Tarja Filatov

Kaikki mahdollinen tuki on annettava ja samalla pidettävä myös huolta siitä, että tuki menee oikeaan osoitteeseen perille.

Suomi käyttää nyt enemmän puolustukseen kuin Nato edellyttää ( 2% BKT:sta) Kahden vuoden päästä tämä taso edellyttää 400 miljoonan euron vuosipanostusta. Tärkeintä on käyttää rahat viisaasti. Suomella on oltava uskottava puolustus.

Jos lapset ja nuoret tipahtavat kyydistä koulutuksen alkupäässä jatko-opiskelut vaikeutuvat. Jokaisen lapsen on opittava perustaidot: lukemaan kirjoittamaan ja laskemaan. Oppilasmäärän pitää olla kohtuullinen, jotta oppilailla on mahdollista oppia ja koulutyö on rauhallista ja turvallista. Oleellista on, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Oppilasmäärä voi vaihdella eri aineissa. Jos lintsaamme alkupään kouluttamisesta, niin se maksaa myöhemmin, siksi veronkorotuksilla ja velkaantumisella pelottelu ei ole relevanttia. Maksamme ennemmin tai myöhemmin ja minun mielestäni mieluummin ennemmin, koska näin saamme inhimillisiä hyötyjä. Koulutukseen panostaminen tuo meille osaavaa työvoimaa ja verotuloja.

Tarvitsen asiasta parempaa tietoa, jotta voin päättää lopullisen kantani.Käyttöhuoneilla pyritään vähentämään huumekuolemia. Suomessa on liikaa huumekuolemia, mutta käyttöhuoneet eivät välttämättä vaikuttaisi kuolleisuuteen, koska Suomessa kuollaan yleisimmin pidempivaikutteisen buprenorfiinin ja rauhoittavien päihteiden yhteisvaikutuksiin. Hengenvaaran tila syntyy vasta käyttöhuoneesta poistumisen jälkeen. Monissa muissa maissa kuollaan useimmiten heroiinin ja vahvojen synteettisten opioidien fentanyylien yliannostukseen, jolloin vaikutukset ovat huomattavasti nopeammat. Asiaa tulisi ainakin ensin kokeilla ja katsoa, mitkä vaikutukset ovat.

Suomi ikääntyy, meidän pitää hillitä kustannusten nousua sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta leikkaukset johtavat vanhustenhoivan heikkenemiseen ja terveydenhuollon romuttumiseen. Jos koronan aiheuttamia hoitojonoja ei pureta ajoissa, maksamme paljon kalliimman hinnan erikoissairaanhoidon kuluina. Ikäihmisten hoiva kaipaa jo nyt lisäresurssia. Suomen rakentaneita ihmisiä pitää kohdella arvokkaasti ja kunnioittavasti. He ansaitsevat turvallisemman vanhuuden. Sotessa on kyse myös työkykyisen työvoiman riittävyydestä. Meidän pitää vahvistaa mielenterveyden palveluja, koska se on nykyisin suurin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Mielenterveyden häiriöt syntyvät nuorena ja siksi on välttämätöntä parantaa palveluita.

Jengirikollisuutta tulee kitkeä lisäämällä poliisin keinoja puuttua tehokkaammin järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja käyttää kovennettuja rangaistuksia jengirikollisuuden ytimeen. Viranomaisten välistä yhteistyötä pitää parantaa ja päästä eroon tietojenvaihtoon liittyvistä ongelmista. Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan kierre ajoissa ja suojella jengien reunoilla olevia nuoria. Lyhyemmät tuomioiden käsittelyajat, ennalta ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen ovat keskeisiä, mutta eivät yksin riitä. Hoito, korjaava työ ja jälkihuolto ovat yhtä tärkeitä. Tarvitsemme ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa moniammatillista ankkuritoimintaa. Poliisin ennalta estävää työtä on tehty varsin hyvin tuloksin. Toiminnalla on onnistuttu merkittävästi ehkäisemään rikosten uusintaa.

Työttömyysturva ei ole niin runsas, että sillä elellään herroiksi ja vältellään työntekoa. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana ansiosidonnaisella olevista työllistyy lähes 200.000 ihmistä. Ennen vuoden työttömyyttä lähes puoli miljoonaa työtöntä. Usein väitetään, että ihmiset menevät työhön vasta ansiosidonnaisen päättyessä. Tämä ei ole totta. Viimeisellä viikolla poistuu työttömyydestä reilut 2000 ihmistä. Heistäkin vain osa työllistyy. Osa siirtyy työvoimapoliittisiin toimiin ja osa poistuu työmarkkinoilta.

Ikärakenteemme tuo meille laskennallisen pulan työvoimasta. Jos ja kun haluamme pitää hyvinvointivaltion palveluita yllä tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. Suomi ei ole automaattisesti houkutteleva maa, siksi on tehtävä työtä, jotta saamme tarvittavaa työvoimaa. On muistettava, että ensimmäisen luokan osaaja ei tule tänne toisen luokan kansalaiseksi. Myös perheen mahdollisuus osallistua ja olla täysivaltaisesti yhteiskunnan jäsen on tärkeää.

Velkaantuminen tulee kääntää laskuun, mutta se ei tapahdu kolmen kriisin jälkeen yhdessä yössä. Suomi ei taltuta velkaantumista kutistamalla ja kurjistumalla. Jos nyt leikkaamme voimakkaasti etuuksista, tyrehdytämme kotimarkkinat ja heikennämme työllisyyttä. Meidän on panostettava kasvuun ja tehtävä asioita entistä fiksummin. Lisättävä työn tuottavuutta. Pidettävä osaamisesta ja kilpailukyvystämme huolta. Muun muassa ennaltaehkäisevällä terveydenhoidolla, paremmalla sosiaalityöllä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä saadaan kasvavia kustannuksia kuriin. Digitalisaation paremmalla hyödyntämisellä voidaan saada säästöjä, mutta alussa tarvitsemme investointeja.

Palkkaverotusta tulisi laskea pieni- ja keskituloisten kohdalla, mutta mittavaan yleiseen tuloveronkevennykseen ei nyt ole varaa. On kyettävä tilkitsemään veropohjaa ja myös lisäämään verotusta siellä, missä on maksukykyä.

Nyt on tehty mittavia tukiratkaisuja ja niiden tulee riittää. On panostettava siihen, että pienituloisimmat selviävät ja että energian hinta saadaan alenemaan.

Oleellista ei ole vain valtion metsät, vaan se, että metsien käyttö on kestävällä tasolla. Metsätalous on Suomelle tärkeää, mutta tarvitsemme hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena. Jos maapallo tuhoutuu, taloudellisella tuottavuudella ei ole merkitystä. Mitä nopeammin onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä, sitä pienemmiksi sopeutumiskustannukset jäävät.

Energia-alalla tarvitaan vihreitä investointeja. Yksityisiin investointeihin tulisi kannustaa hiilidioksidin hinnoittelun, sääntelyn ja verotuksen avulla. Ilmastopolitiikassa tulisi myös huomioida hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulonjakovaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä riippumattomat tulonsiirrot ovat tehokkain tapa tukea pienituloisia kotitalouksia päästöjen hinnoittelun vaikutuksilta. Ne eivät vääristä markkinoita. Suomi voi hyötyä edelläkävijyydestä ilmastopolitiikassa. Vihreät innovaatiot, investoinnit tuovat myös työtä ja vientiä.

Ruuhkamaksut on mahdollisuus, mutta asia tulee päättää kaupunkien valtuustoissa. Oleellista on löytää tehokkaimmat keinot ja tukea julkista liikennettä,

Villillä eläimellä on villin eläimen tarpeet. Ne eivät sovellu häkkeihin ja turkistarhaukseen. Turkistarhauksesta on luovuttava siirtymäajalla ja tuettava turkisyrittäjiä siirtymävaiheessa.

Hinnat nousevat ja ihmisten toimeentulo on vaikeaa. Palveluvelka on terveydenhoidossa suuri. Siksi nyt ei ole aika suurille leikkauksille. Säästöjä voidaan saada aikaan tehostamalla, tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, digitalisaatiota hyödyntämällä ja kasvua tukemalla.

Tuloerot ovat hyväksyttäviä, mutta suuret tuloerot eriyttävät kansakuntaa. Solidaarinen verotus pitää kaikki mukana.

Kannatan markkinataloutta, mutta en kovaa kapitalismia. Markkinat on hyvä renki, mutta huono isäntä. Energian hinnannousu osoittaa, että markkinat eivät aina toimi, kuten pitäisi. Tarvitaan reiluja pelisääntöjä.

Kannattaa kokeilla, jos kuvittelee, että se on helppoa ja kannattavaa. Meillä on kannustinloukkuja ja byrokratialoukkuja. Byrokratialoukkuja voidaan purkaa, mutta kannustinloukkuja ei voida purkaa kokonaan. Esimerkiksi toimeentulotuen ja työnteon yhdistämistä pitää helpottaa ja sosiaaliturvaa muutoinkin kehittää.

Suomessa ei ole erityisen paljon valtionyhtiöitä tai kunnallisia yhtiöitä, kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. Joskus yhtiöitä voidaan jopa perustaa lisää, mutta jos yritys ei tuota, markkinoilla on runsaasti muita toimijoita, niin niistä voidaan myös luopua. Strategisesti tärkeät asiat kannattaa pitää valtiolla.

Ihmisillä on oikeus olla erilaisia ja silti samanarvoisia. Tämä on rikkautta ja luo innovaatioita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mitä tahansa pitää hyväksyä. Toisen vapaus ei saa polkea toisen oikeuksia.

Oikeus uskonnonvapauteen on vahva ja niin tulee ollakin. Suomessa on kaksi valtion kirkkoa, mutta monet suomalaiset myös eroavat kirkoista. Ajattelen, että valtiota ja kirkkoa ei pitäisi sekoittaa vaan uskonto on yksilön oma asia.

Lainsäädäntö on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta asenteissa meillä on vielä paljon tekemistä.

Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Kova kuri on eri asia.

Edelläkävijyyttä tarvitaan, jotta maailma pelastuu. Edelläkävijyydellä voimme myös saada kilpailuhyötyä. Meidän pitää myös toimia siten, että muutkin maat vähentävät päästöjään.

Meidän on pidettävä huolta Suomesta ja suomalaisten edusta, mutta samalla ymmärrettävä että olemme osa maailmaa. Emme voi käpertyä ja eristäytyä tai Suomi kuihtuu.

Lähes kaikki ihmisen toiminta haittaa ympäristöä. On löydettävä tasapaino ihmisen toiminnan ja kestävän ympäristön välille. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme voisi ollenkaan hyödyntää vaikkapa metsiämme.

Maailma kaipaa vahvoja demokraattisia johtajia.

Nytkään koko Suomi ei ole asuttu. On reilua tukea heikompia alueita, jotta elämisen mahdollisuudet siellä säilyvät, mutta jos työvoimapulaa ei saada hallintaan, niin emme pysty tarjoamaan palveluita yhtä laajalle kuin nyt.

Ihmisillä on oikeus muuttaa sinne minne haluavat. Kaupungistumiseen liittyy hyviä ja huonoja puolia, mutta suhteellisen vähäväkisessä Suomessa kaupungistuminen mahdollistaa tehokkaan palvelutuotannon.