Maaret Castren

Kyllä on. Ukrainan tukeminen on tärkeää Suomen turvallisuuden takia. Mikäli Venäjä miehittäisi Ukrainan lisääntyisi uhka Suomen osalta merkittävästi. Euroopan on tärkeää tässä asiassa näyttää, että seisomme mahdollisimman yhtenäisenä rintamana Ukrainan tukena. Tämä vahvistaa Venäjälle päin Suomenkin asemaa.

Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta ja myös Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta. Jokainen Naton jäsenvaltio päättää itse puolustusmäärärahojen määrästä. Naton tavoite on, että määrärahat ovat 2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tämän tavoitteen Suomi täyttää jo tällä hetkellä. Eli kyllä.

Vakaa perusrahoitus antaa kouluille mahdollisuuden huolehtia siitä, että ryhmäkoot ovat kohtuulliset. Peruskoulun tehtävä on mahdollistaa jokaiselle kehittyminen osaavaksi yhteiskunnan jäseneksi. Moni oppilas tarvitsee yksilöllistä apua ja tukea oppimisensa tueksi. Tämän tarpeen tunnistaminen käy erittäin vaikeaksi, jos luokassa on hyvin paljon oppilaita yhtä opettajaa kohden. Oppilaiden määrän tulee pysyä sellaisissa rajoissa, että yksikään lapsi ei jää vailla tarvitsemaansa opetusta ja lisäapua. Jokaiselle tulee taata oppimisrauha. Tämän vuoksi on myös huomioitava, ei vaan lasten määrä, vaan myös heidän tarpeensa yksilölliselle lisäavulle. Jos erityisiä oppijoita on luokassa monta, tulee tämä huomioida opettajaa kohden laskettavassa oppilasmäärässä. Sivistys on pienen maan turva.

Käyttöhuonekokeilu olisi perusteltu. Kansainvälisen kokemuksen ja asiantuntijoiden näkemyksen pohjalta olisi suotavaa, että lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden kokeiluun. Olen tutustunut Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan matkalla Amsterdamin käyttöhuoneisiin ja siellä mm puistoissa, koulujen pihoilla ja muissa yleisissä tiloissa on paljon vähemmän häiriöitä nykytilanteessa. Käyttöhuoneita käyttävät tekevät huoneen työntekijöiden kanssa sopimuksen, jota noudatetaan. Ei myyntiä eikä huumeiden hankintaa huoneiden läheisyydessä. Positiivista on myös se, että käyttöhuoneiden asiakkaita saa tehokkaammin terveyden- ja sosiaalihuollon piiriin ja näin voidaan hoitaa sairaudet jo alkuvaiheessa, jolloin hoito on tehokasta ja edullisempaa yhteiskunnallekin.

Potilas on asetettava tavoitteiden keskipisteeseen. Oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja varsinkin oikeassa paikassa. Tämä on paitsi kustannustehokasta myös inhimillistä. Nyt 155 000 potilasta on jonottanut erikoissairaanhoitoon yli 6 kk. On siis aika korjata järjestelmämme eriarvoisuutta ja tehottomuutta, lisätä osaavan henkilökunnan pito- ja vetovoimaa ja ajatella uusiksi hoidon koordinaatio ja potilaan palveluohjaus. Erityisesti on parannettava päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Resursseja ei voi siirtää erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, tämä ei olisi tarkoituksenmukaista. Perusterveydenhuolto tarvitsee oman alansa tarpeet tuntevia ammattilaisia. Ja lisää rahaa. Perustuslakivaliokunta edellytti, että riittävästi varoja on annettava takaamaan laadukkaat palvelut.

Nuorisorikollisuuden vahvistumiseen pitää puuttua ja nykyinen kehitys on pysäytettävä. Tähän kehitykseen on useita syitä ja siksi myös toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla. Apua ja tukea on saatava koulussa ja arjessa nuorelle ja koko perheelle, kun sitä tarvitaan. Tämä on ehdottomasti tärkein toimenpide. Kotouttamisen on tehostuttava, lastensuojelu on saatava toimimaan, viranomaisten yhteistyö on saatava paremmaksi ja poliisien toimintaa resursoitava. Mielenterveyspalveluihin on päästävä sujuvasti ja terapiatakuu on toteutettava. Ampuma-aserikoksissa kannatan kuitenkin kovempia rangaistuksia. Ambulanssilääkärinä ja kansainvälistä yhteistyötä tekevänä toivon, että Suomessa aseiden käyttö pysyy edelleen maltillisena ja tiukasti säädeltynä.

Keski- ja hyvätuloisten kannustaminen pidentyneisiin työttömyysjaksoihin ei ole hyvä asia. Pitkä ansiosidonnainen työttömyysturva ei kannusta hakeutumaan töihin. Tästä todisteena on työllistymispiikki siinä kohtaa, missä ansiosidonnainen päiväraha loppuu.

Väestömme kehitys on sellainen, että vanhenevan väestön hoitamiseen eivät nuoremmat sukupolvet kerta kaikkiaan enää riitä. Tämä on tosiasia. Siksi tarvitsemme osaavaa työvoimaa myös muualta. Veronmaksajien määrän on oltava sellainen, että pystymme huolehtimaan yhteiskunnan peruspalveluista ja heikommista, huono-osaisemmista asukkaistamme. Ulkomaisen työvoiman lupa- ja rekrytointiprosesseja tulee helpottaa. Nyt viisi eri ministeriötä hoitaa sote-alan työperäistä maahanmuuttoa. Parempi vertailtavuus koulutuksien suhteen olisi suotavaa tätä prosessia helpottamaan. Tärkeää on luoda väyliä pätevöityä myös Suomessa. Suomessa opiskelleita ulkomaalaisia tulisi saada jäämään tänne töihin vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin.

On pyrittävä löytämään keinoja lisätä työn mielekkyyttä ja pyrkiä siihen, että aina olisi parempi tehdä töitä. Verovaroja lisäämällä leikkauksia voi tehdä vähemmän. Velka sanana tarkoittaa lainaa, joka on maksettava takaisin. Tulevaisuus ei ole kovin lupaava, jos velkarahan määrä kasvaa kohtuuttomasti. Yhteisestä taloudestamme on pidettävä hyvää huolta ja tämä tarkoittaa sitä, että tulot ja menot pysyvät tasapainossa. Hyvän talouden kautta voimme myös paremmin taata ihmisten tarvitsemat etuudet ja palvelut. Yhteiskunnan rahoituksen tulee olla turvattu myös tuleville sukupolville.

Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja verotuksen kiristämistä tulee välttää. Verojen keventäminen kannustaa työntekoon ja antaa paremmat mahdollisuudet yksilön oman talouden hallintaan. Verojen painopisteen tulee siirtyä haittojen ja kulutuksen verotukseen. Velkaa ei saa kasvattaa.

Kohtuuhintaisen kotimaisen sähkön saatavuus on varmistettava. Kaiken sähkön hinnan ei tule määräytyä kalleimman sähkön mukaan. Sähkövero voisi olla alhaisempi lämmityskauden aikana. Sähkölle tulisi asettaa kattohinta.

Metsät ovat ilmastopolitiikan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät tulee suojella. Paras hiilinielu on puu iältään 20-50 v. Jotta puu kasvaa ja voi hyvin näin pitkään on tehtävä harvennuksia antamaan puille edellytys kasvaa. Hakkuiden tulisi kuitenkin olla säädeltyjä. Tällä hetkellä Suomessa kasvaa paljon enemmän metsää kuin mitä metsää kaadetaan, onneksi. Metsänhoitotapoihin tulee vaikuttaa. Metsänomistajia on Suomessa paljon ja olisi tärkeää kannustaa heitä tekemään oikeita asioita. Tässä ei olla onnistuttu ja metsänomistajat eivät tällä hetkellä uskalla tehdä investointeja metsänsä hyvinvoinnin parantamiseksi. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tulee vahvistaa.

Ei pidä. Ainoa maapallomme ei odota, vaan toimia tarvitaan nopeasti.

Sujuva liikenne ja autokannan muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi on parempi vaihtoehto toimenpiteille liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Turkisasetus tulisi päivittää mahdollisimman nopeasti ja eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen edistää merkittävästi. Näihin asioihin pystyy nopeallakin aikataululla vaikuttamaan.

Julkiset menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen ja niiden tuottamisesta tulee rakenteita muuttamalla tehdä kustannustehokasta. Tiedän kokemuksesta, että tekemällä fiksummin voi todellakin säästää kustannuksista. Ja ennen kaikkea silloin usein myös potilas hyötyy merkittävästi. Kuten LiiSa Liikkuva sairaala konseptini on osoittanut. Vanhus saa arvokasta hoitoa kotonaan ja samalla säästettiin verorahoja. Työn verotusta tulee keventää, jotta työn tekeminen on aina paras vaihtoehto. Kulutuksen ja haittojen verotusta voidaan kiristää.

Ahkeruudesta ja osaamisesta, työn tehokkuudesta tulee voida palkita. Sen tulee kuitenkin tapahtua avoimesti ja niin, että perusteet ovat työyhteisössä selkeät.

Reilu kilpailu avoimilla markkinoilla kannustaa yrityksiä. Palvelut paranevat, hinnat laskevat ja julkinen talous vahvistuu.

Liian helppo on aika voimakas ilmaisu. Kaikki sosiaaliturvan piirissä olevat eivät osaa hakea näitä etuuksia ja voivat tämän vuoksi joutua entistä hankalampaan tilanteeseen, josta ulospääsy on entistä vaikeampaa. Työn tekemisen tulisi aina olla se paras vaihtoehto ja siihen tulisi olla hyvät reilut kannustimet. Sosiaaliturva tulee taata sitä tarvitseville.

Julkiset yhtiöt ovat vallanneet enemmän ja enemmän tilaa kansallisilta markkinoilta. Reilu kilpailu ja hyvin ja laajasti tehdyt kilpailutukset ovat tarpeen. Myös pienten yritysten pääsy mukaan kilpailutuksiin tulisi mahdollistaa. Kuntien ja muiden julkisten toimijoiden roolia täytyy tarkastella ja järkevöittää. Kilpailullisempi markkina on hyödyllinen kuluttajille ja myös julkiselle taloudelle. Turun kaupunki omisti kukkakaupan vielä muutama vuosi sitten. Sellainen ei liene järkevää.

Monimuotoisuus, monikulttuurisuus on mielestäni hyvä ja elämää rikastuttava tekijä. Tärkeää on se, että osaisimme elää yhdessä ja arvostaa toisiamme osana samaa yhteiskuntaa. Tämä onnistuu vain, jos kotouttaminen, opiskelun ja työnteon mahdollistaminen onnistuu laajasti. Tässä meillä on nyt tekemisen paikka. Suomen väestönkehitys on lisäksi tällä hetkellä sellainen, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon ja olen nyt myös kirkon toiminnassa mukana kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Koen tiettyä levollisuutta olemalla näin perinteinen. Olen pitkään puhunut potilaan ja ihmisen puolesta tässä hyvin hajanaisessa ja vaikeasti ymmärrettävässä palveluiden ja tukien viidakossa. Inhimillisyys on otettava mukaan päätöksentekoon ja lähimmäisenrakkaus kohtaamisiimme. Toisen rinnalla kulkeminen vaikeina aikoina on tärkeää.

Jokainen on yksilö ja yksilönä arvokas ja tärkeä. Me olemme erilaisia ja se on rikkaus. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä yksi tärkeimpiä asioita on se, että heidän itsetuntonsa säilyy ja kasvaa. Tavoite saavutetaan, kun he kokevat olevansa hyväksyttyjä. Tämä edellyttää myös sukupuolten moninaisuuden hyväksymistä.

Säännöt tulee olla, niin kuin yhteiskunnassa yleensäkin on. Ja sääntöjä tulee noudattaa. Koulujen ja perheiden välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää niin, että perheet saavat tukea lasten ja nuorten kanssa. Myös opettajien työtä tulee tukea niin, että he saavat rauhan tehdä omaa työtään ilman häiritseviä kurinpidollisia ongelmia. Lainsäädännöllisesti on varmistettava, että opettajilla on riittävät toimivaltuudet puuttua käyttäytymiseen, joka häiritsee opetusta ja työrauhaa. Kiusaamista ja väkivaltaa ei saa sallia missään tilanteissa. Aikuisten tulee auttaa ja koittaa tukea yhteisöllisesti myös muita kuin omia lapsiaan. Meillä kaikilla on vastuu lapsista ja nuorista.

Kyllä vain. Tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä tulee lisätä ja päästöjä koskevien säännösten ja maksujen tulee kattaa myös se toiminta, jolla yritykset itse alihankkivat tuotteita. Suomalaisilta yrityksiltä tulee edellyttää merkittävää hiilikädenjälkeä ja näin siis edellyttää, että ne ovat mukana tehokkaassa ilmastonmuutosta torjuvassa työssä. Suomi voisi olla edelläkävijänä puhtaan ja varman energian valtiona.

Kaiken muun edelle on tiukka ilmaisu. Suomalaisten valitsemien poliitikkojen tehtävänä on ajaa ennen kaikkea suomalaisten etuja. Kaiken muun edelle asettamisessa on kuitenkin se vaara, että emme huomioi pitkällä tähtäimellä vain omaan napaan tuijottamisen haittoja. Monessa tilanteessa voi olla suomalaisten etu, että tavoiteltu etu on laajempi kuin vain Suomen etu.

Toivottavasti tällaista ristiriitaa ei pääse syntymään vaan nämä kaksi tärkeää asiaa kulkevat rinnakkain toisiaan tukien. Talouskasvu ja työntekemisen kautta kerättävä verotulo mahdollistaa investoinnit ympäristön hyväksi. Ilman teknologisia suurella skaalalla vaikuttavia uudistuksia emme pysty tarpeeksi tehokkaasti edistämään ympäristön hyväksi tehtävää tärkeää työtä.

Vaikeita päätöksiä tullaan tarvitsemaan ensi hallituskaudella, Hyvä johtaja ei kuitenkaan tee päätöksiä despoottimaisesti vaan hän todellakin kuuntelee muita. Hän punnitsee kuulemaansa ja pyrkii sellaisiin päätöksiin, joihin muiden on mahdollista sitoutua. Päätös sinänsä on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen jälkeiset teot, joilla päätös jalkautetaan. Kansanedustajat valitaan kansamme kaikista kerroksista ja ryhmistä demokratian varmistamiseksi. Demokratia vaatii keskustelua ja konsensusta. Mutta myös rohkeita päätöksiä ja sisua viedä niitä eteenpäin.

Kestävän kasvun Suomi edellyttää myös asuntopolitiikan uudistamista, jotta suomalaiset voivat sujuvasti muuttaa töiden perässä sinne minne uudet työpaikat syntyvät.

Kaupunkiseudut ovat Suomelle tärkeitä kasvun vetureita ja innovaatiokeskittymiä. Ne ovat myös tärkeitä osaamiskeskittymiä. Kaupunkien saavutettavuuden tulee olla hyvä niille, jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella. Pääkaupunkimme toimii Suomen veturina ja yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa vastaa merkittävästä osasta maamme vaurautta ja hyvinvointia.