Heikki Vestman

Samalla kun Ukraina taistelee itsenäisyytensä puolesta se taistelee koko läntisen vapaan maailman puolesta rikollista hyökkääjää, Venäjää vastaan. On oikein, että länsi, Suomi mukaan lukien, auttaa Ukrainaa Putinin pysäyttämisessä. Tukea on jatkettava niin kauan kunnes jokainen sentti suvereenin Ukrainan alueesta on takaisin Ukrainan hallinnassa. Ukrainen tukeminen vähentää Suomeen kohdistuvaa turvallisuusuhkaa Venäjältä.

Naton vahva kollektiivinen puolustus on sen jokaisen jäsenmaan etu. Naton tavoite, että sen jäsenmaat käyttävät 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, on varsin kohtuullinen edellytys puolustusliiton jäsenyydestä ja kollektiivisen puolustuksen suojasta. Suomi käytännössä jo tässä vaiheessa käyttää vaaditun määrän oman vahvan puolustuksensa varmistamiseksi.

En lähtökohtaisesti kannata mekaanisia henkilöstömitoituksia lakiin, koska ne eivät ratkaise mitään. On selvä, että peruskoulun nykytila on kestämätön. Opettajan mahdollisuus käyttää aikaansa itse opettamiseen on vähentynyt lisääntyneen rauhattomuuden vuoksi. Peruskoulu pitää rauhoittaa muun muassa lisäämällä opettajille toimivaltuuksia turvata työrauha, purkamalla inkluusiota sekä palaamalla perusasioihin eli perustaitojen opettamiseen opettajajohtoisesti turvallisissa luokkahuoneissa - pois liian varhaisesta itseohjautuvuuden vaatimuksesta ja rauhattomista avoimista oppimistiloista.

Ei huumeyhteiskunnalle. Käyttöhuoneet ovat erittäin ongelmallisia jo siitä syystä, että niiden ympärille kerääntyy väistämättä levottomuutta, turvattomuutta ja rikollista toimintaa, kuten huumekauppaa. Eihän kukaan haluaisi tällaista paikkaa omaan naapurustoonsa. On myös mahdotonta kuvitella, että käyttöhuoneet vähentäisivät huumeiden käyttöä, minkä pitäisi olla huumausainepolitiikan ydintavoite.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu pitää pysäyttää: nykyisellä menotasolla on saatava aikaan parempaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta palveluihin. Valtion budjetista jopa neljännes menee hyvinvointialueille: valtion talous seisoo tai kaatuu sote-menojen mukana. Sotessa on tehostamisen varaa: Jos kalleimpien kuntien sote-palvelut olisi järjestetty kuntien mediaanikustannuksin sotessa, olisi säästetty miljardi euroa. Marinin hallituksen sote-uudistuksessa rahaa siirrettiin entistä enemmän Uudeltamaalta maakuntiin. Tämä ei ollut oikein. Veroja ei ole varaa korottaa eikä valtio voi jatkaa holtitonta velkaantumista. Julkiset menot on saatava kuriin.

Kasvavalle nuoriso- ja jengirikollisuudelle on pistettävä stoppi. Vaikka pehmeitäkin keinoja tarvitaan, on kiistatonta, että nuoriso- ja jengirikollisuuden tehokas kitkeminen vaatii myös kovia keinoja: rikosvastuun tehokasta toteutumista ja kovempia rangaistuksia. Suomessa rangaistustaso on liian lievä erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Tämä on väärä viesti yhteiskunnalta. Mahdollistaisin muun muassa jengissä tehdyn rikoksen koventamisperusteen laajemman käytön sekä rikoshyödyllä saadun omaisuuden tehokkaamman konfiskoinnin.

Suomessa ei ole varaa siihen, että työikäisiä ja -kykyisiä ihmisiä elää työttömyys- ja sosiaaliturvalla samaan aikaan, kun maassa on kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja. Työnteon tulisi olla kaikille työikäisille ja -kykyisille lähtökohtainen toimeentulon muoto. Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva ei valitettavasti kannusta tähän riittävästi, mikä näkyy työllistymispiikkinä ansiosidonnaisen kauden lopulla. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee porrastaa ja lyhentää, kuten Tanskassa on tehty.

Suomen maahanmuuttojärjestelmä on vinksallaan: Tänne on helppoa tulla muiden elätettäväksi, mutta tuottavaan työhön pääseminen voi olla vaikeaa. Tämä epäsuhta tulee korjata. Suomeen pitää olla helppo tulla töihin ja rakentamaan yhteiskuntaa sekä mahdollisimman vaikea tulla elämään sosiaaliturvalla. Heikkenevän huoltosuhteen Suomi ei pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa. Sen tulee hyödyttää yhteiskuntaamme. Pysyvän oleskelun ehtona on maahanmuuttajilta vaadittava kotoutumista: on opittava kieli, noudatettava Suomen sääntöjä ja tehtävä töitä.

Vasemmistohallitus on tehnyt Suomen historian holtittominta talouspolitiikkaa. Se on ottanut velkaa 40 000 miljoonaa euroa. Uutta velkaa valtio ottaa joka vuosi 10 000 miljoonaa euroa. Valtion korkomenot nousevat jo 2,5 miljardiin euroon vuodessa. Veronmaksajien luottokortti pitää ottaa velkahallitukselta pois. Velkaantuminen on pysäytettävä. Tarvitaan uutta talouskasvua parantamalla työn ja yrittämisen edellytyksiä. Veroja ei ole varaa korottaa, päinvastoin niitä on kyettävä alentamaan. Lisäksi on säästettävä. Resepti julkisen talouden tasapainoon on lopulta yksinkertainan: Asiat on pistettävä tärkeysjärjestykseen ja sovitettava menot tuloihin.

Jokaisen suomalaisen pitää saada pitää nykyistä suurempi osuus oman työnsä hedelmistä itsellään. Ihmiset tietävät itse parhaiten, mihin heidän omat palkkansa ja eläkkeensä kannattaa käyttää. Työn verottaminen on sitä paitsi taloudellisen toimeliaisuuden kannalta kaikkein haitallisinta verottamista. Ankara työn verotus ja progressio latistavat. On järjetöntä, että jo keskituloinen suomalainen joutuu maksamaan tienaamastaan lisäeurosta lähes puolet veroa. Ahkeruudesta ei saa rangaista, vaan siitä pitää palkita. Palkka- ja eläkeveroa on alennettava kaikissa tuloluokissa.

Sähkön on oltava kohtuuhintaista, koska se on kodeissa välttämättömyys sekä yrityksissä keskeinen kilpailutekijä. Sähkön hinnannousun syyt pitää korjata: Sähköpörssin hinnanmuodostusta tulee muuttaa siten, ettei kallein tuotantomuoto määrä kaiken sähkön hintaa. Toiseksi sähkölle on laitettava väliaikainen hintakatto sekä tukkumarkkinoille että vähittäismarkkinoille kuluttajien ja yritysten suojaksi. Kolmanneksi tarvitaan fiksuja kulutusjoustoja, kuten sähkömittareiden hyödyntämistä kulutuksen etäohjauksessa. Neljänneksi on rakennettava uutta sähköntuotantoa, ydinvoimaa sekä nopeana ratkaisuna moottorivoimaloita. Veronmaksajien piikistä maksettavat sähkötuet ovat olleet hätäratkaisu, joka ei ole pidemmän päälle kestävä. Sähkön hintaa on alennettava muilla keinoilla.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja metsäteollisuus vientiteollisuutemme veturi. Suomalaiset osaavat hoitaa metsiä kestävästi. Metsiemme hakkuut ovat olleet kestävällä tasolla, ja metsäpuuston määrä on itseasiassa jatkuvasti kasvanut. Metsien kasvu on kuitenkin hidastunut, mihin on löydettävä ratkaisuja, kuten tuhkalannoitus sekä nuoren metsän tehokkaampi hoito. Suomen ei kannata ehdoin tahdoin ampua itseään jalkaan rajoittamalla metsien kestävää käyttöä.

Energiakriisin vuoksi ensisijaista on huolehtia suomalaisten sietokyvystä ja maamme kilpailukyvystä. Suomessa on pidettävä lähivuosina kaikki energiantuotanto käynnissä, myös turpeen polttoon perustuva, jo huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lyhyellä aikajänteellä ilmastotavoitteista on joustettava. Toisaalta energiakriisi on jo vauhdittanut investointeja puhtaaseen energiaan, mikä tulee nopeuttamaan ajanoloon päästövähennysten saavuttamista. Pienenä maana Suomen kannattaa tavoitella mahdollisimman suurta hiilikädenjälkeä maailmassa, mikä tapahtuu puhtaan teknologian investointien ja viennin kautta. Hiilineutraalisuudessa Suomen ei kannata asettaa verrokkimaita, kuten Ruotsia (vuonna 2045) tiukempia tavoitteita.

Ruuhkamaksu eli tietulli olisi työntekoon, yrittämiseen ja aktiiviseen elämään kohdistuva lisävero, joka rankaisisi erityisesti uusmaalaisia autoilijoita. Selvitysten mukaan ruuhkamaksu vähentäisi työvoiman liikkuvuutta Uudellamaalla ja heikentäisi siten työllisyyttä. Vaikutin kuluvalla kaudella eduskunnalla aktiivisesti siihen, että Marinin hallituksen suunnittelema ruuhkamaksulaki torpattiin. Autoilun kustannuksia ei pidä lisätä, vaan päinvastoin vähentää. Dieselin käyttövoimavero tulee poistaa.

Turkistarhaus on Suomessa maailman kestävimmin toteutettua. Se on merkittävä elinkeino osassa Suomea, mitä ei pidä väheksyä. Turkikset eivät ole katoamassa maailmasta mihinkään eikä kukaan voita siinä, että kaikki turkikset tulisivat jatkossa vain Kiinan epäeettisistä tuotanto-oloista. Suomen turkistuotantoa pitää edelleen kehittää muun muassa turkiseläinten lajinomaista käyttäytymistä mahdollistaen.

Veronkorotukset ovat myrkkyä kaikelle taloudelliselle toiminnalle, ja ne heikentävät siten hyvinvointia. Suomen kokonaisveroaste on jo tapissa ja kuuluu maailman korkeimpien joukkoon. Tämä estää työntekoa. yrittämistä, investointeja, vaurastumista ja siten suomalaisten hyvinvointia. Ei mitään järkeä. Verotuksen suunnan pitää olla alaspäin, ei ylös.

Ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi ja varaus syntyvät työnteosta, yrittämisestä, osaamisesta ja riskinotosta, joiden sivutuotteena tulee tuloeroja. Se pitää hyväksyä. Ahkeruudesta ja riskinotosta pitää palkita eikä rangaista. Kaikki työ on silti arvokasta, ja kaiken työn pitää kannattaa. On kuitenkin selvää, että muun muassa työtehtävien vaatimustason on korreloitava palkkatason kanssa. Verotuksen tehtävän ei pidä olla tuloerojen tasaaminen, vaan rahan kerääminen välttämättömiin julkisiin menoihin kuten maanpuolustuksen, poliisin, oikeuslaitoksen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä tärkempien hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi.

Suomen elinkeinoelämä ja yritykset ovat jo paikoin ylisäännelty henki hieveriin. Turhalla byrokratialla ei valitettavasti ole kuin negatiivisia vaikutuksia niin yrityksille, työntekijöille kuin muulle yhteiskunnalle. Markkinoiden pitää antaa toimia mahdollisimman vapaasti. Toisaalta toimimattomiin markkinoihin sekä markkinahäiriöihin pitää uskaltaa puuttua. Esimerkkinä tästä sähkömarkkinoiden viime aikaiset häiriöt, joita pitää korjata.

Suomella ei ole varaa oleiluyhteiskuntaan. Työnteon tulisi olla kaikille työikäisillä ja työkykyisillä lähtökohtainen toimeentulon muoto. Aamukuudelta Alepan kassalle töihin kampeavan pitää tienata enemmän kuin sen, joka ei kampea. Nykyinen sosiaaliturvamalli ei kuitenkaan valitettavasti kannusta riittävästi, vaan mahdollistaa syrjäytymisen työelämästä kotisohvalle. Houkutus saapua Suomeen tukien perässä tai jäädä elämään tukien varaan on liian suuri. Selvää kuitenkin on, että työkyvyttömille tulee järjestää perustoimeentuloa sekä tarjota apua sitä tarvitseville.

Julkinen valta on historian saatossa osoittaunut kehnoksi yritystoiminnan omistajaksi. Yrittäjyys ei kerta kaikkiaan ole julkisen vallan tehtävä. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi olla osallisina yritystoiminnassa vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Suomessa on miljardien eurojen markkinat suljettuna tehokkaalta kilpailulta, ja siten kustannussäästöiltä kuntien ja hyvinvointialueiden niin sanottujen inhouse-yhtiöiden vuoksi. Julkinen omistus on perusteltua tilanteissa, joissa yritystoiminta johtaa väistämättä luonnolliseen monopoliin tai olemattomaan kilpailuun toimijoiden välillä tai kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista.

Maahanmuutajien kotoutuminen on yksisuuntainen prosessi: Maahantulija kotoutuu uuteen maahan, sen kulttuuriin, kieleen, tapohin ja sääntöihin. Suomi tarvitsee välttämättä työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei sopeutumattomia. Erilaiset suomalaisesta kulttuurista poikkeavat tavat ja arvot saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria sopeutumisvaikeuksia. Mitään hyvää ei seuraa siitä, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Keskeisistä suomalaisista arvoista sekä yhteiskuntamme säännöistä ei voida tinkiä. Maahanmuuton pelisääntöjen pitää olla selvät: Suomessa on tehtävä töitä, opittava kieli ja elettävä maamme sääntöjen mukaisesti. Maassa maan tavalla tai maasta ulos.

Kristillisistä arvoista kumpuava käsitys ihmisarvosta, perusvapauksista ja -oikeuksista sekä etiikasta ovat tänäkin päivänä kestävä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Pidän suuressa arvossa luterilaista työn etiikkaa, jonka mukaan kaikki työ on arvokasta ja jokainen voi palvella ja kokea merkityksellisyyttä työtään tehden. Uskontoa ja politiikaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa keskenään.

Muutamaa harvaa poikkeusta luukuun ottamatta lait, oikeudet ja velvollisuudet ovat Suomessa samat sukupuolesta riippumatta. Keskeinen pyrkimyshän on, että sukupuoli nimenomaan ei ratkaise esimerkiksi työmarkkinoilla, vaan osaaminen ja ahkeruus. Sukupuolen korostaminen ei näin ollen ole järkevää ja perusteltua vaan siitä on päinvastoin pyrittävä irti yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksilönvapaus on kaiken lähtökohta. Suomessa on pystyttävä elämään omannäköistään elämää.

Selkeät rajat ja riittävä kuri ovat osa onnistunutta kasvatusta. Lapsi tuntee olevansa turvassa, kun tietää, mitä häneltä odotetaan ja mikä on sallittua ja kiellettyä. Lasta tulee myös kannustaa, innostaa ja halata. Kasvatus on ensisijaisesti vanhempien vastuulla ja tarkoittaa sekä rajoja että rakkautta. Vanhemmuus on alkanut kadota osalta vanhemmista viime aikoina. Kouluissa opettajilla on oltava aito mahdollisuus opettaa ja pitää järjestystä. Koululle ja opettajille tarvitaan lisää toimivaltuuksia ylläpitää työrauhaa luokassa.

Päästöjen vähentäminen on tärkeää. Ensisijaisesti suurten päätösten on oltava vähintään EU:n laajuisia. Liian kunnianhimoisella päästöjen vähennyksellä ei pidä tuhota suomalaisten yritysten ja vientiteollisuuden kilpailukykyä vaan toimien järkevyys on suhteutettava muihin maihin. Suomi ei voi yksin pelastaa ilmastoa, se on maamme pienen koon vuoksi sula mahdottomuus. On kuitenkin selvää, että teknologiset innovaatiot tulevat luomaan puhtaampia ratkaisuja. Suomen kannattaakin satsata näiden kehittämiseen ja vientiin ja siten luoda kokoaan suurempi hiilikädenjälki maailmaan.

Itsestäänselvyys mielestäni. Olemme pieni maa ja kansakunta. Kukaan muu ei aja Suomen ja suomalaisten etua kuin me itse.

Ympäristön näkökulma tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa mutta niin tulee olla myös talouskasvun ja yritysten edellytysten näkökulma. On ymmärrettävä, että vain talouskasvun, työn ja investoimisen kautta teemme ylipäätään mahdolliseksi esimerkiksi puhtaamman teknologian kehittämisen. Talouskasvu on myös ympäristön etu.

Kansalaiset ovat antaneet vaaleissa eduskunnalle vallan päättää, ja tätä valtaa on uskallettava myös käyttää. Tulevalla eduskunnalla ja hallituksella on edessä vaikeita päätöksiä erityisesti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Väistämättömät päätökset eivät tule miellyttämään kaikkia, mutta ne on silti tehtävä. Tiukan paikan tullen pitää mennä järki edellä.

Koko Suomi ei ole asuttu tälläkään hetkellä. Ihmiset ovat aina asettuneet sinne, missä on työtä ja toimeentuloa sekä perheelle parasta asua. Alueiden tekohengittäminen ei ole järkevää politiikkaa eikä siihen ole varaakaan, mutta koko Suomen elinvoimasta kannattaa muutoin pitää huolta. Se on myös turvallisuuden kannalta tärkeää.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka ymmärretään Suomessa liian suppeasti. Kaupungistuminen sisältää paitsi keskuskaupungin myös kehysalueen väestön ja elinvoiman kasvu. Siten koko Uudenmaan kasvu on kaupungistumisen tulosta. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja niiden lähialueille kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tätä ei vapaassa maassa tapahtuisi, jos se ei olisi ihmisille hyvä asia.