Kati Jaakonen

On kaikkien etu, että Ukraina voittaa sodan. Meidän tulee olla mukana auttamassa tässä tavoitteessa ja jälleenrakennuksessa yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Suomella tulee olla uskottava puolustuskyky varsinkin epävakaan rajanaapurin vuoksi.

Oppilaiden tulee saada rauha opiskeluun ja opettajille pitää taata mahdollisuus opettaa oppilaita riittävällä tavalla.

Käyttöhuoneita on varmasti järkevä ainakin kokeilla. Niiden avulla tavoitetaan heikossa tilanteessa olevat henkilöt ja voidaan ohjata avun piiriin. Lisäksi käyttöhuoneet lisäisivät muiden tilojen turvallisuutta, vähentäisivät kenties myrkytyskuolemia ja likaisista neuloista aiheutuneita muita tauteja ja sairauksia.

Tämä on koko hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Mikäli ihmiset eivät saa terveysvaivoihinsa apua, hoitovelka kasvaa ja ongelmat kasaantuvat. Työntekijöiden jaksaminen pitää turvata ja johtamiseen panostaa.

Resursseja pitää lisätä ankkuritoimintaan ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseen. Järeämpiä keinoja tulee olla myös alle 15-vuotiaiden toimintaan puuttumisessa, sillä liian pitkään sormien läpi katsominen tuo isompia ongelmia myöhemmässä vaiheessa. Nuorten mielenterveyspalveluihin tulee panostaa entistä enemmän ja matalan kynnyksen keskusteluapaikkoja pitää lisätä.

Ansiosidonnainen päiväraha on nyt jo eriarvoistava, sillä se ei kuulu kaikille. Mielestäni sen pituutta voidaan lyhentää tai ainakin isompien etuusrahojen summia tiputtaa.

Ajatus on minusta aika epärealistinen. Monilla aloilla, varsinkin palvelualoilla kielitaito on tärkeä ja muualta tulevilla on myös usein perhettä mukana ja hekin tarvitsevat erilaisia palveluita. Onko meillä resursseja kaikkeen tähän?

Velkaantumista voidaan ehkäistä panostamalla siihen, että työnteko on kannattavaa. Työstä pitäisi saada sellainen palkka, että sillä pärjää ilman täydentäviä sosiaalietuuksia. Työnantajat eivät voi kuitenkaan olla kaiken ylimääräisen maksumiehinä. Ehdotan, että äitiydenkulut ja sairauspoissaolon kulut maksetaan yhteisvastuullisesti, mikä vähentää työnantajien riskiä palkata työntekijöitä. Tämä lisää työllisyyttä ja erityisesti naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Mielestäni palkkojen verotusta pitäisi alentaa kautta linjan. Sen sijaan pääomaverotusta voidaan kiristää. Jokaisella pitää olla mahdollisuus elää palkallaan ja kokea että työntekeminen on kannattavaa.

Tällaisena hetkenä on syytä odottaa myös energiayhtiöiltä moraalista toimintaa. On selvää ettei tappiollista toimintaa voi odottaa keneltäkään, mutta energiallakin tulee olla hintakatto. Nyt ei ole aika järjettömän suurten voittojen keräämisen.

Suomi elää metsästä, eikä kysymys ole aivan yksinkertainen. Hakkuiden kieltämisen sijaan metsienhoitoon pitää kiinnittää entistä suurempaa huomiota tulevaisuudessa.

Luonto ja sen suojelu tulisi olla koko maailmalle yhteinen tavoite. Suomen pitää näyttää esimerkkiä maailmalle ja tehdä tästä myös vientituote. Samaa tavoitetta pitää tavoitella koko maailmassa. Kiina, Intia ja Yhdysvallat pitää saada mukaan tähän, sillä maapallo on yhteinen.

Suuremmissa kaupungeissa asuminen ja eläminen on muuta maata kalliimpaa eikäkustannuksia pidä nostaa rangaistuksena asuinpaikan valinnasta. Ihmisiä voi kuitenkin houkutella käyttämään enemmän julkista liikennettä parantamalla poikittaisliikennettä ja tarjota kulkemista kohtuulliseen hintaan.

Turkisten tuottaminen on turhaa ja tarpeetonta. Metsästyksen kautta kuolleiden eläinten turkiksia voi mielestäni jatkossakin hyödyntää.

Me maksamme veroa jo nyt runsaasti kaikesta. Työssä käyviä ihmisiä ei voi verottaa hengiltä, mikäli halutaan että työnteko maistuu jatkossakin. Tekemisen järkeistämisellä ja byrokratian keventämisellä voidaan myös tehdä säästöjä.

Ehdottomasti lahjakkuudesta ja ahkeruudesta tulee palkita. Sen sijaan satojen tuhansien eurojen palkat ja ylimääräisen bonukset ovat kyseenalaisia varsinkin valtion yhtiöissä.

Onko mikään koskaan kaikille reilua ja mikä on ylipäätään reilua? On reilua, että tekijät saavat tekemästään enemmän, mutta nyt pienemmät jäävät aina isompien jalkoihin. Tähän voisi kyllä puuttua.

Sosiaaliturvan varassa elämisestä on tullut myös todellinen vaihtoehto. Ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta elämästä. Vaikka kaikki ei olisi heti "kannattavaa" voi työn vastaanottaminen tarjota myös sivuovia johonkin parempaan. Jokainen kokemus kannattaa ottavaa hyvänä kokemuksena. Sen sijaan pätkätöiden vastaanottaminen ei saa katkaista tukia, vaan työn ja työttömyyden välillä pitää pystyä liikkumaan helpommin.

Huoltovarmuuden kannalta on järkevää, että valtiolla ja kunnilla on omistuksia tärkeillä toimialoilla.

Monikultuurisuudessa ei ole sinänsä vikaa, mutta meidän pitää pitää huoli omasta kulttuurista ja arvoista ja tehdä selväksi kuinka meidän yhteiskunnassa tulee käyttäytyä. Suomi on suhteellisen tasa-arvoinen maa ja naisten ja lasten oikeuksia tulee arvostaa.

Kristillisiä arvoja on pidetty hyvinä, mutta muuttuvassa maailmassa uskontojen kirjo ravistelee myös omia käsityksiämme. Politiikka ja uskonto tulee pitää erillään ja arvostaa ihmisiä jotka tukevat rauhaa ja muiden ihmisten arvostamista uskonnosta riippumatta.

Jokaisen pitää voida tuntea itsensä sellaisena kuin on, eikä siihen ole muilla sanomista. Ongelmia syntyy lähinnä harrastustiloissa ja uimahalleissa, joissa voitaisiin siirtyä suljettuihin pukeutumiskoppeihin ja suihkutiloihin.

Lasten kasvattamiseen pitää löytyä tarvittavaa tukea, jotta vältytään häiriökäyttäytymiseltä. Kouluihin tarvittaisiin opettajille lisää toimivaltuuksia puuttua esimerkiksi puhelimen käyttämiseen koulupäivän aikana ja kiusaamiseen tulee tehdä kansallinen nollatoleranssi. Riittävät sanktiot ja ankkuritoiminnan tehostaminen, sekä korttelipoliisi mukaan toimintaan asuinalueilla ja kouluissa näkyvästi.

Jokaisen maan pitäisi pyrkiä tähän. Vaikka olemme pieni maa, voimme parantaa omaa tilannettamme ja opettaa muita. Tehdään vihreästä siirtymästä vientituote. Biojätteen tuottamista biokaasuksi tulee lisätä. Vaikka sähköautot ovat Keski-Euroopan maiden vuoksi lisääntymässä, me voimme yhä muuntaa autoja biokaasulla toimivaksi.

Oman maan etu pitäisi aina olla etusijalla, joskin tiedämme myös mikä uhka voi tulla ulkoapäin, mikäli emme seuraa tilannetta maamme rajojen ulkopuolella. Perusasioista emme kuitenkaan voi tinkiä muiden hyväksi.

Talouskasvu voi tulla muustakin kuin materiasta. Voimme myydä tieto-taitoa, mutta muuten tulemme toimeen vähemmälläkin. Aina ei tarvitse kasvaa, joskus voi olla tyytyväinen siihen mitä on.

Yhteistyöllä Suomi pärjää tulevaisuudessakin. Politiikka on ajoittain muuttunut sirkusmeiningiksi, josta voisi luopua. Käytetään aika ja energia tehokkaasti hyväksi parhaan lopputuloksen saamiseksi silloinkin kun olemme asioista eri mieltä.

On tärkeää, että Suomi pysyy asuttuna. Luodaan hyvät liikenneyhteydet ja pidetään huoli että peruspalvelut löytyvät tasaisesti kautta maan.

Kaupungistuminen ei ole huono asia. Hyvät palvelut saadaan pienelle alueelle tehokkaasti ja hyvät vaikutukset ulottuvat myös kehyskuntiin. Pidetään silti huolta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Kaupungeissa viheralueet ovat tärkeitä myös virkistysalueina.