Leena Meri

Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa, jotta Venäjän hyökkäyssota saadaan loppumaan. Jälleenrakennuksessakin on syytä olla mukana, ja esimerkiksi annettavan kehitysavun määrärahoja voitaisiin käyttää ensisijaisesti tähän tarkoitukseen. Ei voi kuitenkaan olla niin, että rahallisen tuen määrällä ei ole mitään ylärajaa. Erityisesti maanpuolustuskaluston osalta tulee huomioida, että kalustotuella ei vaaranneta omaa maanpuolustusta.

PS on sitoutunut nostamaan puolustusmäärärahat pysyvästi 2 % BKT:stä tasolle, joka on myös Naton jäsenmaille asetettu tavoite. Suomen on joka tapauksessa panostettava oman maansa puolustukseen riittävästi varoja. Oma uskottava puolustus on kaiken selkäranka.

Koulurauha on turvattava ja oppilaille joilla on vakavaa häiriökäytöstä pitää voida sijoittaa erityisluokkiin, jotta muille turvataan opiskelurauha. Hälinä ja häiriökäyttäytyminen ei ratkea, vaikka jokaisella olisi oma opettaja, jos erityisryhmiä ei pidetä omissa ryhmissä ja jos opettajilla ei ole riittäviä keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Myös kielitaidottomat (eivät puhu suomea tai ruotsia) tulee sijoittaa omiin luokkiin jotta suomenkielisten opiskelu ei sen vuoksi häiriinny ja he voivat edetä opinnoissaan. Suomenkielisten lasten tehtävä ei ole opettaa muita puhumaan suomea ns vertaisopettajina, vaan heillä tulee olla oikeus omaan oppimiseen.

Huumeiden käyttöhuoneet ja salliva/myönteinen suhtautuminen ei vähennä huumehaittoja tai huumeiden käyttöä. Mielummin laitetaan rahat ennaltaehkäisyyn ja riippuvaisen hoitoon ohjaukseen - vakavissa tapauksissa vaikka pakkohoidon avuin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on valtion ydintehtäviä, jotka on saatava toimimaan. Julkiset menot on laitettava tärkeysjärjestykseen, ja leikattava suomalaisten arjen kannalta toissijaisista kohteista: Leikkauskohteita ovat muun muassa haitallisen maahanmuuton aiheuttamat kasvavat terveys- ja sosiaalimenot (mikä edellyttää maahanmuuttopolitiikan täysremonttia) , kehitysyhteistyö, EU:n yhteisistä velka- ja tukipaketeista kieltäytyminen, paisunut hallinto, puoluetuet, poliittisten avustajakaartien karsiminen ja YLE-vero. Myöskään veronkorotuksia en kannata. Verotus on Suomessa liian kireää jo valmiiksi. Lisävelkaantuminen tulee katkaista ja leikata siis toissijaisista menoista.

Myös pehmeitä keinoja tarvitaan, mutta Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna lievät rangaistukset erityisesti henkeen- ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa. Jengirikollisuus on poliisin tietojen mukaan pääasiassa aikuisten ja maahanmuuttajataustaisten muodostamaa. Tästä syystä maahanmuuttopolitiikka tarvitsee muutoksen. Rikoksiin syyllistyneitä tulee karkottaa entistä tehokkaammin ja antaa heille pysyviä maahantulokieltoja. Poliisi on tuonut julkisuudessa esiin ongelman että nuorten tekemien rikosten selvittämistä hankaloittaa se, että kaikkia pakkokeinoja (mm pidättäminen, matkustuskielto) ei voida käyttää samaan tapaan kuin yli 15-vuotiaiden kohdalla. Samassa rikosvyydissä voi olla eri-ikäisiä ja pakkokeinoja tulisi voida käyttää heihin kaikkiin rikoksen selvittämiseksi.

Perussuomalaiset katsoo, että työttömyysturvan porrastamista voidaan pitää mahdollisena vaihtoehtona siten että tuki olisi aluksi korkeampi. Mahdolliset uudistukset on toteutettava työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Työn vastaanottamisen kannustimia pitää nostaa jotta työtä kannattaa ottaa vastaan pidemmänkin työmatkan takaa. Tähän vaikuttaa mihin tulot riittää eli palveluiden ja tavaroiden hinta, matkakulut, asumisen hinta ja työn verotus. Palkalla pitää voida tulla toimeen. Halpatyövoiman lisääminen maahanmuuttoa lisäämällä ei ainakaan helpota tilannetta. Päinvastoin se polkee palkkoja ja tekee työnteosta taloudellisesti entistä huonomman vaihtoehdon. Näin ollen ensisijainen keino ei voi olla suomalaisen työttömän kepittäminen vaan se, että työtä on järkevä ottaa vastaan.

Mikäli halutaan korkean osaamisen työtekijöitä, jotka elävät palkallaan ja sopeutuvat Suomeen, on tavoite hyväksyttävä. Yleisessä keskustelussa kuitenkin usein kyse on matalan koulutustason maahanmuuttajista EU:n ulkopuolelta, jotka myös työttömäksi jäädessään työllistyvät kantaväestöä huonommin. Matalapalkka-alalle työllistyvä maahanmuuttaja maksaa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Taloudellisesti tämä on täysin kestämätöntä ja erityisesti jos he tulevat vieraista kulttuureista mikä aiheuttaa myös lisääntyviä ongelmia kotiutumisessa. Meillä on pelkästään työttömänä n. 260 000 henkilöä ja lisäksi erilaisissa työvoimakoulutuksissa ja osa-aikatyössä kymmeniä tuhansia (yhteensä edellä mainitut n. 360 000), jotka pitäisi ensin työllistää.

Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen ja valtion keskityttävä keskeisiin tehtäviin ja toissijaisista menoista on leikattava, jotta voimme panostaa suomalaisten palveluihin. Rahan heittäminen Suomen ulkopuolelle on lopetettava. Sote-pavelut, koulutus, oikeuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat ovat esimerkkejä keskeisiä tehtävistä, joista ei voi leikata suorittavan työn resursseja. Leikkauskohteita vastauksessa 5.

Työn ja eläkkeiden verotusta eikä kulutuksen veroja (alv, valmisteverot) tule missään tapauksessa korottaa valtion talouden tasapainottamiseksi, tavoitteena pitää olla verotuksen keventäminen. Palkalla pitää tulla toimeen. Kun saamme taloutta tasapainoon leikkaamalla toissijaisista kohteista, tulee tavoitteena olla työn ja eläkkeiden verotuksen keventäminen erityisesti pieni- ja keskituloisiin painottaen. Julkisissa palveluissa tulee keskittyä valtion ydintehtävien riittävään resurssointiin. Toissijaisia menoja on leikattava ja niistä priorisoida tärkeämpiin kohteisiin. Toissijaisia menoja ja leikkauskohteita kohdan 5. Vastaus. Verotusta ei tule eikä tarvitse kiristää eikä velkaa tarvitse kasvattaa kun laitamme menot tärkeysjärjestykseen.

Hallitus on epäonnistunut energiakriisin hoitamisessa. Ongelmat ovat olleet ennakoitavissa viimeistään Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta alkaen, joten tukipakettien/hintakaton valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo paljon aikaisemmin. Ihmisiä pitää auttaa kohtuuttomien laskujen kanssa. Energian hintaa voidaan kohtuullistaa muutenkin kuin suoralla rahallisella tuella, esimerkiksi keskeyttämällä päästökauppa tai muuttamalla sähkömarkkinoita siten, että pörssihinta ei määräydy kalleimman tuotantotavan mukaan. Energian hintaa pitää saada alas jolloin erillisiin tukiin ei ole tarvetta. Energia on välttämätön perushyödyke ja sitä pitää saada kohtuulliseen hintaan. Nämäkin toimenpiteet on selvittämättä ja käyttämättä, kun hallitus ei ole tehnyt töitään.

Saatujen selvitysten mukaan metsien hakkuu on Suomessa kestävällä tasolla ja hoidamme metsiämme hyvin. Päätösvalta Suomen metsäpolitiikassa tulee säilyttää täällä ja meidän tulee vastustaa EU:n toimivallan laajentamista meidän kansallisomaisuuteemme eli Suomen metsiin. Metsällä on suomalaiselle myös muuta arvoa kuin taloudellisesti mitattavissa oleva arvo. Metsien virkistys-, matkailu- ja erämahdollisuudet ovat säilyneet hyvänä kun olemme osanneet hoitaa metsiämme hyvin.

Ilmastotoimet tulee tehdä realistisessa aikataulussa. Maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet tulevat kalliiksi suomalaisille veronmaksajille. Mitään hyötyä ei ylimitoitetuista ilmastotoimista ole. Meidän tulee vaatia esim. Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen sekä monien saastuttavien maiden tekevän oman osuutensa. Sillä on todellinen vaikutus, koska ilmasto on globaali. Siksi on aika erikoista että suomalaiset syyllistetään ja laitetaan ilmastonmuutoksen maksumiehiksi kun otetaan vielä huomioon että muualla EU:ssa hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2050.

Autoilun hinta on jo nyt tavalliselle ihmiselle aivan liian kallis. Ruuhkamaksut vain lisäisivät näitä kuluja. Jos henkilö tarvitsee autoaan esimerkiksi työmatkoihin, tulee hänen voida käyttää autoa ilman uusia maksuja. Itse asiassa autoilun hintaa pitäisi saada laskettua. Korkeat autoilun hinnat heikentävät suomalaisten toimeentuloa ja yritysten kilpailukykyä.

Turkisalan omavalvonta on epäonnistunut. Eläinten olot eivät ole lupauksista huolimatta parantuneet ja saamme lukea mediasta kaltoin kohtelusta ja jopa eläinten kuolemista, kun eläimiä on kuollut janoon ja nälkään. Koska ala ei ole pystynyt parantamaan eläinten oloja, olen valmis kieltämään tarhauksen kohtuullisella siirtymäajalla, jotta alalla työskentelevät henkilöt voivat siirtyä muuhun työhön /ammattiin. Ammatinharjoittajien siirtymää pois alalta tulee tukea niin taloudellisesti kuin uudelleen koulutuksella.

Työn ja eläkkeiden verotusta eikä kulutuksen veroja (alv, valmisteverot) tule missään tapauksessa korottaa valtion talouden tasapainottamiseksi, tavoitteena pitää olla verotuksen keventäminen. Palkalla pitää tulla toimeen. Julkisissa palveluissa tulee keskittyä valtion ydintehtävien riittävään resurssointiin. Menot laitettava tärkeysjärjestyksen, suomalaisten arjen kannalta toissijaisia menoja on leikattava. Leikkauskohteita ovat muun muassa haitallisen maahanmuuton aiheuttamat kasvavat terveys- ja sosiaalimenot (mikä edellyttää maahanmuuttopolitiikan täysremonttia), kehitysyhteistyö, EU:n yhteisistä velka- ja tukipaketeista kieltäytyminen, paisunut hallinto, puoluetuet ja avustajakaartien karsiminen sekä YLE-vero. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kannattaa laajasti näitä leikkauksia.

Tuloerot ovat hyväksyttäviä. En kannata ajatusta että suuriakin eroja ei saisi olla. Riippuu tietysti keneltä kysyy mikä on suuri tuloero, mutta meillä työn verotus ja sen progressio on kansainvälisesti verrattuna erittäin kireää, joten verotuksella tuloeroja jo tasataan. Itse asiassa verotus alkaa kiristymään Suomessa jo hyvinkin nopeasti jo keskituloisilla, joten työn kannustimia pitäisi itse asiassa helpottaa keventämällä erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta. Ongelmana monesti on että palkalla ei tule toimeen, joka johtaa jatkuviin tulonsiirtoihin palkan tilkkeeksi. Tuet eivät ole tarkoitettu pysyväksi palkan lisäksi vaan itseasiassa esim. pysyvä asumistuen tarve ei ole terve kehitys. Siksi myös asumisen ja liikkumisen kuluja tulisi saada alas.

Kysymyksen mukainen maailma edellyttäisi jatkuvaa hintasäännöstelyä ja yrittämisen vapauden rajoittamista mikäli ymmärrän kysymyksen oikein. Mikään järjestelmä ei voi koskaan olla kaikille täysin reilu. Reiluus on myös eri ihmisille erilainen. Tärkeintä on että järjestelmässä ei ketään jätetä tyhjän päälle ja ihmisiä tuetaan ja päätöksenteko on oikeudenmukaista sekä tasapuolista.

Jokaisen pitää osallistua kykynsä mukaan kokopäivätyöhön, osapäivätyöhön, vapaaehtoistoimintaan tai opiskeluun. Vastikkeeton tuki on tarkoitettu niille, jotka eivät terveydentilansa tai vastaavan muun syyn vuoksi pysty osallistumaan em. toimintoihin. Merkittävä osa ihmisistä haluaa elää työllään, mutta työllistyminen ei ole mahdollista heidän terveydentilansa vuoksi tai siksi, ettei koulutusta vastaavaa työtä löydy. Heitä ei tule tästä rangaista. Sen sijaan sosiaalitukien väärinkäyttöön tulee puuttua tehokkaasti ja kehittää keinoja puuttua siihen. Lisäksi sosiaaliturvaan perustuvaan työperäiseen maahanmuuttoon tulee suhtautua torjuvasti. Se lisää sosiaaliturvamenoja eikä ole tervettä työllisyyspolitiikkaa.

Näin kategorisesti en lähtisi ajattelemaan. Esimerkiksi kunnalliset lämpö- ja vesilaitokset /yhtiöt on hyvä olla julkisessa omistuksessa, koska kyse on välttämättömistä perushyödykkeistä, joita ei tule luovuttaa kaupallisten ja monesti monikansallisten yhtiöiden hyödynnettäviksi.

Suomessa tämä on valitettavasti tarkoittanut käytännössä sitä, että Suomessa ei lähdetä siitä, että muut kulttuurit sopeutuvat suomalaiseen kulttuuriin ja elämme Suomessa oman kulttuurimme mukaan. Olemme alkaneet sopeuttamaan omaa kulttuuriamme muiden kustannuksella ja teemme verovaroin erilaisia järjestelyitä ja myönnytyksiä, jotta tänne tulevien ihmisten ei tarvitsi sopeutua Suomeen.

Kristilliset ja länsimaiset arvot ovat hyvä elämän ohje ja pohja. Päätöksenteossa omat arvot ohjaajat päätöksentekijää. Toisaalta uskontoa ei pidä suoranaisesti kytkeä poliittiseen päätöksentekoon, mutta sitä ei ilmeisesti tässä tarkoitettu.

Sukupuolia on kaksi. Mies ja nainen ja pieni ryhmä jotka syntyvät siten että sukupuoli on epäselvä. Mitään kolmatta tai muun sukupuolista ei biologia tunne, joten en edes ymmärrä koko keskustelua sukupuolten moninaisuudesta. Ihminen voi pukeutua ja olla ulkoiselta olemukseltaan haluamansa näköinen, mutta se ei muuta biologista faktaa kahdesta sukupuolesta. Myös uusi laki, jonka mukaan sukupuolta voi vaihtaa pelkällä omalla ilmoituksella, olisi tullut jättää säätämättä.

Olemme painottaneet kasvatuksessa paljon lapsen tukemista ja rakkautta, mikä on hyvä asia. Keskustelu rajoista on jäänyt kuitenkin vähemmälle. Lapsi tarvitsee myös rajoja ja kokemuksia siitä, että kaikki ei mene aina hänen haluamallaan tavalla. Se kasvattaa myös aikuisena sietämään vastoinkäymisiä, joita kaikille auttamatta tulee. Yhteiskunnassa on säännöt joita tulee kaikkien noudattaa ja mikäli siihen ei ole lapsena tottunut osana elämää, on aikuisena vaikea sopeutua yhteiskuntaan. Kuri on rajojen asettamista, mutta se ei tarkoita lapsen fyysistä kurittamista tai henkistä väkivaltaa. Puhun rajojen asettamisesta ja uskalluksesta tuottaa lapselle myös pettymyksen tunteita. Ratkaisut tulee lapselle myös perustella hänen ikänsä kehityksen mukaisesti jotta hän oppii ymmärtämään miksi.

Ilmastotoimet tulee tehdä realistisessa aikataulussa. Maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet tulevat kalliiksi suomalaisille veronmaksajille. Mitään hyötyä ei Suomen ylimitoitetuista ilmastotoimista maailmanlaajuisesti ole. Meidän tulee vaatia esim. Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen sekä monien saastuttavien maiden tekevän oman osuutensa. Sillä on todellinen vaikutus, koska ilmasto on globaali. Siksi on aika erikoista että suomalaiset syyllistetään ja laitetaan ilmastonmuutoksen maksumiehiksi, kun otetaan vielä huomioon että muualla EU:ssa hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2050.

Suomi on ainoa taho, joka oman maan etuja ajaa. Kansainvälisissä pöydissä kukin ajaa omia etuja, vaikka toki kompromisseja tehdään, niin taustalla on aina oman kansan toiveet ja oman maan etu. Oman maan kansalaisten äänillä ja mandaatilla kukin paikallaan kansaa edustaa - sitä ei pidä unohtaa. Jotkut poliitikot ovat sanoneet, että oma kansa ensin - ajattelu on vahingollista. Pelätään mainetta tai muuta epämääräistä. Se, että uskaltaa ajaa oman maansa ja sen kansalaisten etuja vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Yhteisissä kokouksissa painostuksen edessä ei tule taipua ja ajatella että en minä nyt kehtaa olla ns. hankala. Se ei ole huonoa käytöstä tai hankalana olemista vaan aivan normaalia kaikessa päätöksenteossa. Ei tavallista asuntokauppaakaan tehdä vain toisen osapuolen ehdoilla.

Riippuu täysin hankkeesta/asiasta. Eli onko kyseessä pysyvä ympäristön vahingoittaminen (maaperän tai pohjaveden saastuminen) vai jonkin pienempi väliaikainen ympäristöhaitta. Eli mitä vakavampi ja pysyvämpi haitta, menee ympäristön etu edelle ja taas, jos haitta vähäinen tai vähämerkityksellinen, painavat taloudelliset ja työllistävät seikat enemmän harkinnassa. Yleisesti voidaan sanoa, että tutkimusten mukaan suomalainen olisi valmis keskimäärin lisäämään menojaan enintään 100 euroa vuodessa ilmastonmuutoksen torjunnasta aiheutuviin kuluihin. Tämä on hyvä mittari mitä ihmiset haluavat. Lisäksi Suomen osuus koko maailman hiilidioksidipäästöissä on 0.15 % . Suomi on 90-luvulta lähtien vähentänyt päästöjä enemmän kuin Euroopan maat.

Riippuu ketä tarkoitetaan muut. Oman maan kansalaisia, puolueen äänestäjiä vai muita maita? Vastaan silti, että pitää uskaltaa tehdä päätöksiä - koviakin sellaisia - vastustuksesta huolimatta. Oleellisinta on, oletko kertonut näkemyksesi ja keskeiset politiikan linjasi etukäteen, jotta puolueen äänestäjät tietävät millaista politiikkaa ajat. Lisäksi kansainvälisissä pöydissä pitää uskaltaa ajaa Suomen etua eikä nöyrtyä maksumieheksi.

Ketään ei voi pakottaa asumaan tietyssä paikassa valtion toimin mutta koko Suomessa pitää voida asua ja yrittää. ihmiset haluavat elää erilaisissa olosuhteissa ja paikoissa. Toki mitä syrjemmässä asuu ja mitä vähemmän siellä on muuta asutusta, joutuu hyväksymään sen tosiasian että palvelut eivät voi olla kaikilta osin samaa tasoa kuin asutuskeskittymissä. Päätöksillä voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen että yrityksiä ja valtion toimintaa levitetään tasaisesti pitkin Suomea, jolloin paikkakunnat pysyvät elinkelpoisena ja sinne muuttaisi uusiakin asukkaita. Esimerkkeinä tällaisista toimista kaavoitus, Valtion toimintojen ja virastojen sijoittelu, kulkuyhteydet (junaraiteet, lentokentät). Näin ollen koko maan toimintaedellytykset - niin yrittämiseen kuin asumiseen - tulee varmistaa.

Ihmisten keskittyminen kaupunkeihin on luonnollista mutta maaseudun ja syrjempien alueiden autioituminen ei. Ihmiset haluavat asua eri tavoin ja pelkästään kaupunkeihin keskittyminen ei ole vain hyvä asia, vaikka ajatus, että kaikki on ns. lähellä helpottaa arjen toimia. Liika väkimäärä nostaa asuntojen hintoja, asuminen on ahtaampaa ja liikenne ruuhkautuu ja jne. Ja se tuo osakseen myös muita ongelmia - kuten katujen ja isojen koulujen rauhattomuutta. On hyvä pitää huolta koko maan asumiskelpoisuudesta ja yritysten toimintamahdollisuuksista koko maassa. Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä elinkeinopolitiikalla ja suunnitelmallisella politiikalla. Maaseutua tarvitaan myös ruoantuottajana eikä maaseutumatkailua ole ilman että myös siellä asutaan.