Pertti Hemmilä

Ukraina taistelee koko Länsi-Euroopan ja arvojemme puolesta. Aina on kuitenkin kustannukset otettava huomioon.

Suomi käyttää jo nyt puolustukseen yli 2 % BKT:sta eli täytämme NATOn tavoitteen hyvin.

Luokkakoko ei ole ratkaiseva, vaan tuen tarpeessa olevien määrä. Tällä ei ole suoraa vaikutusta veroihin tai velanottoon.

Hollannissa asiaa on pitkään kokeiltu ja kokemukset eivät ole pelkästään positiivisia, koska lievemmistä huumeista siirrytään helposti kovempiin aineisiin.

Ohimenevästi sote-palveluihin tarvitaan lisää rahaa, mutta 1-3 vuoden kuluessa hyvinvointialueilta tulee edellyttää tehokkuuden kasvua, kuten päällekkäisyyksien poistoa, hoitopolkujen sujuvoittamista ja ikäihmisten palvelun tehostumista peruspalveluissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on saatava toimimaan nykyistä tehokkaammin yhdessä kuntien, järjestöjen ja yksityissektorin kanssa. Kelakorvaukset tulee palauttaa ja palveluseteleitä hyödyntää. Lääkäreiden ja hoitajien työstä tulisi karsia turhaa byrokratiaa ja antaa mahdollisuus keskittyä omaan erikoisosaamiseensa.

Kaikki ennalta estävät toimenpiteet ovat huomattavasti edullisempia kuin vankeusrangaistusten lisääminen. On luonnollista, että niitä tulee käyttää ensisijaisesti. Perusperiaatteena tulee kuitenkin olla, että rikosta seuraa aina rangaistus.

Työttömiä saadaan töihin tarjoamalla hyviä ja kiinnostavia työpaikkoja. Työttömyysturvan kestoa on lyhennettävä, mutta ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi laajentaa koskemaan myös niitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. Sillä olisi työntekoon kannustava vaikutus, koska tällöin työttömyysturva olisi alkuvaiheessa nykyistä suurempi. Se ei olisi siis heikennys vaan selvä parannus.

Näin on väistämättä tehtävä, koska ikäluokkien pienentyessä työvoimasta on pulaa. Erityisesti on huolehdittava ulkomaisten työntekijöiden kielitaidosta, koulutuksesta ja ylipäätään kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tätä samaa ovat esittäneet Valtiovarainministeriön virkamiehet ja kaikki asiantuntijat. Pelkillä veronkorotuksilla tai heikolla talouskasvulla ei saada valtiontaloutta tasapainoon. On myös ennustettu, että Euroopassa ja Suomessa voi olla lähiaikoina taantuma. Erityisen tärkeää on, että etuisuuksiin ja palveluihin kuluva rahamäärä ei kasva. Tämän vuoksi tarvitaan tehokasta kustannushillintää ja luopumista sellaisista etuisuuksista, jotka eivät ole kansalaisille elintärkeitä.

Suomen taloustilanne on sellainen, että kahteen vuoteen en voi veronkevennyksiä luvata. Kun palkkojen verotusta alennetaan, se johtaa kotimaisen kysynnän paranemiseen ja vaikuttaa positiivisesti kansalaisten ostovoimaan. Ne ovat ns. dynaamisia vaikutuksia. Myös haittaverotusta, kuten makeis- ja tupakkavero, voidaan korottaa.

Valtio on tähän mennessä tukenut kansalaisia energian hinnan nousussa, mutta se ei välttämättä ole ollut tehokkain tapa. Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä siihen, että sähkö hinta laskee. Tämä vaikuttaisi alentavasti inflaatioon. Mikäli Olkiluoto 3:n, tuulivoiman ja aurinkoergian tuotanto ovat täydellä teholla, energiaa tuotetaan Suomessa yli oman tarpeen.

Suomi elää metsistä. Tämä historiallinen totuus pitää edelleen paikkansa. Suomi on EU:n selvästi metsäisin maa. Suomen viennistä metsätalouden osuus on edelleen 20%. On huolehdittava siitä, että metsät ovat parhaassa kasvukunnossa ja harvennukset tehdään ajallaan. Hiiltä sitoutuu parhaiten silloin, kun puu käytetään rakentamiseen, huonekaluihin ja muihin korkeampiin jalosteisiin.

Suomen päästöt ovat promillen luokkaa. Suomen on syytä edetä asiassa samassa rintamassa muiden EU-maiden kanssa. Taloudellinen tilanteemme on nyt se, ettemme voi heikentää omaa kilpailukykyämme suhteessa muihin olemalla "luokan paras oppilas".Mikäli Suomi tuottaa nykyistä enemmän energiaa päästöttömästi ydinvoimalla, aurinkoenergialla, sekä tuuli- ja vesivoimalla, meillä on mahdollisuus kehittää vetytaloutta ja vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja päästöjä.

Helsinki on äänestänyt ruuhkamaksuista monta kertaa ja päättänyt hylätä ne. Asia ei kuulu ollenkaan eduskunnan toimivaltaan.

Kysymyksessä on laillinen elinkeino, jonka tulevaisuutta sääntelevät paljon markkinat ja kysyntä. On täysin selvää, että jos Suomessa kiellettäisiin tarhaus, tuotanto siirrettäisiin maihin, joissa eläimistä ei pidetä niin hyvää huolta kuin meillä.

Veronkorotukset ovat myrkkyä taloudelle, koska ne heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja sitä kautta taloudellista kasvua.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen tuloerot ovat hyvin pieniä, koska progressiivinen verotus tasaa voimakkaasti tuloeroja. Ahkeruudella ja työnteolla pitäisi päästä aina parempiin ansioihin.

Suomi elää vapaassa markkinataloudessa. Valtion rajoitustoimet kuuluvat totalitarismiin.

Tämän myöntävät nykyään jo useimmat asiantuntijatkin.

Valtiolla ja kunnilla on strategista omistusta, jotka liittyvät maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Ne on syytä pitää yhteiskunnan kontrollissa. Huonoja esimerkkejä tästä ovat sähköverkkojen sekä lannoiteteollisuuden ja samalla luonnonvarojen myynti.

Monikulttuurisuus on tuonut meille myös lisääntyvää rikollisuutta ja Ruotsissa tilanne on erityisen paha. Maassa tulisi elää maan tavalla ja suomalaista lainsäädäntöä ja kulttuuria tulisi kunnioittaa.

Sinänsä uskontoa ja politiikkaa ei tulisi liikaa sekoittaa keskenään, mutta arvot, jotka ohjaavat suomalaista päätöksentekoa, ovat muodostuneet vuosisatojen kristillisen käsityksen mukaan: rehellisyys, totuudenmukaisuus, lähimmäisen huomioiminen sekä suvaitsevuus. Siihen kuuluu myös vähäosaisista ja sairaista huolehtiminen.

Ei juuri enempää kuin viime kuukausina, koska ei ole juuri muusta puhuttukaan.

Rajoja ja rakkautta ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä.

Suomen päästöt ovat promillen luokkaa. Suomen on syytä edetä asiassa samassa rintamassa muiden EU-maiden kanssa. Taloudellinen tilanteemme on nyt se, ettemme voi heikentää omaa kilpailukykyämme suhteessa muihin olemalla "luokan paras oppilas".

Poliitikkojen on aina ajettava suomalaisten kansallista etua.

Luonto on ihmistä varten eikä päinvastoin. Suomen talouskasvua ja työpaikkoja pystytään luomaan myös ekologisella tavalla, esim. ympäristötalous ja sen kehittäminen ovat suuri mahdollisuus suomalaisille. Meidän ei pidä suojella itseämme hengiltä.

Demokratia on aina yhteistoimintaa, mutta nyt tarvitaan jämäkkää ja määrätietoista johtamista.

Suomi on pyrittävä pitää asuttuna jo pelkästään maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden takia, mutta nykyisestään kustannuksia ei pidä lisätä

Jokaisella suomalaisella pitää olla oikeus valita asuinpaikkansa, oli se sitten kaupunki tai maaseutu. Molemmissa on omat vahvuutensa.