Hanna-Leena Mattila

Tuemme Ukrainaa mutta myös oma tilanteemme huomioiden. On meidän etu, että autamme Ukrainaa voittamaan Venäjän. Meidän on kuitenkin samalla huolehdittava siitä, että esimerkiksi oma puolustuskykymme ei heikenny aseapua antaessamme. Huolehdimme myös omasta taloudestamme ja huoltovarmuudestamme. Yhdessä EU:n ja Nato-maiden kanssa autamme Ukrainaa lyömään Venäjän ja myös aikanaan jälleenrakentamistyössä.

Jo nyt käytämme puolustukseen noin 2 prosenttia bruttokansantuotteestamme.

Eihän tässä ole mitään uutta. Nytkin jo perusopetuslaki säätelee ryhmien maksimikokoa. Koultuksesta ei saa leikata. Se heikentää Suomen pärjäämistä ja on väärin lapsia ja nuoria kohtaan.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa on saatu myönteistä kokemusta huumeiden käyttöhuoneista, mutta molemmissa maissa on vakavampi huumeongelma kuin Suomessa. Sosiaali-ja terveysministeriö näyttää varovaista vihreää valoa käyttöhuoneiden kokeilulle Suomessa, kunhan perustuslailliset ongelmat saadaan selvitettyä. Huoneiden käytön tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen esim. Huumeneulojen levittäminen ympäristöön, huumekuolemien estäminen ja hoidon piiriin pääseminen. Asiaa kannattaa mielestäni selvittää , mutta en ole vielä vakuuttunut, onko Suomen huumetilanne niin paha, että tarvittaisiin käyttöhuoneita.

Vaihtoehtona ei kai kukaan halua, että ihmiset jätetään hoitamatta. Korona aiheutti hoitojonot, joiden purkamiseen tarvitaan lisää resursseja. Vanhuksille pitää olla hoivaa ja sairaat on hoidettava. Tarvitaan hoitajia ja heille rahaa palkkojen maksuun. Uudesta sotesta päästään kyllä ottamaan hyöty irti, kun tilanne sormalisoituu, mutta nyt on yhtä aikaa hoidettavana kertyneen hoitovelan purkaminen, henkilöstöpula ja uusien hyvinvointialueiden käynnistäminen, jossa budjettien pohjana ovat kuntien ja kuntayhtymien alibudjetoidut talousarviot.

Kukaan nuori ei ole lähtökohtaisesti paha. Olosuhteet ja ympäristö ohjaavat nuorta väärään suuntaan, ja siksi onkin tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Koulunkäynti, mielekkäät harrastukset ja turvallinen koti luovat hyvän viitekehyksen kasvaa tolkuksi aikuiseksi. En epäröi koventaa rangaistuksia, mutta ne ovat viimeisiä keinoja osoittaa, mikä on yhteiksunnassamme sallittua ja mikä ei. Vankila ei paranna ihmistä, mutta se suojelee muita ihmisiä rikollisilta.

Olen valmis tarkastelemaan sitä, sillä työn kannustavuutta pitää parantaa. On myös työttömän etu, että työttömyyden ajanjakso jää mahdollisimman lyhyeksi.

Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään työtä, maksamaan veroja ja pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Suomessa syntyi viime vuonna 45 000 lasta, mikä on pienin vuosikerta 150 vuoteen. Samaan aikaan ikääntyvien määrä kasvaa ( joita esim. Vuonna 1948 syntyi yli 100 000 vuodessa). Jos ei suomalaiset lisäänny omasta takaa, tarvitaan ihmisiä muualta.

Suomen keskusta on sitoutunut tasapainottamaan valtion taloutta seuraavan kahden vaalikauden aikana. Tämän hallituksen aikana oli tarkoitus jo tämä tehdä, mutta suunnitelmat menivät romukoppaan, kun ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota ja viimeiseksi sähkökriisi. Oli pakko keskittyä pelastamaan ihmiset ja yritykset.

En kannata työn verotuksen kiristämistä. Kannatan etenkin päällekkäisten palveluiden ja byrokratiaa tuottavien hallintorakenteiden läpikäymistä.

Arvelen että on tuettu juuri sopivasti eikä ole tarvetta lisätä tukemistä, ellei tule uusia kriisejä. Tämän hallituksen kaudelle on sattunut koronakriisi, Ukrainan sodan aiheuttama elinkustannusten nousu ja sähkökriisi. On tuettu yrityksiä, kuntia, sairaanhoitopiirejä ja ihmisiä.

Luotan tässä metsäasiantuntijoiden arvioon. Suomessa kasvaa puuta edelleen enemmän kuin sitä hakataan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kaikkien sitoutumista sellaiseen ilmastopolitiikkaan, jolla on aidosti lämpenemistä hidastava vaikutus. Sen pitää kuitenkin tapahtua järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla, niin että kaikki pysyvät kehityksessä mukana. Suomessa on ratkaisun avaimet, koska olemme maa-ja metsätalousmaa. Metsät ja nurmimaat sitovat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Keskusta puolustaa vahvasti maan ja metsänomistajien oikeutta perustaa vapaaehtoisia luonnonsuojelualueita. Suomessa tiedetään parhaiten miten metsiä tulee hoitaa. Meille ei tarvitse EU komission kertoa, miten paljon maita, metsiä ja vesistöjä on pakko ennallistaa 70 vuoden takaiseen asuun.

Se on muualla maailmassa koettu tehokkaaksi keinoksi kannustaa käyttämään julkisia liikennevälineitä.

Se on laillinen elinkeino, jota ohjaa tarkka säännöstely. Jos jossain vaiheessa päädytään kieltämään tarhaus, on siihen luotava mahdollisimman pitkä siirtymäaika, jotta alalla toimijat voivat hankkia itselleen uuden elinkeinon.

En kannata työn verotuksen kiristämistä. Kannatan etenkin päällekkäisten palveluiden ja byrokratiaa tuottavien hallintorakenteiden läpikäymistä.

Minusta on oikein, että lahjakkaat ja osaavat ihmiset saavat asianmukaisen korvauksen tekemästään työstä. Sosiaaliturvan pitäisi olla Suomessa työhön aktivoiva, niin että kaikki kynnelle kykenevät tekevät jotain työtä. Ei saisi olla sellaista tilannetta, että jäädään mieluummin kotia kuin lähdettäisiin töihin. Työn vastaan ottaminen ja työn tekeminen pitäisi aina olla kannattavampi vaihtoehto.

Kyllä valtiovallan pitää jollakin tavalla olla keskusteluissa mukana, mutta työmarkkinaosapuolet osaavat kyllä käydä keskusteluja ja osaavat sopia, kun on sen aika.

Tämä on totta, ja siksikin tämän hallituskauden aikana käynnistettiin ylihallituskautinen sosiaaliturvauudistus. Siinä käydään läpi päällekkäisyyksiä ja kannustinloukkuja. Työllisyysastetta on pystyttävä nostamaan ja työttömiä on saatava nykyistä enemmän mukaan työelämään. Suomi ei saa olla myöskään liian houkutteleva maa muualta maailmaa tulijoille, vaan viestimme tulee olla että työtä tekemällä Suomessa pärjää ja menestyy.

Olemme nähneet että valtion yhtiöiden myyminen on ollut monelta osin tosi huono ratkaisu: lannoitemarkkinat, rokotetuotanto, sähköyhtiöt… Kaikki huoltovarmuuteen liittyvä pitää pitää omissa näpeissä.

Ei se minua haittaa niin kauan kuin nämä muun taustaiset tekevät yhtä ahkerasti työtä ja maksavat veronsa kuin kantaväestökin. Muunkulttuurisuus on hyvä asia esim. Ravintoloiden laajassa tarjonnassa. Sitä en hyväksy että suomalaiselle kulttuurille tärkeitä asioita esim. Koulujen joulujuhlat jne. aletaan vesittää sillä varjolla, etteivät muuntaustaiset niistä pidä. Maassa maan tavalla: muualta tulevat sopeutukoon suomalaiseen valtakulttuurin.

Kyllä on.

Lähtökohtaisesti me olemme joko miehiä tai naisia. Erikseen on sitten ne, joiden sukupuolta ei ulkoisten sukuelinten perusteella pystytä syntymän hetkellä määrittämään tytöksi tai pojaksi. Heitä syntyy Suomessa alle 10 vuodessa. ( Viime vuonna syntyi noin 45000 lasta Suomessa).

Lapset ja nuoret tarvitsevat rakkautta ja rajoja kasvaakseen tolkuiksi ihmisiksi. Kurin sijasta haluan kuitenkin käyttää sanaa pelisäännöt. Oppimisympäristö rauhoittuu, kun esimerkiksi kännykät kerätään vähintään oppitunnin ajaksi pois ja jopa, jos niin sovitaan, koulupäivän ajaksi. Tämä vähentäisi myös somen kautta tapahtuvaa kiusaamista. Selvempiä kurinpitotoimia myös niille, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai muuten sopimattomasti koulutovereita tai koulun henkilökuntaa kohtaan. Omasta kokemuksesta tiedän, nuoret haluavat luokkaan jämäkän opettajan, joka kohtelee tasapuolisesti kaikkia ja jolla on aineenhallinta kohdillaan. Kun oppitunnit ovat mielenkiintoisia, oppilaat tempautuvat siihen mukaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kaikkien sitoutumista sellaiseen ilmastopolitiikkaan, jolla on aidosti lämpenemistä hidastava vaikutus. Sen pitää kuitenkin tapahtua järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla, niin että kaikki pysyvät kehityksessä mukana. Suomessa on ratkaisun avaimet, koska olemme maa-ja metsätalousmaa. Metsät ja nurmimaat sitovat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Keskusta puolustaa vahvasti maan ja metsänomistajien oikeutta perustaa vapaaehtoisia luonnonsuojelualueita. Suomessa tiedetään parhaiten miten metsiä tulee hoitaa. Meille ei tarvitse EU komission kertoa, miten paljon maita, metsiä ja vesistöjä on pakko ennallistaa 70 vuoden

Tämän pitää olla lähtökohta. Kuka muu pitää meidän puolia, ellemme me itse. Se ei tarkoita ettemmekö auttaisi hädässä olevia.

Näitä ei saa pistää vastakkain. Jos lopetamme esimerkiksi metsäteollisuuden toimintamahdollisuudet rajoittamalla perustettomasti puunsaantia, alkaa se näkymään yhteiskuntamme mahdollisuuksissa tarjota palveluja, kun ei ole tuloja. Vapaaehtoisesti ja järkevällä lainsäädännöllä, joka ei estä maa-ja metsätalouden harjoittamista, voidaan huolehtia luonnon monimuotoisuudesta ja hiilinieluista. Keskustalle on tärkeää kestävä luontosuhde. Toiminta luonnossa on sovitettava sellaiseksi, että jätämme sen hyvässä kunnossa myös seuraavalle sukupolvelle. Käynnissä oleva vihreä siirtymä osoittaa, että talouskasvu, parempi työllisyys ja kestävät luontoarvot on sovitettavissa yhteen. Yritykset haluavat nyt investoida ympäristöystävälliseen teknologiaan, jossa Suomella on valtavan hyvää osaamista.

Ei kai kukaan halua heikkoja johtajia? Hyvällä johtajalla on neuvonantajia, mutta lopulta hän antaa kasvot päätöksille.

Tämän kaltainen toiminta pitää koko Suomen elinvoimaisena ja se on tietenkin myös maanpuolustamisen ja huoltovarmuuden kannalta ihan olennainen asia.

Kaupungistuminen tuo mukanaan monenlaisia haasteita: asutus ja infra kuormittavat luontoa, juurettomuus aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja asunnottomuutta sekä riittävien palvelujen puutetta ollessaan hallitsemattoman nopeaa. Korona-aikana nähtiin, että pandemiasta selviää paremmin väljän asutuksen maassa.