Sari Essayah

Ukrainan auttaminen on samalla oman turvallisuutemme tukemista, muutoin antaisimme Venäjälle signaalin, että sen valtapyrkimyksiä ja brutaaleja hyökkäyksiä suvereenien valtioiden kimppuun ei edes pyritä pysäyttämään.

Suomi ylittää lähivuosina Nato:n jäsenmailleen asettaman tavoitteen 2 % BKT:sta nyt tehtyjen turvallisuushankintojen takia, mutta myös jatkossa Suomen tulee vastata omalta osaltaan tavoitetasosta.

Tarpeeksi pienet ryhmäkoot parantavat oppimisen laatua ja oppilaan keskittymiskykyä sekä auttavat myös opettajia työssä jaksamisessa. En kuitenkaan kannata ryhmäkokojen määrittelyä lailla, koska on otettava huomioon myös oppilasaines, ja helposti lakiin kirjatusta maksimikoosta tulee myös minimi. Suomessa valtaosin noudatetaan OAJ:n suosituksia opettajamitoituksesta ja opetusryhmien ryhmäkoot ovat Suomessa pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin.

Huumeiden käyttäjä tulee ohjata hoitoon, ja pyrkiä auttamaan kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä huumeiden käyttäjille ei ole tarpeeksi resursseja vieroitus- ja hoitopaikkoihin, joten miksi rahaa pitäisi käyttää seiniin eli käyttöhuoneiden rakentamiseen, pikemmin resurssit on ohjattava ihmisen auttamiseen päihteettömään elämään.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ikääntymisen myötä lähivuosina väistämättä, ja siinä lähinnä voi tavoitella kustannusten kasvun tasaantumista, jos sote-uudistuksen valuviat onnistutaan korjaamaan ja painopistettä siirretään enemmän ennaltaehkäisyyn ja terveydenedistämiseen.

Rangaistuksilla on sijansa, mutta nuorten kohdalla on ensisijaisesti puututtava juurisyihin eli tarvitaan sosiaalityötä, jengiytymisen ehkäisyä ja lastensuojelulain uudistamista.

Suomen ansiosidonnainen työttömyysturva on varsin antelias: puolen vuoden työssäololla voi saada jopa puolentoista vuoden ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Ansiosidonnaisen porrastamiseen ja/tai esimerkiksi turvan keston sitomiseen työssäolon kestoon on esitetty useita erilaisia malleja, joita voi vertailla ja joista tulee valita toimivin. KD:n vaihtoehtobudjetissa on esitetty yksi mahdollinen malli, jossa korostetaan ansiosidonnaisen yhdenvertaisuutta, eli sen ulottamista kaikille työssäoloehdon täyttäville kassan jäsenyydestä riippumatta (nykyään erityisesti epätyypillisiä työsuhteita tekevät jäävät sen ulkopuolelle) ja samalla sen porrastamista leikkaamatta kuitenkaan kestosta.

Meillä on aloja, joilla olemassa olevat työpaikat vaarantuvat ellei löydetä avainhenkilöitä, lisäksi työvoimapula on monille yrityksille kasvun este.

On väistämätöntä, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan myös sopeuttamista, muuten kasvavat velan korkokulut syövät hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on noin 9 miljardia euroa. Julkisen talouden hallittuun tasapainotukseen tarvitaan vähintään kahden vaalikauden suunnitelma, mm. talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut julkisen talouden sopeuttamista 0,4 %:lla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosittain, jotta julkisen talouden kestokyky ja luottamus Suomen taloudenhoitoon voidaan palauttaa. Tämä talouden tasapainottaminen tulee vaatimaan myös myös julkisten menojen sopeuttamista, talouden kasvun ja mm. haittaverotuksen lisäämisen ohella.

Pieni- ja keskituloisten maltillinen veronalennus ostovoiman tukemiseksi kustannusten kasvaessa ja inflaation kiihtyessä muun taloudellisen tilanteen salliessa voi olla paikallaan.

Energiatuet eivät tällä hetkellä kohdistu oikein, ja niissä on myös väliinputoajia. Emme tarvitsee enemmän tukea, vaan paremmin kohdistettua tukea.

.Metsähallituksen toiminnassa korostuvat jo nyt kestävyyden kaikki ulottuvuudet eli metsätalous, luontoarvojen vahvistaminen, metsästys, kalastus, luonnossa liikkuminen, hiilen sitominen. Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsän arvoketjussa. Sen sijaan valtion mailla olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua tulee edistää etenkin eteläisessä Suomessa julkisen talouden kestävyyden puitteissa.

Tavoitteen toteutuminen riippuu ratkaisuista mm. monilla teollisuuden sektoreilla, joihin julkisen sektorin ohjausvaikutus on rajallinen, sekä etenkin lähivuosien energiantuotannon ratkaisuista, samoin kuin Suomen ja globaalin talouden kehityksestä. Kristillisdemokraatit on puolueena sitoutunut edellisen eli Sipilän hallituksen aikana tehtyyn puolueiden yhteiseen tavoitteeseen Suomen hiilineutrauliudesta 2040-luvulla, mutta jo Rinteen hallitus kiristi sen 2035, joka saattaa olla nyt muuttuneissa olosuhteissa liian kunnianhimoinen.

Kaupunkialueiden ruuhkamaksut olisivat vain lisärasitus niille, joiden on välttämätöntä käyttää autoa liikkumiseen. Niiden vaikutus varsinaisesti liikenteen tasaamiseen voi jäädä vaatimattomaksi pitkien välimatkojen maassa.

Turkistarhaus on alueellisesti tärkeä elinkeino ja samalla sen tuotteet merkittäviä vientituotteita Suomelle. Turkiseläinten hyvinvoinnista ja eläintensuojelun periaatteiden toteutumisesta pitää huolehtia hyvin. Kuluttajat voivat myös omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Tämä riippuu leikkauskohteesta - ennaltaehkäisystä esim. lastensuojelussa tai terveydenhuollossa on usein lyhytnäköistä leikata, kustannukset voivat myöhemmin olla huomattavasti suuremmat. Veronkorotukset voivat pahimmillaan leikata ostovoimaa vaikkapa juuri pieni- ja keskituloisilta ja siten hidastaa kysyntää ja talouden kasvua.

Kyse on mahdollisuuksien tasaamisesta eli esimerkiksi tasokkaat ilmaiset julkiset koulutuspalvelut mahdollistavat kaikille opiskelun ja ammattiin valmistumisen. Progressiivisen verotuksen kautta voidaan huolehtia palveluiden rahoituksesta oikeudenmukaisella tavalla eli maksukykyisemmät osallistuvat niiden rahoitukseen suuremmalla osuudella.

Valtio pystyy sääntelyn ja regulaation sekä verotuksen kautta vaikuttamaan markkinoiden läpinäkyvyyteen ja mahdollisuuksien tasaamiseen, mutta markkinoiden toimintaan puuttuminen yleensä tarkoittaa muuta kuin vain tasapuolisten mahdollisuuksien luomista.

Suomen sosiaaliturvassa on kannustinloukkuja, jolloin työn vastaanottaminen ei ole aina kannattavaa, ja voi vain johtaa henkilön tilanteen heikkenemiseen. KD:n kannustavan perusturvan malli tulisi ottaa sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.

Kunnilla on järjestämisvastuu monista palveluista, mutta ne voidaan tuottaa joko itse tai hankkia yksityiseltä - aina kannattaa valita kuntalaisten kannalta hinta/laatu-suhteeltaan paras tuotantotapa. Valtion omistus on perusteltua monissa strategisissa kohteissa.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus eivät ole ongelma kun noudatetaan maan lakeja ja sitoudutaan kunnioittamaan kaikkien ihmisarvoa ja demokratiaa.

Näille sanoille voidaan antaa erilaisia merkityksiä, mutta jos tarkoitetaan kristillisestä ihmiskuvasta ja lähimmäisyydestä nousevaa arvomaailmaa, niin ne muodostavat parhaan pohjan yhteiskunnalle. Eurooppalainen ja sen mukana suomalainen kulttuuriperintö pohjautuvat vahvasti kristinuskon arvoperinnölle, johon pohjautuvat myös kansainväliset ihmisoikeudet mm. uskonnonvapaus.

Tässä menee sekaisin sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Ihmisillä on monia eri tapoja olla mies tai nainen tai joku voi kokea sukupuoliristiriitaa. Identiteettikokemukset kuuluvat ilmaisun vapauden piiriin, eikä sitä Suomessa erityisesti rajoiteta.

Lastenkasvatuksessa tarvitaan sekä rajoja että rakkautta, ehkä tänä päivänä rajojen asettaminen mm. somen käytössä on unohtunut.

Suomen tulee pyrkiä luopumaan fossiilisista polttoaineista ja sitä kautta vähentää päästöjään, ja myös vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja suosia kotimaista energiaa.

Kansanedustajat ovat nimenomaan Suomen kansan edustajia, jolloin on luontevaa pyrkiä edistämään Suomen etua.

Mielestäni näitä kahta asiaa ei pitäisi asettaa mustavalkoisesti vastakkain, resurssitehokas talouskasvu ja ympäristövaikutusten arviointi mahdollistavat sekä talouskasvun että ympäristöstä huolehtimisen. Jos ympäristön tila tuhoutuu, niin silloin voi unohtaa talouskasvun ja työpaikat.

Vahvuutta on myös arvostaa ja kuunnella toisia.

Suomalaisten tulee voida asua siellä missä haluavat, ja kysymys on enemmänkin mahdollistamisesta kuin kenenkään pakottamisesta. Toki koko maan asuttuna pysyminen on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Jos kaupungistumisella tarkoitetaan keskittämispolitiikkaa, joka tapahtuu maaseudun ja seutukaupunkien kustannuksella, niin en kannata. Sen sijaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla saadaan aikaan viihtyisää asumista niille, jotka haluavat kaupungissa asua.