Jenni Pitko

On äärimmäisen tärkeää, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista, sotilaallisesti ja humanitaarisesti. Tämän avun täytyy pikemminkin voimistua kuin hiipua. Ukraina taistelee vapaan Euroopan puolesta. Meidän täytyy olla Ukrainan tukena nyt ja tulevaisuudessa, niin kauan kuin sota kestää ja sen jälkeen auttaa maan jälleenrakentamisessa.

Suomelle Naton tavoite ei tällä hetkellä olisi ongelma. Suomen puolustusmenot ovat nyt jo yli kaksi prosenttia BKT:sta, kun mukaan otetaan rajavartioston kuluja ja ulkoministeriön sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista.

Pidän järkevänä säätää opettajamitoitus, jotta jokaiselle lapselle voidaan turvata riittävä yksilöllinen opetus ja opettajille työrauha opettaa. Myös muun henkilöstön, kuten koulunkäyntiavustajien ja koulusihteereiden riittävä määrä on tärkeä tekijä opetusrauhan kannalta.

Lainsäädännöllä tulisi mahdollistaa turvalliset, valvotut huumeiden käyttöhuoneet. Ne vähentävät yliannostuksia ja niissä voidaan tarjota apua päihdeongelmiin. Lisäksi ne vähentävät päihteiden käyttöä julkisissa tiloissa, kuten puistoissa.

Nopeita panostuksia tarvitaan sote-palveluiden jonojen purkamiseen, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Pidän äärimmäisen tärkeänä kustannusten kasvua hillitsevää työtä ja työn tuottavuuden parantamista esimerkiksi digitalisaation avulla. Nykyisellä kulujen kasvuvauhdilla saatamme joutua säästämään muista palveluista, vaikka meidän päin vastoin pystyä nykyistä enemmän panostamaan erityisesti ennaltaehkäisyyn.

Rangaistusten täytyy vastata rikoksen vakavuutta, mutta fakta on, että rikoksia ei estetä rangaistuksia koventamalla. Erityisesti nuorten osalta on tilanteeseen puututtava yhteistyöllä viranomaisten sekä kolmannen sektorin välillä. Nuorten rikoskäyttäytymisen taustalla ovat usein syrjäytyminen, eriarvoistuminen, näköalattomuus, taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus. On todella huolestuttavaa, että yhä useampi lapsi ja nuori voi yhä huonommin.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on tutkitusti yksi työllistymistä viivästyttävä tekijä ja osana valtion talouden tasapainottamista olen valmis kehittämään siitä kannustavampaa. Ansioturvan keston voisi esimerkiksi kytkeä työmarkkinoiden suhdannevaihteluun, jolloin laskusuhdanteen ja vaikean työllisyystilanteen aikana ansioturvaa maksettaisiin pidempään, kun taas noususuhdanteessa kesto voisi olla nykyistä lyhyempi.

Tarvitsemme nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa yritysten osaamistarpeita paikkaamaan ja julkiselle sektorille esimerkiksi hoitajapulaan vastaamaan. Ajattelen myös, että kaiken maahanmuuton tulisi olla työhön johtavaa maahanmuuttoa. Tästä syystä tarvitsemme enemmän kielikoulutusta, koulutusmahdollisuuksia ja kotoutumispalveluita sekä myös työelämän vastaantuloa esimerkiksi kielitaitovaatimuksissa.

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta, jotta jokainen ihminen, vauvasta vaariin, saa apua, kun hän sitä tarvitsee ja jotta meillä on varaa rahoittaa vihreän siirtymän vaatimia hankkeita. Valtion velkaantumista tulee taittaa luomalla kestävää kasvua esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, lisäämällä työtä ja saamalla yhä useamman ihmisen kiinni työelämään. Meidän on tehtävä verouudistuksia julkista taloutta vahvistamaan kuitenkin niin, että tuloveroa ei kiristetä. Myös rakenteelliset uudistukset, kuten valtion toimitilojen ja julkisten hankintojen tehostaminen on tärkeitä pieniä puroja velkaantumisen taittamiseksi.

Pidän tärkeänä toteuttaa ensi kaudella vihreä verouudistus, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Veropolitiikka on keskiössä kun etsimme keinoja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään yhteiskuntaan. Veroalennuksia ei tule rahoittaa velkarahalla eikä leikkaamalla hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, etenkään lapsilta ja nuorilta.

Energian hinnan noususta kärsiviä pitää mielestäni auttaa huomioiden tarkasti vaikutukset inflaatioon ja niin, että sähkön säästäminen pysyy kannustavana. On myös tärkeää käyttää valtion varoja säästeliäästi ja siksi tuet tulee kohdentaa aidosti eniten apua tarvitseville. Vihreät on esittäneet energiarahaa, jota maksettaisiin pienituloisille energianhinnan noustessa.

On välttämätöntä niin ilmaston, kuin luontokadon kannalta muuttaa tapaamme käsitellä metsiä. Jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, tulee meillä olla vahvat hiilinielut. Hiilinielujen vahvistamiseen paras lääke on hakkuiden vähentäminen ja helpoiten se onnistuu valtion metsissä. Pidän välttämättömänä, että Metsähallituksen tulostavoite asetetaan niin, että se ei johda ennenaikaisiin ja liian voimakkaisiin hakkuisiin ja mahdollistaa erilaiset metsänkäsittelytavat, kuten jatkuvan kasvatuksen suometsissä. Kevyemmistä hakkuutavoista kiittää myös luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu,

Ei missään tapauksessa tule lykätä ilmastotavoitteitamme. Ilmastolain 2035-tavoitteeseen pääsemiseksi tulee tehdä tarvittavat toimet niin päästöjen vähentämiseksi kuin hiilinielujen palauttamiseksi. Luovutaan fossiilisista polttoaineista nopealla tahdilla ja vauhditetaan puhtaan energian tuotantoa, teollisuuden ja liikenteen sähköistämistä sekä energiatehokkuuden parantamista. Kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös rakentamisen ja maatalouden päästöjen vähentämiseen.

Kannatan sitä, että valtio mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton ja kaupungit voivat itse niiden käyttöönotosta päättää. Autoilun rajoittaminen kaupungeissa on perusteltua sekä ilmastotavoitteiden vuoksi, mutta myös siksi, että autoilun tarvitsema tila halutaan käyttää paremmin ihmisten hyväksi, kuten kävelykaduiksi, aukioiksi ja viihtyisäksi oleskelutiloiksi. Ihmisiä tulee kannustaa liikkumaan enemmän kävellen ja pyörällä myös terveyden vuoksi.

Turkistarhaus on eläimille julma tuotantomuto, jossa tuntevat eläimet elävät pienissä verkkopohjaisissa häkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistuotteet eivät myöskään ole välttämättömyystuotteita, eikä mikään oikeuta kohtelemaan eläimiä huonosti. Minun Suomessani kohdellaan eläimiä kunnioittavasti ja arvoastan ja kärsimystä aina välttäen. Turkistarhaus tulee kieltää Suomessa mahdollisimman pian lyhyellä siirtymäajalla.

Suomen veroastetta on varaa nostaa hieman. Kannatan sitä, että tuloverotusta kevennetään ja enemmän verotusta kohdistetaan kulutukseen ja haittaverotukseen, kuten ympäristöverotukseen. En näe oikein, että leikkaisimme palveluita tarvitsevilta ihmisiltä, kuten lapsilta, nuorilta tai vanhuksilta.

Osaamisesta, kouluttautumisesta ja työn vaativuudesta tulee palkita, mutta kohtuulliset tuloerot ovat tavoiteltava asia tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan kannalta. Suuret tuloerot voisivat tehdä Suomesta luokkayhteiskunnan, joka ei sovi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malliin. Tuloerojen tasaamiseen paras keino on progressiivinen verotus.

Lähtökohtaisesti valtion on asetettava oikeudenmukaiset ja ennustettavat raamit markkinatalouden toimintaan ja niiden pitää elää ajassa ja vastata uusinta tutkimustietoa. Näen, että erityisesti ympäristöasioissa meillä on sääntelyn suhteen kiristämisen tarve. On kaikkien kannalta järkevää, että luontomyönteinen toiminta olisi aina kannattavaa, eikä esimerkiksi uhanalaisen luonnon tärvelemisen pitäisi olla sallittua.

En ajattele näin. Sosiaaliturva on luotu, jotta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus täyttää elämän perustarpeet vaikka elämäntilanne ei mahdollistaisi työntekoa, mutta se ei ole niin antelias, että se kannustaisi elämään ilman työtuloja. Perustulomalliin siirtymällä voitaisiin tehdä kannattavammaksi ottaa vastaan lyhyitä työkeikkoja ja purkaa turhaa byrokratiaa liittyen sosiaalitukiärjestelmään.

Valtion on syytä harkita sellaisista omistuksista luopumista, joilla ei ole strategista roolia valtion kannalta ja joiden luonne on muuttunut alkuperäisestä omistuksen syystä. En kannata, että valtio tai kunnat yksityistävät luonnollisen monopolin kaltaisia yhtiöitä kuten esimerkiksi vesihuoltoyhtiöitä.

Monikulttuurisuus on olemassa oleva tosiasia. Suomessa asuu ihmisiä erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista. Meille kaikille kuuluu vapaus olla omanlaisiamme, ajatella ja uskoa haluamallamme tavalla ja harjoittaa omaa kulttuuriamme ilman syrjintää. Vähemmistöillä on oikeus säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa siinä missä enemmistölläkin.

Uskonto ja politiikka on erotettava toisistaan. Kannatan itse sekulaarisuutta eli että valtio ei tunnusta mitään uskontoa sekä myös sitä, että kouluissa ei opetettaisi tunnustuksellista uskontoa.

Uusi translaki ymmärtää sukupuolen moninaisuuden vanhaa paremmin ja antaa monelle ihmiselle helpotuksen, kun jatkossa juridinen ja lääketieteellinen sukupuoli erotetaan toisistaan. Jatkossa myös alaikäiset tulee saada lain piiriin. Pidän tärkeänä, että julkisen hallinnon edustajia, kuten sote-ammattilaisia ja opettajia koulutetaan kohtaamaan sukupuolivähemmistöjen edustajia.

Kouluissa pitäisin tärkeämpänä kohtuullisia ryhmäkokoja, riittävää määrää henkilökuntaa sekä tunnetaitokasvatusta kouluissa, kuin tiukempaa kuria. Nykyiset kurinpidolliset keinot riittävät kyllä, jos opettajilla on aikaa toimia kurinpitosuunnitelman mukaisesti. Riittävä määrä aikuisia, joilla on aikaa lapsille ja nuorille, on paras kurinpitokeino. Vanhemmille pitäisi olla tarjolla riittävästi tukea lasten ja nuorten kasvatukseen.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja meidän tulee jatkaa sen mukaista politiikkaa ja tehdä kaikkemme, jotta tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta ja monimuotoinen luonto, jossa elää. Pidän tärkeänä, että Suomi on aktiivinen kansainvälinen toimija ilmastopolitiikassa ja että sekä omalla esimerkillämme, mutta myös neuvotteluvoimaamme käyttäen ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka suojelee tulevien sukupolvien elämän edellytykisä maapallolla.

Emme asu erillään muusta maailmasta, vaan myös Suomi hyötyy siitä että globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan. Pidän tärkeänä, että Suomi kantaa myös osaltaa vastuuta maailman köyhistä ja että nostamme kehitysyhteistyön osuutta bruttokansantuotteesta 0,7 prosenttiin asteittain.

Talouskasvun laittaminen ympäristön edelle on vienyt meidät ympäristökriisin partaalle. Ympäristövaikutukset tulee aina ottaa päätöksenteossa huomioon ja tarvittaessa sopeuttaa toimintaa ympäristön ehdolle. Ympäristön suojeleminen tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita ja työpaikkoja Suomeen ja talouden kasvun edellytys onkin ympäristöjen rajojen ymmärtäminen ja kunnioittaminen.

Maamme kaipaa vahvoja ja empaattisia johtajia, jotka pystyvät tekemään järkeviä päätöksiä kuunnellen asiantuntijoita ja ottamalla huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset.

Jokaisen paikan pitäminen asuttuna ei pitäisi olla itseisarvo. Suomi tulee pitää pitää asuttuna siellä, missä on työtä ja missä ihmiset haluavat asua. Maaseudulla tuotetaan edelleen ruokaa ja matkailupalveluja, ja sellaisilla alueilla palveluiden ylläpitäminen on perusteltua. Politiikalla ei myöskään tule aiheuttaa tietoisesti joidenkin alueiden kurjistumista.

Kaupungistuminen on luonnollinen ja myös toivottava kehityskulku, sillä uudet työpaikat hakeutuvat sinne missä on korkeakouluja ja osaamista. Kaupungeissa palveluiden, erityisesti liikenteen järjestäminen on myös taloudellisempaa ja ekologisempaa. Valtion tulee varmistaa riittävä asuntotuotanto kasvukeskuksissa ja panostaa kestävään liikennejärjestelmään. Samalla meidän tulee varmistaa, että myös maaseudulla ja kaupunkien ulkopuolella on mahdollista elää hyvää elämää ja palvelut toimivat.