Peter Östman

Ukrainan tilanne on edelleen erittäin vaikea, ja avun tarve maassa on sekä välitön että jatkuva. Suomi on tukenut Ukrainaa sekä humanitäärisesti että sotilaallisesti yhteistyössä Euroopan maiden ja lukuisten muiden maiden kanssa. Viimeksi Suomen uutisoitiin lähettävän Ukrainaan uuden puolustustarvikelähetyksen, jonka arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Sotilaallisen, humanitäärisen ja muun tuen jatkaminen on välttämätöntä Ukrainan suvereniteetin turvaamiseksi. Ukrainan jälleenrakentaminen sodan jälkeen edellyttää merkittäviä maailmanlaajuisia rahoitustoimia.

Maamme puolustuksen ydin rakentuu kansalaisten maanpuolustustahdosta, kansallisesta puolustusky- vystä, yleisestä asevelvollisuudesta, kahden- ja monenvälisestä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Nato- jäsenyydestä. Suomi osallistuu EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen ja kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Nato-maana olemme aktiivinen toimija yhteisen puolustussuunnittelun mukaisesti ja huolehdimme erityisesti arktisen ja Itämeren alueen turvallisuudesta. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reservin toimintaedellytykset on turvattava koko Suomessa. Puolustusvoimien strategisista suorituskyvyistä on huolehdittava. Asevelvollisuutta pitää kehittää ja kannustaa yhä useampia naisia suorittamaan vapaaehtoinen asepalvelus.

Opetusryhmien koot on pidettävä kohtuullisina, jotta lasten oppiminen ja kehitys eivät häiriinny. Ryhmän koko ja oppilaiden erilaiset tuen tarpeet vaikuttavat suoraan opettajien työmäärään ja siten opetuksen laatuun. Jokaisen oppilaan on saatava oppimiseen tarvitsemansa tuki. Perusopetuksen oppilaista lähes neljännes sai tehos- tettua tai erityistä tukea vuonna 2021, ja tuen tarve kasvaa. Mitä aiemmin lapsi saa tukea oppimisen pulmiin tai neuro- psykiatrisiin ja käyttäytymisen haasteisiin, sitä vaikuttavampaa tuki on. Inkluusion ajatus ei voi toteutua ilman riittävän pieniä ryhmiä ja oppilaiden tarpeita vastaavaa tukea. Inkluusion pitää olla lapsilähtöistä, se ei saa olla säästökeino. Tuen resursseja on vahvistettava varhaisista vuosista lähtien. Myös erityisluokkia tarvitaan edelleen.

Suomessa huumekuolemat liittyvät yleensä pitkävaikutteisen buprenorfiinin ja muiden rauhoittavien yhteisvaikutukseen. Näihin kuolemiin käyttöhuoneet eivät toisi ratkaisua. Sen sijaan meidän tulee parantaa päihdehoitoon pääsyä ja tarjota riittävän pitkiä hoitojaksoja sekä kokonaisvaltaista kuntoutusta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa rahoitusta ei hoidettu kuntoon ja uudistus toteutettiin hallinto edellä. Korjattavaa on paljon. Seuraavan hallituksen on paikattava sote-uudistuksen valuvikoja niin, että kaikki saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja ajoissa, työnte- kijät ovat motivoituneita ja heillä on hyvä olla työssään.

Jengirikollisuuteen on puututtava ennen kuin tilanne hajoaa käsiin. Erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on lisääntynyt vuodesta 2015 lähtien. Lasten ja nuorten rikollisuuden kasvu viestii lisääntyneestä pahoinvoinnista, jonka juurisyihin on puututtava samalla kun jo kriisiytyneisiin tilanteisiin on tuotava ratkaisuja. Suomessa alle 15‑vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa ja alle 15‑vuotiaana tehdystä rikoksesta epäiltyä ei saisi pidättää, vangita tai määrätä matkustuskieltoon. Tällä hetkellä lastensuojelussa ei ole riittävästi keinoja puuttua lasten ja nuorten asioihin. Panostusta tulee sen sijaan lisätä perheiden varhaiseen tukeen ja jalkautuvaan nuorisotyöhön.

Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Kannatamme sosiaaliturvan säilyttämistä syyperustaisena ja vastikkeellisena. Valitettavasti sosiaaliturvassa on edelleen kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. KD on 2018 julkaissut Kannustava perusturva -mallin, jossa on edelleen ajankohtaiset suuntaviivat sotu-uudistukselle kohti yhtä yleistukea, joka joustaa nopeasti elämäntilanteen muuttuessa. Tukea on voitava hakea yhdeltä luukulta nykyisen sirpaleisen ja byrokraattisen tukiviidakon sijaan. Palveluihin ohjausta pitää kehittää. On järjetöntä ylläpitää kannustinloukkuja.

Työperusteisen maahanmuuton malli vaatii kehittämistä. Huippuosaajien maahantuloa on helpotettava nopeuttamalla lupaprosesseja. Arjen ja viranomaisasioiden hoitamisesta on tehtävä alusta asti sujuvaa Suomeen saapuvalle työntekijälle tai opiskelijalle. Opiskelijoita on kannustettava jäämään Suomeen töihin myöntämällä valmistuneille opiskelijoille automaattisesti työlupa. Työvoiman saatavuusharkintaa on asteittain purettava. Matalapalkka-aloille tulevista maahanmuuttajista ei saa syntyä Suomeen uutta halpatyövoimaluokkaa. Se ei ole eettistä eikä sosiaaliturvamenojen kannalta kestävää. Vaikka kestävyysvajetta ja työvoimapulaa paikkaamaan tarvitaan myös muualta tulevia, pitää ensisijainen ratkaisu olla, että useammat Suomessa jo asuvat saadaan töihin.

Toimet velkaantumisen ja kestävyysvajeen taittamiseksi on aloitettava välittömästi. Kristillisdemokraatit korostavat kohtuullisuutta, säästäväisyyttä ja ahkeruutta. Julkisellakin velalla on väliä. Julkisen talouden tasapaino vaatii vähintään 80 prosentin työllisyyttä ja 2 prosentin kasvua. Julkisen sektorin taakkaa lisää ikääntymisen tuoma sosiaali- ja terveydenhuollon menojen väistämätön kasvu, velan korkomenojen nousu, valtion monet takausvastuut sekä yhä uudet EU-tulonsiirrot. Seuraavien hallitusten suurena haasteena on ratkaista kestävyysvajeen ongelmat. On järjetöntä elää yli varojen ja antaa julkisen talouden rapautua.

Työn verotus on Suomessa korkeaa. Verotuksen painopistettä on vähitellen siirrettävä työn verotuksesta haittojen verotukseen. Tuloveron kevennykset on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin.

Hallituksen sähkötukimalli meni pieleen. Sähkötuet eivät kannusta sähkön myyjiä alentamaan korkeita hintojaan, mahdollisesti jopa päinvastoin.

Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi. Meillä hiilinielut ovat kasvaneet, eli voimme sanoa että suomalainen metsätalous on ollut menestys myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeistä on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Suomi ei saa joutua vauraimpien Euroopan maiden energiapolitiikan virheiden maksajaksi, eikä metsistämme saa tulla Keski- Euroopan teollisuuden kompensaatioreservaatti. Emme kannata ilmastotoimien sosiaalirahaston kaltaisia tulonsiirto- elementtejä. Energia- ja metsäpolitiikan pitää jatkossakin kuulua EU:n jäsenmaiden vastuulle ja päätäntävaltaan.

Ruuhkamaksut ovat kallis veromuoto. Ruotsissa verokertymä viideltä ensimmäiseltä vuodelta oli viisi miljardia kruunua, mutta järjestelmän ylläpitäminen maksoi kaksi miljardia kruunua. Ruotsin kokemukset ruuhkamaksuista eivät houkuttele ottamaan järjestelmää käyttöön Suomessa. Ammattiliikennettä ei tule rasittaa uusilla maksuilla.

Olisi järjetöntä kieltää laillinen elinkeino. Sen kielto ei lopettaisi tuotantoa, vaan veisi sen muihin maihin, joissa tuotanto-olosuhteet ovat huonommat kuin täällä.

On järjetöntä tukahduttaa taloudellinen toimeliaisuus ja kilpailukyky liian korkealla verotuksella.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Kannatamme sosiaaliturvan säilyttämistä syyperustaisena ja vastikkeellisena. Valitettavasti sosiaaliturvassa on edelleen kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. KD on 2018 julkaissut Kannustava perusturva -mallin, jossa on edelleen ajankohtaiset suuntaviivat sotu-uudistukselle kohti yhtä yleistukea, joka joustaa nopeasti elämäntilanteen muuttuessa.

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on perustettu 136 uutta kuntaomisteista in-house-yhtiötä. Kilpailutusta ei ole pakko järjestää, jos hankintayksikkö tekee hankinnan omalta sidosyksiköltään. Kilpailun vähenemisen myötä markkinat yksipuolistuvat. Se johtaa korkeampiin hintoihin. Tämä ei ole kenenkään etu ja käy kalliiksi − kaikille suomalaisille.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kristillisdemokratia on kansainvälinen poliittinen liike ja ideologia. KD-politiikan perustana on kristillinen ihmiskuva. Toimivan yhteiselämän pohja on jokaisen ihmisen täysi ihmisarvo kaikissa elämän vaiheissa, vapaus ja vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lähimmäisyys ja lähipäätösperiaate Yhteiskunnan rakentamisessa on tukeuduttava vahvaan arvopohjaan ja kunnioitettava hyviä perinteitä. Ahkeruus, välittävä yhteisöllisyys ja lähimmäisyys on kansakuntamme voimavara. Vaalimme Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta suuntautuessamme kansainväliseen yhteistyöhön.

Sukupuolia on kaksi, se on biologinen ja lääketieteellinen tosiasia.

Kristillisdemokraatit katsoo laajasti koko perhettä; lapsia, nuoria, vanhempia ja isovan- hempia. Me näemme perheen hyvinvoinnin koko yhteiskunnan hyvinvointia kannattelevana peruspilarina, jonka horjuttaminen vaarantaa vakavasti koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Tästä syystä haluan tarjota keinoja perheiden tukemiseen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Jaan huolen yhteiskuntamme kristillisen arvopohjan murenemisesta ja siitä johtuvasta kasvavasta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Tämä pahoinvoinnin viesti tulee vastaamme päivähoidosta, peruskouluista, toisen asteen kouluista, perheneuvoloista ja lastensuojelusta. Ennaltaehkäisevä perheen hyvinvoinnin tukeminen on ehdottomasti edullisin ja tehokkain tapa rakentaa menestyvää yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on huomioitava myös tunteiden, ajatusten, ihmiskuvan ja arvojen taso. Ilmastoahdistuksen lisäämisen sijaan on luotava ratkaisuja, kehitettävä realistisia toivon näköaloja ja yhteisen tekemisen myönteistä meininkiä. Kohtuullisuuden, tyytyväisyyden ja ylisukupolvisen ajattelun hyveiden kasvattaminen on koko yhteiskunnan, ml. perheiden ja koulun tehtävä. Ratkaisukeskeisyyden kautta Suomelle voi muodostua globaali missio, jossa voimme merkittävästi auttaa globaalien ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisussa.

Kansanedustaja on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa. Kansanedustajat ovat edustuksellisen demokratian vallankäyttäjiä.

Kristillisdemokraattinen talouspoliittinen ajattelu (ns. sosiaalinen markkinatalous) tukee vastuuta ympäristöstä ja kiinnittää huomiota ihmisten ja ihmisryhmien välisiin suhteisiin. Ympäristöpolitiikassa katseen tulee olla tavoitteissa ja päämäärissä. Keinojen suhteen haluamme jättää liikkumavaraa jo siksikin, että teknologia kehittyy monella alalla hyvin nopeasti. Myöskään omavaraisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia ei tule unohtaa.

Nämä eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan – periikö nouseva sukupolvi kestävällä pohjalla olevan maan. Päättäjien on kannettava vastuunsa. Sen Suomi ja äänensä vaaleissa luottavat suomalaiset ansaitsevat. Suomalaisen yhteiskunnan uudistaminen ei odota.

Hyvällä aluepolitiikalla pidetään Suomi elinvoimaisena ja kehittyvänä. Päätöksenteossa on pystyttävä huomioimaan alueelliset erityispiirteet. Haluamme torjua alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista pitämällä koko maan mukana. Maaseudulla ja seutukunnissa on varmistettava asukkaille tärkeät palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä päivähoito- ja kouluverkot, samoin infran kunto ja tietoverkko- ja liikenneyhteyksien säilyminen. Haja-asutusalueiden työssäkäyntiä ja asumista helpotetaan muun muassa sähköveron porrastuksella ja työmatkavähennyksellä.

Metropolialue, seutukunnat ja maaseutu tukevat toisiaan, eikä vastakkainasettelulle ole tarvetta. Erilaisia keinoja tarvitaan eri alueilla, koska haasteetkin ovat erilaisia. Isoilla kaupungeilla haasteita ovat muun muassa asumisen kalleus sekä tästä johtuva asunnottomuus, maahanmuuttajavoittoisuudesta seuraava segregaation kasvu, huumeiden käyttö sekä jengiytyminen. Kaupungeissa liian tiiviistä rakentamisesta on päästävä eroon: lähiluonto ja puistot on säilytettävä lisäämään luonnon hyvinvointia ja terveyttä edistävää vaikutusta. Kasvukeskukset ja taantuvat alueet tarvitsevat erilaista asuntopolitiikkaa.