Riitta Mäkinen

Tiedämme, että Venäjän tavoiteet ovat pitkäkestoisia ja kohdistuvat sen kaikkiin lähialueisiin. Tämä koskettaa myös Suomea. Suomen ja Euroopan on yhdessä kumppaniensa kanssa tehtävä kaikkensa, että Ukrainaan saadaan aito rauha Ukrainan ehdoilla. Mielestäni Suomen tulee sitoutua myös jälleenrakentamiseen. Siihen meillä on paljon annettavaa ja osaamista.

Natossa yhdessä sovittavat tavoitteet on otettava vakavasti ja se tarkoittaa myös edellytettävän rahoituksen varmistamista. Kokonaisuudessaan Suomen maanpuolustuskyvyn tulee olla uskottava ja riittävän toimintakykyinen. Rahoituksen on seurattava kehittämistarpeita ainakin siltä osin, mitä kriittinen maanpuolustuskykymme edellyttää.

On lähdettävä siitä, että perusopetuksen resurssit pidetään kunnossa. Tällöin luokkakoot pysyvät kohtuullisina ja kouluissa on riittävästi opettajia ja aikuisia. Koulutuksen resurssit on pidettävä kunnossa, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. Se, tarvitaanko perusopetukseen erikseen lailla säädettävät mitoitukset, on oma kysymyksensä.

Tällä hetkellä tutkittu tieto tukee käyttöhuoneiden käyttöönotosta saatujen hyötyjen määrää suhteessa haittoihin tai lieveilmiöihin. Suomessa huoneiden tärkein tavoite olisi saada huumehoidon ulkopuolella olevat ihmiset palvelujen ja valvottujen olojen pariin. Valvotut olot myös parantavat julkisten tilojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä, kun huumeiden käyttö siirtyisi pois keskustoista, rautatieasemilta ja puistoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantaminen on hyvin tärkeää. Koronavuosien aikana syntynyt hoitovelka on korjattava ja jonot purettava, jotta tavallinen vastaanottotoiminta saadaan kuntoon. Taustalla on myös kunnissa vuosikausia jatkunut palvelujen aliresurssointi suhteessa palvelujen tarpeeseen. Monet ongelmat ja sairaudet ovat ennättäneet pahentua ja niiden hoito tulee huomattavasti kalliimmaksi. Meillä ei ole kansantaloudellisesti varaa hoitaa ihmisiä huonosti. Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on turvattava nyt käynnistyksen alkuvaiheessa, jotta uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kierre ajoissa ja se edellyttää niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Vain rangaistuksia koventamalla tai rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentamalla laaja-alaista ja vaikeaa ongelmaa ei ratkaista. Pelkät kurinpidolliset toimet eivät ole koskaan ratkaisseet, eivätkä tule ratkaisemaan häiriökäyttäytymisen taustalla olevia juurisyitä.

Työttömyyttä pitää hoitaa ensisijaisesti muulla keinoin kuin heikentämällä työttömyysturvaa. Haasteena ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämisessä eri tavoin on se, ettei se ei todennetusti lisää työllisyyttä vaan pääasiassa vain tiputtaa ihmisiä toimeentulotuen piiriin. Tällöin kannustavuuden elementit heikentyvät edelleen. Ruotsissa taas tehdyt tutkimukset (Kolsrud et al, 1015) osoittavat selvästi, että työttömyysturvaan tehdyt porrastukset heikensivät sekä työllisyyttä että vakuutusturvaa.

Pelkästään hoiva-alalle tullaan tarvitsemaan tuhansia ja tuhansia uusia työntekijää tulevalla vuosikymmenellä. Monella teollisuuden alalla on huutava pula osaajista. Tarvitsemme koulutuspanostusten ohella runsaasti työperäistä maahanmuuttoa, jotta voimme taata työvoiman saatavuuden ja talouskasvun ikäluokkien pienentyessä. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö tulee vähenemään kymmenillä tuhansilla vuosittain. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Samalla on huolehdittava siitä, että ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö estetään lainsäädännöllä ja sen toteutumista edistämällä.

Valtion velkaantumista on mahdollista hillitä meno- ja tulosopueutuksin, mutta kaikkein tärkeintä on toimet, joilla tuetaan työllisyyttä ja luodaan kasvua. Julkista taloutta on siis mahdollista - ja tulee - vahvistaa talouskasvun, työllisyyden, veropohjan tiivistämisen ja hallinnon tehostamisen kautta.

Ensi kaudella varsinaisiin veronkevennyksiin tuskin on kansantaloudellisesti varaa, mutta verotusta voidaan keventää, mikäli verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän muualta. Veropohjaa on tarkasteltava siis kokonaisuutena, veropohjaa on tiivistettävä ja verotusta on edelleen oikeudenmukaistettava. Eli siirrettävä tarvittaessa verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamiseen. On hyvin tärkeä pitää huoli siitä, että pieni- ja keskituloisten verotus ei kiristy.

Suhtaudun inflaation kiihdyttämiseen varauksellisesti, sillä se vain syventää ongelmia. Energiakriisin keskellä on kotitalouksien ostovoiman turvaamiseksi vahvat perusteet sille, että valtio tukee kotitalouksia pahimman yli. SDP on kannattanut määräaikaista hintakattoa sähkölle.

Hiilinielujen kasvattaminen ja luontokadon torjuminen ovat hyvin tärkeitä tavoitteita, joista on pidettävä kiinni. Valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä, mutta juoksua on parannettava. Esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta tulisi pyrkiä lisäämään soveltuvissa suometsissä. On tärkeää kannustaa myös yksityisiä metsänomistajia huolehtimaan omistuksistaan. Metsäkeskustelussa on huomioitava, että Suomessa puun käyttö siirtyy yhä enemmän korkean jalostusasteen tuotteisiin, jotka itsessään vähentävät hiilikatoa.

Ilmaston lämpeneminen on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista ja sillä on laajakantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien toimintaedellytyksiin ja talouksiin - myös Suomessa. Tärkeintä on aidosti varmistaa, että siirtymä tapahtuu asteittain ja oikeudenmukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, etteivät tuloerot tai eriarvoisuus lisäänny. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. On myös ymmärrettävä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomen kaltaiselle korkean teknologiaosaamisen maalle myös suuri mahdollisuus. Suuret pääomat seuraavat jo nyt hiilineutraaleja teknologioita ja siksi suomalainen osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Vihreä siirtymä on Suomelle ilmastokysymys, mutta myös kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.

Jos eduskunta säätäisi lain mahdollisuudesta ottaa ruuhkamaksujen käyttöön, olisi se jokaisen suuren kaupungin oma päätös, kuinka asian suhteen toimitaan.

Mielestäni näin on toimittava. Tarvitsemme sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti kestävä ohjelman turkistuotannosta luopumiseksi. Tavoitteena tulee olla vastaavan lainsäädännön hyväksyminen myös EU-tasolla.

Julkisen talouden tasapainoa on tavoiteltava kahden hallituskauden aikana. Aivan avainasemassa on toimet, joilla luodaan uutta kasvua ja työtä. Julkista taloutta on siis mahdollista vahvistaa talouskasvun, työllisyyden, veropohjan tiivistämisen ja hallinnon tehostaamisen kautta. Se tarkoittaa siis panostusta koulutukseen ja osaamiseen, tuottavuuden ja työllisyyden nostamista ja osaavan työvoiman varmistaminen myös työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Mitä paremmin onnistumme tässä, sitä vähemmän varsinaista menosopeutusta tarvitaan. On selvää, ettei ensi kaudella voida leikata koulutuksesta tai hyvinvointialueiden rahoitusta, koska kasvun edellytyksistä on pidettävä kiinni ja peruspalvelut on turvattava.

Yhteiskunnat, jossa tuloerot eivät ole kohtuuttomat, ovat kaikkein vakaimpia. Nämä yhteiskunnat ovat myös onnistuneet nostamaan työllisyyttään, tuottavuuttaan, kilpailukykyään ja kasvattamaan bruttokansantuotettaan. Sosiaalisen kestävyyden kannalta on aivan olennaista, ettemme palaa luokkayhteiskuntaan, jossa on paljon todella rikkaita ja paljon todella köyhiä. Kohtuuttomat tuloerot johtavat väistämättä myös hyvinvointieroihin. Pohjoismaisena hyvinvointivaltiona Suomessa on pidettävä kiinni kohtuullisesta ja oikeudenmukaisesta tulojaosta ja toimeentulosta.

Valtion tulee edistää vastuullista markkinataloutta varmistamalla vakaa toimintaympäristö lainsäädännöllä, jolla edistetään kilpailuneutraliteettia ja kannusteilla, jotka tukevat terveen markkinatalouden toimivuutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei markkinoille pääse syntymään kartelleja - markkinoiden keskittyminen ei ole elinkeinoelämän, yhteiskunnan tai kuluttajien edunmukaista.

Sosiaaliturvajärjestelmämme tarvitsee kokonaisuudistuksen. Mielestäni sosiaaliturvassa tulee säilyttää syyperusteisuus ja sen tulee olla vastikkeellista. Etuisuuksien ja palvelujen tulee nivoutua yhteen niin, että ne vastaavat yksilön tarpeisiin ja huomioivat erilaiset elämäntilanteet- ja vaiheet. Turvan on tuettava ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kouluttamista ja kuntoutumista. Työikäisten- ja kykyisten kansalaisten ei tulisi jäädä liian pitkäksi aikaa vain tukien varaan ilman kunnollista tukea ja ohjausta palveluihin. Henkilökohtaisesti toivon, että sosiaaliturvaa uudistettaisiin kolmiportaisen Yleisturvan mukaisesti. Yleisturva sisältää yllä olevat elementit, mutta on kuitenkin selkeä ja ymmärrettävä.

Kun valtio tai kun omistaa yhtiön tai osan siitä, sille on oltava selkeät perusteet. Valtio on Suomen suurin yksittäin osakkeenomistaja. Omistamisella on joko strateginen tai taloudellinen intressi. Huoltovarmuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa on yksi keskeisimmistä strategisista intresseistä. Markkinola tapahtuvat häiriöt eivät saa vaarantaa myöskään keskeisten palvelujen saamista. Julkisella omistamisella on merkitystä myös hintakilpailun kannalta.

Pidän tärkeänä, että Suomi on avoin yhteiskunta, joka kykenee hyödyntämään kansalaistensa moninaisuutta ennen kaikkea voimavarana. Minkäänlaista syrjintää ei voi hyväksyä.

Mielestäni politiikkaa ja uskontoa ei tule kytkeä toisiinsa. Toimintaohje kohtele toisia kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan on kuitenkin ihan hyvä käytäntö koskien niin arkielämää kuin työelämääkin. Politiikassa on painotettava yhteiskunnallista vakautta, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Sukupuolisuus ei ole yksiselitteisesti jaettavissa vain kahteen erilliseen sukupuoleen.

Hyvä vanhemmuus on rakkautta, lempeyttä ja kykyä kuunnella lasta. Se on myös johdonmukaisuutta ja kykyä asettaa lapselle rajoja, jotka suojelevat, opettavat kestämään turhautumisia ja toimimaan muiden kanssa. Kouluissa on vahvistettu niin rehtoreiden kuin opettajienkin kurinpidollisia oikeuksia. On täysin selvää, että kouluissa aikuisilla tulee olla riittävät keinot puuttua häiriötilanteisiin. Samalla on huolehdittava, että luokkakoot pysyvät kohtuullisina, sillä kouluissa on oltava riittävä määrä opettajia ja aikuisia. ja että erityistä tukea saavat oppilaat todella saavat tarvitsemansa avun. Vanhempia on kuitenkin tuettava nykyistä enemmän. Pelkät kovat kurinpidolliset toimet eivät ole koskaan ratkaisseet häiriökäyttäytymisen taustalla olevia juurisyitä.

Irrottautuminen fossiilisista polttoaineista on paitsi kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä, mutta kyse on myös Suomen kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla. Suuret pääomat seuraavat jo nyt hiilineutraaleja teknologioita ja siksi suomalainen osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Vihreä siirtymä on Suomelle ilmastokysymys, mutta myös kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.

Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, eikä keskinäisriippuvuuksien maailmassa sisäänpäin käpertymällä saavuteta mitään hyvää. EU on meille merkittävä turvallisuusviitekehys, mutta myös merkittävä sisämarkkina. On erittäin tärkeää, että olemme mukana yhteisissä pöydissä myös aktiivisesti kehittämässä unionin toimintaa eteenpäin. Tämä ei tarkoita Suomen kansallisen intressien tai kansalaisten edun hylkäämistä.

Talouskasvu ja vihreä siirtymä voivat kulkea käsikädessä.

Mielestäni on melko yksioikoista ja vaarallistakin luokitella poliittista johtajuutta "vahvaan" tai "heikkoon". Järkevämpää olisi määritellä, mitä hyvä johtajuus pitää sisällään ja millainen johtajuus palvelee eniten kansakunnan hyvinvointia ja yhteiskunnallista vakautta. Meillä on kammottavia esimerkkejä "vahvoista" johtajista maailmalta kautta historian. Hyvä johtaja kuuntelee viisaampiaan, ei pelkää kritiikkiä, kykenee hahmottamaan kokonaisuuksia ja tehdä analyyttisiä päätöksiä inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta unohtamatta, demokratiaa kunnioittaen.

Suomen asutettuna pitäminen on paitsi talous- ja sosiaalipoliittinen, mutta tässä maailmanajassa vahvasti myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Kaupungistuminen on maailmanluokan megatrendi, jota ei pystytä eikä kannata kokonaan pysäyttää. Se ei kuitenkaan tuo tullessaan pelkkää hyvää, edelliseen kysymykseen viitaten. Kaupungistumiseen liittyy myös negatiivisia lieveilmiöitä, joiden ratkaiseminen vaatii ponnisteluja ja panostuksia.