Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Venäjän brutaali ja silmitön hyökkäyssota itsenäiseen naapuriinsa ei saa ymmärrystä keneltäkään sivistyneeltä ihmiseltä. Ymmärrystä saa kuitenkin Ukrainan auttaminen kaikin tavoin. Olemme itsenäisenä Suomena saman valtion naapurimaa ja varmasti haluaisimme, että saisimme myös apua, jos me olisimme hyökkäyksen kohteena.
Tällä hetkellä käytämme toistaiseksi noin 2% BKT:sta puolustusmenoihimme suurten hankintojen johdosta. Naton jäsenyyys ei ole vapaalippu, joten uskottavan oman puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkossakin tavoitteemme. Emme ole onneksi suomettumisenkaan aikana luopuneet tavoitteestamme ylläpitää omia puolustusvoimia reserveineen. Riittävä voiman näyttö usein estää tilanteita eskaloitumasta siihen pisteeseen, että voimaa jouduttaisiin käyttämään. Nato antaa tähän lisää selkänojaa, mutta silti olemme itse vastuussa ensisijaisesti itsenäisyytemme puolustamisesta.
Edellisten vaalien hoitajamitoitukseen liittyvä lupaus hoitajamitoituksesta ei ole edelleenkään voimassa, eikä sitä pystytä työvoimapulasta johtuen edes täyttämään. Siirtymäaikaa on annettu nyt sen verran, että ongelmat jäävät seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Laki oppilaiden määrästä olisi vastaava väliintulo, jossa olemassa olevien ongelmien seurauksia pyritään korjaamaan. Käytännossä lain seuraukset olisivat juuri ne, mitä kysymyksessä esitetään, mutta itse ongelma ei poistuisi. Juurisyyt ovat inkluusiossa, kasvatusvastuun puutteellisuudessa, sekä nykyajan keskittymistä häiritsevissä laitteissa. On oltava myös vaihtoehtona palata vanhaan eriytettyyn malliin, jonka avulla muiden oppimisrauha saadaan turvattua. Koti kasvattaa, koulu opettaa, puhelimet pois ja lisää liikuntaa!
Huumeongelmia ei pidä lakaista maton alle. Ensisijaisesti kannatan neulanvaihtopisteitä. Ne ovat vaikuttava keino esimerkiksi sille että käytettyjä neuloja ei pyöri paikoissa, jonne ne eivät kuulu - esimerkiksi lastemme leikkipaikoissa. Myös tautien leviäminen käyttäjien keskuudessa on tutkimusten mukaan vähentynyt neulanvaihtopisteiden myötä. Samalla on tarjottava tietenkin tarvittaessa kaikki mahdollinen neuvonta ja apu käyttäjille aineista eroon pääsemiseksi.
SOTE-uudistuksen yksi päätavoite oli säästää menoja pitkässä juoksussa ja hillitä kustannusten nousua. Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet ja lopullinen rahoitusmäärä ei ole vielä tiedossa, koska tilinpäätökset vuodelta 2022 eivät ole vielä valmistuneet. Uudistuksen rahoitukseen liittyvät ongelmat jäävät seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Yleiskatteellisen rahoituksen jakautumista eri alueille on seurattava tarkoin ja tarvittaessa määräytymisperusteita tarkasteltava uudelleen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistuminen mahdollistaa kustannussäästöt. Alkuun toimintojen yhtenäistäminen vaatii rahaa, mutta siitä alkaa kehittäminen. Uudistus on päätetty tehdä - keskitytään siihen että järjestelmästä tehdään mahdollisimman hyvä, jossa asiakas on keskiössä.
Ei vastakkainasettelua pehmeiden ja kovien keinojen välillä, vaan molemmat on otettava käyttöön - välittömästi. Nuorten tukemista ja varhaista puuttumista havaittuihin ongelmiin on lisättävä moniammatillisesti. Myös siten, että tieto liikkuu tarvittaessa eri viranomaisten välillä. Perhekeskustoiminnan ja lastensuojelun kehittäminen niin, että lasten ja nuorten parhaaksi työskentelevillä on myös toimivaltuuksia tehdä menestyksekästä työtä. Samalla rangaistuksia on kovennettava ja poliisien määrää lisättävä. Yhteiskuntamme mahdollistamiin yksilön oikeuksiin ja vapauksiin liittyy myös kiinteänä osana vastuu.
Kannustinloukuista on pyrittävä eroon. Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Porrastettu ja lyhyempi ansiosidonnainen tasapuolisesti kaikille työssäkäyville, koska kaikki työntekijät, työnantajat sekä veronmaksajat sen suurimmaksi osaksi rahoittavatkin. Ansiosidonnainen on oikeudenmukaisesti kohdennettuna erinomainen turva kaikille työssäkäyville tilanteessa, jossa työt lähtee alta. Järjestelmä tarvitaan ehdottomasti, mutta se vaatii kehittämistä. Esittämäni keino ei siis heikennä työttömyysturvaa vaan oikeudenmukaistaa sitä. Työttömyyskassojen tehtävä on järjestää ansioturva mutta ei rahoittaa sitä. Jos ansiosidonnaisen rahoituksesta lähes 95% kerätään muualta kuin työttömyyskassoilta, niin mielestäni siihen pitäisi myös kaikkien olla oikeutettujakin, vaikka ei kassaan kuuluisikaan.
Suomessa syntyvyys on ollut viime vuosina niin pientä, että meillä ei yksinkertaisesti riitä työntekijöitä! Yhdessä väestömme poikkeuksellisen ikärakenteen kanssa tilanne on lähes kestämätön. Houkuttelemisessa vaikuttaa tietenkin työolot ja palkkaus, mutta myös verotus. Suomessa verotus on kireää verrattuna maihin, jotka kilpailevat kanssamme samoista työntekijöistä. Myös oman työvoimamme kohtaanto-ongelma on ratkaistava. Työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä. Työnteon moraali on monin paikoin hukassa ja erilaiset kannustinloukut pitävät työntekijöitä ennemmin kortistossa, kuin sorvin äärellä.
Elämme lainaksi lapsillemme. Sitä en halua missään nimessä tehtävän. Valtion talous on saatava tasapainoon seuraavan kahden hallituskauden aikana. Pelkät valtionlainojen korkomenot ovat tällä hetkellä vuodessa jo 2,4 miljardia euroa! Leikkauksia tulisi myös kohdentaa byrokratian ja julkisen hallinnon keventämiseen. Etuuksien leikkaaminen ei tarkoita, että kukaan putoaisi tyhjän päälle, niin ei saa päästä tapahtumaan. Yhteiskunnan on pidettävä huolta kaikista.
Vastakkainasetteleva kysymys, koska verotuksen alentaminen ei aina tarkoita verotulojen alenemista. Palkkojen verotuksen alentaminen lisäisi työnteon houkuttelevuutta ja ylipäätään työn tekemistä Suomessa ja samalla vähentäisi etuuksina maksettavia eriä. Se lisäisi myös ostovoimaa. Palkkatyön verotusta tulisi alentaa yhtenä keinona kannustinloukkujen poistamisessa. Lisäksi se auttaisi meitä kansainvälisessä kilpailussa työvoiman saamiseksi. Lähtökohtaisesti työn tekemisen verotusta on kevennettävä ja haittojen verotusta kiristettävä.
Valtion tulisi puuttua taas kerran itse ongelmaan eikä seurauksiin. Nyt on luotu monimutkaisia tukijärjestelmiä, windfall -veroa ym. Koronan aikaan tehtiin jos jonkinmoista elinkeinoja rajoittavia lakeja pikaisella tahdilla. Sähköenergian nousua olisi saatu hillittyä säätämällä väliaikainen laki, joka olisi määrittänyt esimerkiksi toimitusvelvollisuussähkölle kattohinnan. Pitkällä aikavälillä myös sähkön pörssihinnan muodostumisen perusteita on syytä päivittää niin, että hinta määräytyy kohtuullisena kuluttajille myös poikkeuksellisina aikoina. Mitä tulee polttoaineen hintoihin - väliaikainen arvonlisäveron alentaminen EI olisi vähentänyt valtion verotuloja. Nyt verotulot ovat kasvaneet huomattavasti prosentuaalisesti kannettavan veron "ansiosta", kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet.
Suomalainen on maailman paras metsänhoitaja. Puun määrä kasvaa Suomessa vuosi vuodelta samaan aikaan, kun huippuunsa viritetty metsäteollisuus toimii yhtenä viennin veturina suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Puun käyttö on Suomessa kestävällä pohjalla ja puu uusiutuu. En ymmärrä miksi normaalin puunkäytön yhteydessä puhutaan luontokadosta. Näen uhkana ennemmin kansainvälisen rahan, joka ostaa suomalaisia metsiä omiksi hiilinieluikseen ja jättää metsät hoitamatta.
Suomi on sitoutunut hiilineutraaliksi jo huomattavasti nopeammalla aikataululla kuin monet muut, koska metsiemme suuri määrä suhteessa muihin verrokkimaihin hiilinielujen laskennassa on aivan omaa luokkaansa. Ei töpeksitä liian kunnianhimoisilla tavoitteilla metsäteollisuuttamme pois Suomesta. Viimeaikoina Suomen suurimmat investoinnit ovat olleet juurikin metsäteollisuuden investointeja. Lähtökohtaisesti hiilineutraaliustavoitteisiin tulisi pyrkiä päästöjä vähentämällä hallitusti, kuin metsien käyttöä vähentämällä.
Järjestelmän kalleuden vuoksi Helsinki olisi varmasti ainoa kaupunki, johon järjestelmä kannattaisi rakentaa, jos sinnekään. Yksi peruste voisi olla sekin, että ruuhkamaksu etelässä voisi lisätä esimerkiksi Vaasan vaalipiirin houkuttelevuutta yritysten sijoittumisen ja ihmisten asuinpaikan osalta ;)
Turkistarhaus on elinkeino, jolle on globaali markkina. Toki on useita vaatevalmistajia, jotka ovat luopuneet turkisten käytöstä mallistoissaan, mutta lähtökohtaisesti; valtio ei ole se taho, joka sammuttelee ihmisiltä elinkeinoja noin vain. Lait, asetukset ja valvonta koskien tätäkin elinkeinoa, ovat Suomessa kunnossa.
Nykyisellään Suomi loistaa jo kokonaisveroasteessa kärkipaikoilla. Jos olisi hypoteettinen tilanne, että joutuisi valitsemaan vain toisen, niin menisin leikkauslinjalle. Kokonaisveroastetta ei ole vara nostaa enää yhtään - päinvastoin! Linjani veromuutoksissa olisi niin, että työn tekemisen ja yrittämisen verotusta alennettaisiin (lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien menoja) ja keskityttäisiin haittojen verotukseen.
Kaikkien ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvo on tärkeämpää, kuin tuloerojen keinotekoinen pienentäminen. Kohtuullinen progression verotuksessa takaa tulonsiirrot niin, että yhteiskuntamme pitää huolen myös heikommassakin asemassa olevista. Ilmainen koulutusjärjestelmämme antaa jokaiselle mahdollisuuden valita mieleisensä ammatti. Toiset urapolut vaativat yksilöltä enemmän aikaa ja panostusta kuin toiset.
Mahdollisuuksien tasa-arvo ja markkinatalous. Siinä lääke, joka on reilu. Naapurimaassamme on huono esimerkki järjestelmästä, missä valtio puuttuu markkinoihin. Ainut, missä valtion olisi pitänyt puuttua markkinoiden toimintaan, oli sähkömarkkina. Se on toiminut normaalioloissa hyvin, mutta kuten huomasimme, kriisiaikana toimivaksi sitä ei oltu suunniteltu. Tässä aiempi vastaukseni; Sähköenergian nousua olisi saatu hillittyä säätämällä väliaikainen laki, joka olisi määrittänyt esimerkiksi toimitusvelvollisuussähkölle kattohinnan. Pitkällä aikavälillä myös sähkön pörssihinnan muodostumisen perusteita on syytä päivittää niin, että hinta määräytyy kohtuullisena kuluttajille myös poikkeuksellisina aikoina.
Sosiaaliturva pitää olla mahdollinen sitä tarvitseville. Monimutkainen järjestelmämme tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden väärinkäytölle, jota on selvästi ollut havaittavissa. Järjestelmä luo myös julkista taloutta piiskaavia kannustinloukkuja, jolloin työn vastaanottamista ei koeta kannattavaksi. Tämä pitää korjata.
Tarkoitan täysin samaa mieltä vastauksellani pääasiassa julkisomisteisia In-house yhtiöitä, joilla kierretään hankintalakia, ettei tarvitse kilpailuttaa hankintoja. Julkiset hankinnat ovat Suomessa lähes 50 miljardia vuodessa, josta kilpailuttamatta tehdään yli kolmannes. Huoltovarmuuden kannalta on kuitenkin toimialoja, joissa julkisomistus on perusteltua. Fortumin pelastamiseksi naamioitu operaatio valtion toimesta viime syksystä lähtien poikkeuksellisilla rahoitusjärjestelyillä ja ehdoilla oli kokonaisuudessaan röyhkeä. Siinä jäivät kaikki muut osakkeenomistajat nuolemaan näppejään.
Vedän tämän keskeltä sen vuoksi, että kotoutuminen ja sopeutuminen meidän omaan kulttuuriimme on ensiarvoisen tärkeää. Tie opiskeluihin ja töihin käy riittävän kielenoppimisen kautta. Monikulttuurisuus on mielestäni rikkaus, joka parhaimmillaan kasvattaa meitä sekä auttaa ymmärtämään paremmin maailman ihmisiä. Muiden kulttuureista oppiminen on parhaimmillaan kaksisuuntaista. Demokratia, tasa-arvo ja uskonnonvapaus ovat arvoja, jonka vuoksi tänne toivoisi ihmisten saapuvan - ei Kelan erinomaisten palveluiden perässä. On pidettävä huolta, että segregaation muodostumiseen ja ääriliikehdintään puututaan ajoissa.
Omat päätöksenteon arvoni ovat olleet alusta saakka avoimuus, oikeudenmukaisuus ja ratkaisukeskeisyys. Mielestäni ne ovat toimineet hyvin.
Kyllä kaksi sukupuolta riittää. Mielestäni keskustelu tämän asian ympärillä on ylikuumentunut. Kaikki saavat olla juurikin mitä haluavat olla. Taannoinen translaki meni jo mielestäni liian pitkälle. Pakkosterilisoinnin poistaminen edellisestä laista olisi ollut täysin riittävä toimenpide.
Rajat ja säännöt ohjaavat toimintaamme yhteiskunnassamme joka paikassa. Laajojen oikeuksien vastapainona on aina vastuut ja velvollisuudet. Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Kyllä vanhempien täytyy olla muutakin kuin kavereita jälkikasvunsa kanssa. Jos ei rajoja opita kotoa, niin missä ne sitten opitaan. Koti on kasvattamisen paikka. Kurin käsitän niin, että se syntyy kunnioituksesta toisia kohtaan ja johtaa tottelevaisuuteen. Fyysisen kurituksen kieltää lakikin.
Näen tämän enemmän mahdollisuutena, kuin uhkana. Päästöjen vähentäminen on tehtävä kuitenkin hallitusti ja kannattavasti, eikä sen saa vaarantaa olemassa olevia elinkeinoja. Esimerkiksi metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä toimialoista ja suomalaiset ovat tunnetusti maailman parhaita osaajia metsien käytössä. Metsäteollisuutta ei sovi töpeksiä pois Suomesta yltiöpäisellä metsiensuojelulla, ennallistamisilla ja metsien käyttämisenä pelkkinä hiilinieluina. Tehdään päästövähennystä sillä teknologialla, jota meillä itsellä on tarjota. Tämä johtaa lopulta siihen, että meillä on täällä kannattavasti investoituja suomalaiseen osaamiseen perustuvia ratkaisuja käytössä. Se lisää vihreän teknologian yritystemme vientiä varmuudella ja sataa hyvinvointiyhteiskuntamme laariin.
Kyllä näin on. Avaan ajatteluani kuitenkin, että tämä ei missään nimessä tarkoita sulkeutuneisuutta globaalista maailmasta. On nähtävä iso kuva.
Suomessa säädellään lailla ja asetuksilla mielestäni riittävän hyvin ympäristön edun huomioon ottaminen. Tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja ym. Näiden mukaan kun toimimme, niin hyvin menee. Näissä asioissa kannattaa edetä maalaisjärjen kanssa, eikä lähteä liikaa kehä kolmosen sisäpuolelta antamaan ohjeita maaseudun ihmisille, jotka osaavat elää luonnon kanssa sopusoinnussa. Näen ongelmallisempana talouskasvun ja työpaikkojen luomisen jarruna suomalaisen valituskulttuurin, joka maksaa yhteiskunnalle valtavia summia vuodessa.
Maamme ei kaipaa diktaattoreja, elämme demokratiassa.
Jo pelkästään sisäisen turvallisuutemme kannalta, huoltovarmuuden kannalta, omaisuuden suojan kannalta, sekä elinkeinon harjoittamisen vapauden kannalta on tärkeää, että asuminen mahdollistetaan kaikkialla Suomessa.
Edelliseen vastaukseen viitaten ei ole hyvä asia, että palvelut ja asuminen keskittyvät.