Ben Zyskowicz

Ukraina on joutunut Venäjän raakalaismaisen ja rikollisen hyökkäyksen kohteeksi. Venäjän voitto eli aluelaajentamisen onnistuminen sotilaallisin toimin olisi vaarallinen ja Venäjää rohkaiseva ennakkotapaus kaikkia Venäjän naapurimaita ja koko Eurooppaa ajatellen. Siksi on sekä inhimilliseltä kannalta, yleisen turvallisuuden kannalta että oman etumme kannalta välttämätöntä tukea Ukrainaa riittävästi.

Jo maantieteellinen sijaintimme Venäjän naapurina edellyttää meiltä riittävää panostusta maanpuolustukseen.

"Jostakin muualta" ovat jo eri puolueet ja eri ehdokkaat ehdottaneet niin paljon säästöjä, että sieltäkin ovat rahat tainneet loppua jo kauan sitten. Itse asiasta olen sitä mieltä, että opetusryhmien koko on pyrittävä pitämään kohtuullisena. Opetuksen kannalta oleellisia tekijöitä ovat luokkakoon ohella esim. mahdollisuudet opetusryhmien jakamiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden saama tuki.

Kannatan sitä, että tätä pilotoitaisiin esim. Helsingissä. Ympäröivän yhteiskunnan ja käyttäjien turvallisuudesta, hoitoonohjauksesta ja muista vastaavista seikoista saatujen kokemusten perusteella on hyvä harkita jatkoa.

Uudet hyvinvointialueet saavat kustannusten kasvaessa automaattisesti lisää rahaa säädetyn rahoitusjärjestelmän puitteissa. En kannata niiden kohdalla ns. mankumisperiaatetta eli sitä, että ne joka vuosi toteavat rahoituksen olevan riittämätöntä ja vaativat valtiolta lisää rahaa. Luotu rahoitusjärjestelmä perustuu asiantuntijoiden laskemiin tarvetekijöihin (esim. väestömäärä, ikärakenne, eri sairauksien yleisyys jne) ja tarkoitus on, että hyvinvointialueet kehittävät toimintojansa siten, että tarvetekijöiden perusteella lasketut rahasummat riittävät.

Rangaistuksen koventamisillakin on oma sijansa. On esimerkiksi epätarkoituksenmukaista, että nuori voi saada useita ehdollisia tuomioita peräkkäin, jonka jälkeen hänelle sitten seuraavalla kerralla tulee hyvin tuntuva vankeusrangaistus, kun nämä ehdolliset tuomiot uuden rikoksen myötä laitetaan täytäntöön. Olisiko tarkoituksenmukaisempaa, että rikoskierteen katkaisemiseksi jo esim. toinen tuomio tulisi ehdottomana? Nuorisorikollisuuden "kitkemiseksi" vielä tärkeämpää on näiden nuorten ja heiden perheidensä kanssa tehtävä erilainen nuoriso- ja sosiaalityö jo ennen rikoskierteen alkamista.

Ansiosidonnainen työttömyysturva kilpailee monessa tilanteessa pienipalkkaisen työn kanssa. Porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista vahvistetaan ansiotyön kannattavuutta ja kannustavuutta työttömyysturvaan verrattuna.

Ulkomaisen työvoiman saaminen Suomeen sekä asiantuntijatehtäviin että ns. suorittavaan työhön on välttämätöntä, jotta yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja jotta pystymme pitämään kiinni niistä hyvinvointilupauksista, jotka olemme ikääntyvälle väestöllemme antaneet. Jo tänä päivänä voi ympärilleen katsomalla havaita, että moni lähinnä palvelualan työpaikka pyörii ulkomailta muuttaneen työvoiman varassa. Edellä mainittu ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö meidän esim. kannustinloukkuja purkamalla tulisi tehdä kaikkemme Suomessa nyt olevien työttömien ihmisten työllistämiseksi.

Valtion velkaantumisvauhdin hillitseminen on täysin välttämätöntä, sillä nykyvauhti johtaisi pidemmän päälle Suomen kestämättömään tilanteeseen sekä velkamäärän että ennen kaikkea kasvavien korkomenojen vuoksi. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta eli siitä, onko oikein, että maksatamme nykyiset etumme ja palvelumme tulevilla sukupolvilla. Säästöjä on mielestäni kohdistettava tulonsiirtoihin, ei niinkään julkisiin palveluihin. Esim. sairaalle ihmiselle on tärkeämpää toimiva terveydenhuolto kuin sairauspäivärahan suuruus.

Kannatan ansiotulojen verotuksen keventämistä, koska on oikeudenmukaista, että ihminen saa oman työnsä hedelmistä nykyistä suuremman osan oman itsensä ja perheensä hyväksi. Lisäksi ansiotulojen verotuksen keventäminen lisää työnteon kannustavuutta ja kannattavuutta. Nykyisinhän jo keskituloiselta suomalaiselta menee hankitusta ylimääräisestä tulosta (esim. ylityö) verotuksen progressiivisuuden vuoksi noin puolet veroihin. Verotuksen painopistettä tulisikin siirtää työn verottamisesta haittojen ja kulutuksen verottamiseen. Olisin valmis kiristämään esim. tupakan, alkoholin ja sokerijuomien verotusta.

Tällä hetkellä on käytössä tai jo päätetysti tulossa käyttöön neljä eri tapaa tukea kansalaisia energiakriisissä. Päätettyjen tukitoimien järkevyydestä tai riittävyydestä voi olla montaa mieltä, mutta en kannata näiden päälle uusia tukitoimia, semminkin, kun nyt näyttää siltä, että energiakriisin pahin vaihe olisi menossa ohi.

Kun hakkuita joudutaan vähentämään, on parempi vähentää niitä valtion metsissä kuin yksityisten omistamissa metsissä.

Suomen hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoinen, mutta ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita. On pyrittävä toimimaan siten, että tavoitteesta pystytään pitämään kiinni.

Joukkoliikennettä on kehitettävä, mutta tietullit olisivat eräänlainen ylimääräinen työssäkäyntivero heille, jotka ympäristökunnista käyvät keskuskaupungeissa työssä. Asumiskustannuksista johtuen hyvin monille lapsiperheille asuminen ns. ympäristökunnissa on luonteva vaihtoehto.

Turkistarhojen olosuhteita tulee edelleen parantaa, mutta siitä huolimatta uskon, että elinkeinon kohtaamat haasteet tulevat turkisten käytön vähentyessä ja niiden vastustamisen kasvaessa entisestään lisääntymään. Kuitenkin olen sitä mieltä, että elinkeinon parissa työskenteleville ei ole lyhyellä aikavälillä löydettävissä korvaavaa työtä, joten turkistarhausta ei voi mennä kerralla kieltämään.

Työnteon (mukaanlukien eläkkeet) verotuksen kiristämistä en hyväksy. Sen sijaan voidaan kiristää haittojen (esim. tupakka, alkoholi, sokeri) ja kulutuksenkin verotusta. Julkisista palveluista ei lähtökohtaisesti tule säästää, mutta sosiaalietuuksista, kuten työttömyysturvasta, voidaan ja tuleekin säästää. Tämä myös lisäisi työnteon kannustavuutta ja kannattavuutta, mikä taas vähentäisi tarvetta korottaa veroja tai leikata palveluista.

On olemassa täysin perusteltuja tuloeroja, joilla palkitaan koulutuksesta, tarmokkuudesta, vastuullisuudesta, haasteisiin tarttumisesta ja riskinotosta. Vastaavasti edellä mainitut tuloerot kannustavat kouluttautumiseen ja ahkeruuteen. On toisaalta olemassa täysin perusteettomia ja hyvin suuria tuloeroja, jotka perustuvat siihen, että suurten yritysten hallituksissa istuvat johtajat palkitsevat toinen toisiaan mitä mielikuvituksellisimmilla ja anteliailla "kannustimilla". Edellä sanottua ei pidä sotkea niihin suuriin tuloihin, jotka syntyvät, kun joku huomattavia riskejä ottanut, innovatiivinen ja valtavasti työtä tehnyt yrittäjä myy kerralla yrityksensä.

Valtion tehtävänä on lainsäädännön kautta huolehtia markkinoiden reiluista puitteista ja toimintaedellytyksistä. Toisaalta valtion tehtävänä on lainsäädännön kautta huolehtia riittävästä turvasta kaikille ihmisille. Sen sijaan valtion tehtävänä ei ole puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan. Jos esim. kilpailu ei jollakin sektorilla ole toimivaa tai reilua, valtio voi lainsäädännöllä pyrkiä varmistamaan reilut ja yhdenmukaiset kilpailuedellytykset.

Esimerkiksi työttömän henkilön tulisi kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ottaa vastaan mitä tahansa tarjolla olevaa sopivaa työtä. Käytännössä kuitenkin henkilö pystyy halutessaan jatkamaan sosiaaliturvan varassa elämistä, vaikka sopivaa työtä oli tarjolla.

Mieluummin pitäisi perustella sitä, miksi valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat mukana sellaisessa yritystoiminnassa, jonka yksityinen sektori pystyy hoitamaan tehokkaammin ja muutenkin paremmin ja jossa niillä ei ole mitään lisäarvoa annettavanaan. Valtionyhtiöiden kohdalla valtio voi olla hyvä ankkuriomistaja sellaisessa pörssiyhtiössä, jossa haluamme olevan vahvaa suomalaista vaikutusvaltaa. Toisaalta niiden yhtiöiden kohdalla, joissa valtiolla on vahva strateginen intressi, voidaan miettiä, onko niiden syytä olla pörssissä.

Kuten jo aikaisemmin totesin, Suomi tarvitsee välttämättä työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi meidän on inhimillisen velvollisuutemme pohjalta omalta osaltamme autettava hädänalaisia, kuten tällä hetkellä teemme ukrainalaisten ja pakolaisten kohdalla. Näiden ihmisten hyvä kotoutuminen Suomeen on sekä heidän itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeätä. Kaikesta edellä sanotusta seuraa, että Suomi muuttuu aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi maaksi.

Kristinuskon arvot, kuten yleensä muidenkin uskontojen arvot, pyrkivät pääosin hyvään ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Kun kristillisillä arvoilla ja myös muiden uskontojen arvoilla voidaan tarkoittaa niin kovin erilaisia asioita, ja koska ikivanhoja kirjoituksia ja oppeja tulkitaan niin monenlaisilla tavoilla, en ole tästä kysymyksestä samaa enkä eri mieltä,

Ns. translain säätämisen jälkeen sukupuolten moninaisuus otetaan Suomen lainsäädännössä riittävästi huomioon.

Lasten kasvattamisessa ja kasvamisessa on ongelmia, mutta en usko, että rajojen ja kurin puute on ongelmien perussyy, joskin on olemassa valitettavasti vanhempia, jotka eivät riittävästi välitä näistä asioista. Syyt ongelmiin ovat usein siinä, että apua tarvitsevat lapset, jotka tarvitsisivat tukea esimerkiksi koulutyössä tai tarvitsisivat kehitystään tukevaa terapiaa, eivät saa sitä riittävästi ja riittävän ajoissa.

Suomen tulee omalta osaltaan toteuttaa ilmastotavoitteita eikä syynä hellittämiseen voi olla se, että joku muu maa omista syistään toimii toisin. Eri asia on se, että tässäkään asiassa ei saa toimia järjettömästi. Emme saa toimia siten, että meidän toimintamme päästöjen vähentämiseksi johtaa vastaavien päästöjen lisääntymiseen jossakin toisessa maassa. Esimerkiksi ei ole järkeä tehdä päätöksiä, jotka johtaisivat siihen, että saastuttava tehdas siirrettäisiin Suomesta johonkin toiseen maahan, jossa se jatkaisi vielä suurempaa saastuttamista.

Olen politiikassa siksi, että haluan toimia Suomen ja suomalaisten hyväksi. Suomen ja suomalaisten etu on esimerkiksi myös se, että maailmassa on rauha ja vakaus ja että maapallo säilyy elinkelpoisena tulevillekin sukupolville.

On aiheetonta asettaa ympäristö ja talouskasvu vastakkain. Esimerkiksi monet kuvittelivat vielä joitakin vuosia sitten, että ydinvoima tukee kyllä talouskasvua, mutta se on tuhoisaa ympäristön kannalta. Mitä mieltä tästä asiasta tänä päivänä ollaankaan? Nyt uskomme aika lailla laajasti, että ilmastonmuutoksen torjunta voi tuoda Suomeen merkittäviä investointeja ja paljon työpaikkoja.

Tarvitsemme päätöksentekijöitä eli johtajia, jotka pystyvät tekemään tilanteen vaatimia vastuullisia päätöksiä ajattelematta liikaa esim. puolueensa tai oman itsensä lyhyen aikavälin suosiota. Tässä mielessä ja näin tulkittuna tarvitsemme "vahvoja" johtajia.

On hyvä tavoite, että kaikkialla Suomessa voi asua. Tämän tavoitteen mukaisesti toimiminen aiheuttaa luonnollisesti kustannuksia. Toisaalta on täysin selvää, että vaikka kaikkialla Suomessa tulee voida asua, on mahdotonta, että joka paikassa voisi olla yhtä hyvät ja kattavat palvelut.

Kaupungistuminen perustuu siihen, että ihmiset muuttavat monista eri syistä vapaaehtoisesti kaupunkeihin. On hyvä, että ihmiset voivat toimia toiveidensa mukaisesti. Mistään pakkokaupungistumisestahan ei ole kyse eikä ole syytä ryhtyä mihinkään pakkotoimenpiteisiin ilmiön estämiseksi.