainen koulutusjärjestelmä ja -sektori auttavat Ukrainaa, kun jälleenrakennus alkaa.

Suomella on uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu puolustuskyky, jota arvostetaan Natossa suuresti. Suomi tulee Naton jäsenenä sovittamaan puolustuksensa osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Suomen puolustuskyvyt suunnitellaan tulevaisuudessa osana Naton kokonaisuutta. Kyse ei olekaan vain rahasta vaan koko liittokunnan turvallisuudesta. Samalla kyse on siitä, että Eurooppa kantaa vastuuta turvallisuudestaan. Natossa yhdessä sovittavat tavoitteet on otettava vakavasti.

On tärkeää, että kouluissa ja lukioissa on riittävästi aikuisia tukemassa oppimista ja koulunkäyntiä. Ensi vaalikaudella SDP haluaa turvata työrauhan kouluissa panostamalla koulutuksen resursseihin. Kaikilla koulutusasteilla on panostettava oppimisen tukeen ja laadukkaisiin oppimateriaaleihin sekä pidettävä huolta siitä, että kouluissa on riittävä määrä opettajia ja aikuisia. Mahdollisuus antaa aikaa opetukselle ja oppilaiden kohtaamiselle on edellytys sille, että opettajat voivat tehdä työnsä hyvin.

Suomessa käyttöhuoneiden tärkein tehtävä olisi huumehoidon ulkopuolella olevien ihmisten tavoittaminen ja saattaminen haittoja vähentävien toimien piiriin. Valvotut käyttötilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Toiminnalla tavoitetaan vaikeimmin tavoitettavissa olevia ja huonoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joita voidaan ohjata myös muihin sosiaali-ja terveydenhuollon palveluihin kuten päihde-ja mielenterveyspalveluihin. Valvotut käyttötilat parantavat julkisten paikkojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta, kun käyttö siirtyy pois esimerkiksi parkkihalleista, puistoista ja julkisista wc-tiloista. Tila voi toimia myös paikkana, jonne muut toimijat, esimerkiksi etsivä ja jalkautuva päihdetyö sekä viranomaiset voisivat ohjata huumeita käyttäviä ihmisiä.

Sosiaali-ja terveydenhuollossa, kuten muillakin hallinnonaloilla hinnat, palkat ja vuokrat ovat nousseet paljon sen yli mitä kukaan on osannut olettaa. Ei ole mahdollista ajatella, että ihmiset jäävät ilman hoitoa vain sen takia, että emme pysty tarjoamaan sosiaali-ja terveydenhuollolle riittäviä varoja pitää huolta kaikista Suomen sairaista. Kaikki viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaali-ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää rahoitusta. Samaan aikaan on meneillään pitkään jatkunut sote- budjettien aliresurssointi kuntatoimijoiden taholta. Jos tilannetta ei korjata, se tulee näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitovelan pahentumisena. Edessä on äkkijarrutukset, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset ihmisille elintärkeisiin palveluihin hyvinvointialueilla

Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kierre ajoissa ja siihen tarvitaan niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Ongelmaan puuttumiseksi tarvitaan erityisesti ennalta estävää toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä, kutakin oikein kohdennettuna. Hyvänä esimerkkinä toimii Ankkuritoiminta, jolla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Rikollisuuden kovaan ytimeen puuttumiseen tarvitaan kuitenkin myös kovia keinoja, kuten mahdollisesti kovempia rangaistuksia. Esimerkiksi jengirikollisuusilmiön pysäyttäminen ei onnistu ilman, että käytetään tietyissä tilanteissa myös nykyistä tehokkaammin rikosoikeuden, mutta erityisesti lastensuojelun vahvempia keinoja.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Esimerkiksi panostukset koulutukseen, työvoimapalvelut ja elinkeinopolitiikka voivat tukea työllisyyttä. Koko työttömyysturvaa tulee kehittää. Työttömyysturvan uudistuksella tulee ratkaista yhdenvertaisuuden ongelmia ja se ei saa johtaa työttömyysturvan tason, keston tai ehtojen heikentämiseen. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin ja niiden väitettyjä työllisyysvaikutuksia liioitellaan. Pitkäaikaistyöttömyyttä on paljon tehokkaampaa ja inhimillisempää torjua hyvin resurssoiduilla työllisyyspalveluilla, jossa työtöntä tuetaan ja neuvotaan työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä sekä myös terveydellisissä asioissa.

Suomi tarvitsee yhä enemmän työntekijöitä myös ulkomailta. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa ja kehitys johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja uhkaa palveluja. Tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä - niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella onkin entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Samaan aikaan on panostettava siihen, että Suomessa jo olevat pääsevät osaksi työelämää. Maahanmuuton lisääntyminen korostaa työehtojen toteutumisen valvonnan ja työsuojelun tarvetta. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen on edellytys eettiselle ja kestävälle työperäiselle maahanmuutolle.

Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeää on kasvun luominen. Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. SDP:n arvovalinta on, että julkista taloutta vahvistetaan pikemminkin talouskasvun, työllisyyden, hallinnon tehostamisen ja veropohjien tiivistämisen kautta. Valtionvelan kasvuun ei tule kuitenkaan suhtautua yliolkaisesti. SDP on tehnyt tarvittavia päätöksiä niin lyhyen kuin pitkän aikavälin talouskehityksen turvaamiseksi. SDP:n talouspolitiikan perustana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, työllistävä kasvu. Talouden kasvu on väline, joka mahdollistaa yhteiskunnan eheyden, ihmisten osallisuuden ja julkisen talouden kestävyyden.

Palkkojen verotusta voidaan keventää taloustilanteen salliessa, mikäli samalla verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän muualta. Kokonaisuutena verotuksella pitää vahvistaa julkista taloutta, jotta suomalaisille tärkeät hyvinvointivaltion ytimessä olevat palvelut ja perustoimeentuloa turvaavat etuudet voidaan turvata. Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla turvataan hyvinvointivaltion edellytykset. Verotuksen oikeudenmukaisuutta on vahvistettava edelleen siirtämällä sen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Ensisijaista on veropohjan tiivistäminen puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. SDP on sitoutunut siihen, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotus ei nouse.

On kohtuullista, että valtio auttaa kotitalouksia selviämään nousevien energiahintojen paineessa. Perustarpeiden kuten lämmön ja valaistuksen turvaaminen ei tule riippua lompakon paksuudesta. Talouspolitiikan tehtävä on nyt luoda vakautta ja turvaa. Siksi on perusteltua tukea kotitalouksia akuutin kriisin keskellä. Kestävyysvajeen taltuttamiseksi tarvitaan lisää tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole järkevää eikä realistista tehdä sopeutustoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa. SDP kannattaa määräaikaista hintakattoa vuoden 2023 alusta vähintään huhtikuun loppuun. SDP esittää kustannustuen kattamista määräaikaisella energiayhtiöille suunnatulla windfall-verolla.

Metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän ja myös ennallistamiseen on panostettava. Kysymys ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kattava avohakkuukielto valtion metsissä heikentäisi välittömästi puunkorjuun, kuljetusalan ja raakapuun jatkojalostuksen näkymiä. Valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. On tarpeen selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys-ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä edellä mainittujen erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla.

Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi ja muuttuvat paikoin jopa mahdottomiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnan toimintaedellytyksiin ja talouteen ovat suuret, erityisesti mikäli lämpenemistä ei pysäytetä 1,5 asteeseen. SDP:n tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen. Oikeudenmukainen siirtymä on sosiaalisesti kestävä tapa toteuttaa yhteiskunnan muutosvähähiiliseen talouteen. Ilmastotoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. Työ ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on Suomelle myös mahdollisuus, sillä resurssiviisas vähähiilinen yhteiskunta luo uutta kasvua ja työtä.

Eduskunta voi säätää lain ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistamiseksi suurissa kaupungeissa. Mikäli laki säädetään, on kuitenkin jokaisen kaupungin oma asia, otetaanko ruuhkamaksu käyttöön! Asiaa tulisi tässä tapauksessa harkita kaupungeissa tapauskohtaisesti asiantuntijoita kuullen.

Turkistarhaus on tärkeä elinkeino Pohjanmaalla ja elättää monta perhettä. En pidä hyvänä sitä, että lainsäädännöllä pakotetaan jokin elinkeino loppumaan ja perheitä menettämään elantonsa. Kaikkein tärkeintä on pitää huoli eläinten hyvinvoinnista ja elinkeinon kestäyydestä, mikä ei tulisi ainakaan paranemaan, mikäli jatkossa elinkeinoa harjotettaisiin ainoastaan mm. Kiinassa, missä eläinten elinolot ovat huomattavasti suomalaisia tiloja heikommat. Turkiselinkeino on kokenut kovia mm. Koronan ja Ukrainan sodan myötä vaikeutuneen Idän kaupan heikentyessä, mikä saattaa johtaa siihen, että useat turkistarhaajat joutuvat lopettamaan elinkeinonsa harjoittamisen. Näitä yrittäjiä tulee tukea, jotta he löytävät itselleen ja perheelleen uuden elinkeinon ja toimeentulon.

Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa kestävää talouskasvua. Toisin sanoen menoleikkausten sijaan meidän tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi tarvitaan meno-ja tulosopeutusta, mutta se on tehtävä niin, että hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei leikata. Sen sijaan jatketaan ratkaisujen etsimistä julkisen hallinnon tehostamisesta ja yritystukien karsimisesta. Verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. Hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei leikata.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Ihmisten välisiä tuloeroja on syytä kaventaa oikeudenmukaisella tulonjaolla ja riittävällä toimeentulolla. Sosiaalisen kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että yhteiskunnassa ei synny kasvavia varallisuus-ja tuloeroja, jotka johtavat lopulta hyvinvointierojen kasvuun.

Markkinatalouden tulee toimia kaikkien ihmisten hyväksi tavalla, jossa lopputulokset ovat oikeudenmukaisia ja jokainen voi luottaa omaan tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus. Se edellyttää erityisesti markkinavoiman keskittymisen estämistä, kuten kartellien tai monopolien syntymiseen puuttumista. Lisäksi se edellyttää markkinoiden toiminnan seuraamista ja tarpeellista puuttumista aloilla, joilla keskittymisen riski on olemassa.

Sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen kuin sanktioilla uhkaaminen. Työikäisen ja työkykyisen ihmisen toimeentulon ei tulisi olla pitkäaikaisesti tai pysyvästi etuuden varassa ilman tämän tarvitsemaa tukea ja ohjausta palveluihin. Etuuksien ja palveluiden tulee nivoutua yhteen, tukea toisiaan ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Yhteiskunta rakentuu työn varaan Sosiaaliturva on säilytettävä syyperusteisena ja siinä on oltava myös kannustavia ja työn tekemiseen liittyviä velvoitteita.

Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet hoituvat ja toteutuvat. Julkista omistusta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden takaamiseksi, sillä palvelut on hoidettava myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Myöskään markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus. Esimerkiksi energia-ja vesiyhtiöiden julkisomisteisuudella on erittäin painavia perusteita koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta. Julkisen sektorin oman palvelutuotannon ylläpitäminen riittävällä tasolla ylläpitää myös tervettä hintakilpailua, joka tuottaa veronmaksajille parempaa vastinetta.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Kunnioitamme näkemyksiä ja ajatuksia, jotka tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta. Poliittinen päätöksentekomme perustuu kuitenkin sosialidemokraattisen liikkeen arvoihin.

Yhteiskunnan ja valtion on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Kaikilla tulee olla oikeus omaan sukupuoliidentiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun haluamallaan tavalla.

Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Tarvitsemme siis tehokkaammin lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, ei kurinpidollisia toimia. Kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen voidaan puuttua esimerkiksi kouluissa monilla keinoilla, sillä usein kyseessä on monitahoinen ilmiö. Pelkät kurinpidolliset toimet harvoin vaikuttavat juurisyihin. Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistaminen, opettajien täydennyskoulutus hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseksi, Ankkuri-toiminnan tuominen vahvemmin mukaan koulujen arkeen sekä turvallisen opiskeluympäristön takaaminen ovat keinoja, joilla häiriökäyttäytymiseen voidaan puuttua.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni. Suomen tulee vähentää omia päästöjään ja samalla vaikuttaa kansainvälisesti siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni. On tärkeää myös kehittää vihreää vientiä, jotta hiilikädenjälkemme vahvistuu

Yhteinen etu on myös Suomen ja suomalaisten etu. Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi. Samaan aikaan kuulumme myös aktiivisena osana kansainväliseen yhteisöön. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen. Tulemme jatkossakin toimimaan keskeisenä osana kansainvälistä yhteistyöjärjestelmää, pitäen Suomen omat intressit samaan aikaan mielessä.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä

Poliittinen johtajuus ja päätöksenteko ovat monimutkaisempia ilmiöitä eikä niitä voida kulminoida vain heikkojen ja vahvojen johtajien päätöksiksi. Olemme nähneet mihin yksinvaltaiset vahvat johtajat pahimmillaan maansa vievät. Sen sijaan meidän tulee panostaa tiimijohtamiseen. Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia. Sosialidemokratian arvoja toteutetaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen ääni vaikuttaa maansa asioihin.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että eri alueiden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi kuntien perusrahoitus on turvattava. Alueiden voimavarat ja elinvoimaisuus vaihtelevat alueiden välillä ja jopa alueiden sisällä. Palvelurakenne, teollisuus ja työvoiman toimintaympäristö sekä kansalaisten sosiaaliset ja terveydelliset voimavarat tulee ottaa huomioon alueisiin vaikuttavissa päätöksissä.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Samoin on kuitenkin tunnistettava maakuntien kasvukeskuskaupunkien merkitys alueellisen kehityksen moottoreina. Suomi tukee EU-politiikassaan kaupunkiseutujen merkityksen ja rahoituksen voimistamista. Seuraavalla kaudella tarvitaankin vahvempaa kaupunkipolitiikkaa, joka huomioisi kaupunkien erityiset tarpeet ja potentiaalin nykyistä paremmin.