Eveliina Heinäluoma

Venäjän julma ukrainalaisiin kohdistuva hyökkäys on samalla hyökkäys kaikkia eurooppalaisia ja eurooppalaista elämäntapaa kohtaan. Suomen ja koko EU:n on autettava Ukrainaa kaikin keinoin voittamaan sota ja palauttamaan rauha Eurooppaan. Taloudellisen, sosiaalisen ja sotilaallisen tuen antamista on jatkettava niin pitkälle kuin on tarve. Suomalaisella rakentamis- ja energiaosaamisella on varmasti myös annettavaa Ukrainan jälleenrakennustyössä.

Täytämme jo nyt Naton tavoitteen 2 % puolustusmenojen osuuden BKT:sta. Puolustuksemme tukeutuu edelleen vahvaan ja uskottavaan omaan puolustukseen, jonka kulmakivenä on säilynyt yleinen asevelvollisuus. Puolustuksemme ytimessä on yleisen asevelvollisuuden mahdollistama 280 000 koulutetun sotilaan reservi, jollaista harvalla isollakaan maalla on. Tätä on syytä vaalia myös tulevaisuudessa samalla kun olemme rakentaneet pitkäjänteisesti monipuolisia kumppanuuksia puolustuksen alalla.

Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohti, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa. Opettajilta saatu palaute kertoo, että melu ja häiriöt ovat lisääntyneet kouluissa. Siksi onkin tärkeää, että luokissa on riittävä määrä opettajia ja aikuisia. Tämä vaatii rahaa, jotta kunnissa ei jouduta kasvattamaan luokkakokoja säästöjen löytämiseksi. Panostukset lasten ja nuorten oppimiseen maksavat itsensä takaisin. Myös yritysjohtajien kanssa käymäni keskustelut ovat vakuuttaneet, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehtävät panostukset ovat panostuksia Suomen talouden kasvuun.

Julkisissa tiloissa tapahtuva huumeidenkäyttö on ongelma etenkin Helsingissä. Tietyillä alueilla aikuiset joutuvat tarkistamaan päiväkotien pihat huumeruiskujen varalta aamulla ennen lasten saapumista ja metroasemilla voi törmätä avoimeen huumeidenkäyttöön. Siksi pidän tärkeänä, että varmistamme julkisten paikkojen turvallisuuden ja viihtyisyyden. Valvotut käyttötilat voivat täydentää muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Toiminta mahdollistaisi siellä käyville henkilölle puhtaat ja valvotut tilat sekä myös ohjauksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Pidän tärkeänä, että huumeidenkäyttö on jatkossakin rangaistavaa.

Meillä on koronan jälkeen paljon hoitovelkaa ja pitkät hoitoon pääsyn jonot. Jaksamisen ja mielenterveyden haasteet koettelevat nuorisoamme. Jos emme nyt laita rahaa terveyspalvelujen jonojen purkuun, tulee tilanne näkymään suomalaisille vaikeuksina päästä lääkärin vastaanotolle, kiireettömien leikkausten perumisena ja mielenterveyden huononemisena. Tämä taas kostautuu yhteiskunnalle menetettyinä työllisinä ja suurempina erikoissairaanhoidon kuluina. On siis parempi panostaa ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveydenhoitoon. Pidän tärkeänä, että sukupolvi, joka on rakentanut suomalaisen hyvinvointivaltion, saa tarvitsemansa hoivapalvelut ja kotihoidon, emmekä jätä heitä vanhuuden keskellä oman onnensa nojaan.

Katujengit ja alaikäisten lisääntynyt väkivaltaisuus ovat vakavia ilmiöitä, joihin on puututtava nopeasti ja päättäväisesti. Tarvitsemme uusia toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa tärkeää on viranomaisten mukaan nopeus. Helsingissä ennaltaehkäisevän toiminnan piirissä olleista ensikertalaisista nuorista 73 prosenttia ei uusi rikoksia. Tarvitsemmekin sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kovat toimet kohdistetaan jengirikollisuuden ytimeen, aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen. On lisättävä keinoja hajottaa jengit, puututtava järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja kovennettava laittomien aseiden hallussapidosta annettavia rangaistuksia.

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut työn teolle ja siksi meidän pitää pitää huolta siitä, että kaikki työikäiset ja -kykyiset pääsevät kiinni työhön. Työllistymisen haasteet liittyvät kuitenkin usein työttömän osaamisen päivittämisen tarpeisiin. Siksi työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Tarvitsemme työttömille tukea kielikoulutukseen, ammattiosaamisen päivittämiseen ja työvoimapalveluihin.

Työllisyyden vahvistaminen on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Työikäisen väestön väheneminen aiheuttaa jo nyt vaikeuksia haasteita työvoiman saatavuudelle eräillä aloilla. On selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa tulevina vuosina. Maahanmuuton tulee kuitenkin olla kaikissa tilanteissa hallittua. Työperäisen maahanmuuton kohdalla tämä edellyttää EU-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinnasta luopumista esitetään edelleen. Ruotsi aikoinaan ainoana EU-maana luopui saatavuusharkinnasta. Ruotsin kokemukset eivät ole hyviä. Tutkimusten mukaan Ruotsissa työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta aloille, joilla on työttömiä. Muutos on tuonut mukanaan ongelmia, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja rikollisuutta.

Valtion velkaantumiseen on suhtauduttava vakavasti ja otettu velka on maksettava suunnitelmallisesti takaisin. Realistinen tavoite on saada tulot ja menot tasapainoon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Vastuullinen taloudenpito ja heikoimmista huolehtiminen ovat tulevan eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Pidän tärkeänä, että yhteiskunnan jälleenrakennusta ei tehdä pienituloisten, työttömäksi jääneiden tai lasten ja nuorten kustannuksella. Siksi on tärkeää panostaa talouden kasvuun ja osaamisen vahvistumiseen. Kasvun tavoittelun rinnalla tarvitaan myös menosopeutuksia.

Verotuksen avulla turvataan tärkeimmät hyvinvointivaltion palvelut, kuten varhaiskasvatus, peruskoulu ja terveyspalvelut. Mikäli taloustilanne sallii, voidaan palkkojenkin verotusta keventää. Kaikissa taloustilanteissa on tärkeää varmistaa, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotus nouse.

Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan myötä nousseet energian ja ruoan hinnat köyhdyttävät suomalaisia. Sen takia on ollut järkevää, että valtio auttaa suomalaisia ennätyksellisten sähkölaskujen kanssa. Kannatan määräaikaista hintakattoa vuoden 2023 alusta vähintään huhtikuun loppuun. Hintakaton kustantamiseksi eduskunta on päättänyt ottaa käyttöön määräaikaisen energiayhtiöille suunnatun windfall-veron.

Ilmaston kannalta on tärkeää, että hakkuiden määrä on kestävällä tasolla ja se perustuu luotettavaan tieteelliseen tietoon. Tärkeintä on, että hiilinieluina toimivat suomalaiset metsät kasvavat. Siksi hakkuita ei ole varaa määrättömästi lisätä. Tavoitteena pitää olla saada päästöt ja nielut tasapainoon.

Suomen ei pidä luopua nykyisestä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan suurin haaste, sillä elämä maapallolla muuttuu elinkelvottomaksi, jos emme kykene vähentämään päästöjä ja torjumaan ilmastonmuutosta. Suomella on vahvaa osaamista ja tietotaitoa uusien teknologioiden kehittämisessä. Suomalaiset yritykset näkevät tulevaisuuden kasvun rakentuvan pitkälti vihreän siirtymän varaan eli uusiin päästöttömiin teknologioihin. Siksi hiilineutraaliustavoitteesta kiinni pitäminen on myös suomalaisen talouskasvun näkökulmasta tärkeä asia. On kuitenkin tärkeää, ettei ilmastotoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus lähde kasvuun. Siksi muutos tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ihmisiä ja alueita tukia, jotka ovat muutoksen keskellä.

Ensiksi pitäisi selvittää ruuhkamaksujen käyttöön liittyvät vaikutukset ja tehdä päätös tutkimusten perusteella. Tällä hetkellä ruuhkamaksujen käyttöönotto ei ole lainsäädännön kautta mahdollista. Jos ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön, pidän tärkeänä, että maksujen tuotot käytetään joukkoliikenteen parantamiseen ja joukkoliikennelippujen hintojen madaltamiseen. Tukholmassa ruuhkamaksut ovat olleet käytössä vuodesta 2006. Monet ruuhkamaksujen alkuperäisistä vastustajista ovat nähneet muutoksessa myös hyviä puolia, sillä liikenteen määrä on tippunut ja sujuvuus parantanut eli matka-ajat ovat lyhentyneet. Helsingin kasvaessa on tärkeää pitää huolta siitä, että ilman laatu säilyy hyvänä, eivätkä helsinkiläiset joudu hengittämään pakokaasujen kyllästämää ilmaa

Kannatan turkistarhauksen kieltoa Suomessa. Eläinten kärsimys on lopetettava.

Yksi suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä on ollut vahva, pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tärkeintä on varmistaa, että kaikista pidetään huolta ja hyvinvointivaltion palvelut, kuten terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja koulutus toteutuvat laadukkaina ja tasa-arvoa vahvistavina. Suomi on joutunut ottamaan paljon velkaa koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia. Pidän tärkeänä, että velan takaisinmaksu ja suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakennus tehdään oikeudenmukaisella tavalla. Päättäjien pitää katsoa tasapainoisesti kaikkia keinoja menojen ja tulojen tasapainottamisessa.

Suomi on rakentunut maailman onnellisimmaksi ja menestyneeksi maaksi pitkälti tasa-arvon vaalimisen johdosta. Suomen menestys pienenä kansakuntana rakentuu tulevaisuudessakin sen varaan, että huolehdimme ettei eriarvoisuus kasva. Vaikka mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuukin Suomessa kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen hyvin, on vanhempien taustalla keskeisesti merkitystä seuraavan sukupolven sosiaaliseen asemaan. Eriarvoisuus onkin kasvanut Suomessa monella mittarilla arvioituna viimeisten vuosikymmenten aikana. Hyvinvointivaltion perusteita vahvistamalla on mahdollista saada tämä kehityskulku katkaistua ja suunta muutettua kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa

Markkinatalouden tulee toimia reilulla ja avoimella tavalla. Julkisen vallan tehtävä on varmistaa, että kilpailu toteutuu, eikä markkinoille synny epäreiluilla pelisäännöillä toimivia kartelleja tai monopoleja.

Sosiaaliturva tulee uudistaa. Jatkossakin sosiaaliturvan tulee olla vastikkeellinen eli tuen saajalta edellytetään työnhakua, osallistumista kouluttautumiseen tai muuta vastaavaa toimintaa. Sosiaaliturvaa tulee yksinkertaistaa, vähentää byrokratiaa ja tuen pitää mukautua ihmisen muuttuviin elämäntilanteisiin. Lisäisin resursseja ja työntekijöitä työttömiä palvelemiin te-keskuksiin. Usein työttömän haasteena on, ettei sopivia työpaikkoja ole tarjolla, oma osaaminen vaatii päivittämistä tai työpaikat sijaitsevat toisella paikkakunnalla. Sosiaaliturvan tulee kannustaa, ei pakottaa aktiivisuuteen. Sosiaaliturvan kehittämisen rinnalla on myös kehitettävä palveluita.

En näe omistusosuuden itsetarkoituksellista vähentämistä tavoiteltavana. Valtion omistamiin yhtiöihin kohdistuu strateginen intressi, kuten Finnair tai Fortum tai niillä on yhteiskunnan kannalta erityistehtävä, kuten Suomen Malmijalostus tai Yleisradio. Pidän kuntien omistuksessa olevia energia-ja vesiyhtiöitä perusteltuina, sillä niillä on koko yhteiskunnan kannalta tärkeä huoltovarmuusvastuu.

Maahanmuuttajat ja vieraskieliset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme. Suomessa ei pidä suvaita minkäänlaista rasismia tai muukalaisvihaa - se ei kuulu sivistyneen valtion luonteeseen. Myöskään moni ravintola tai hoitoalan palvelu ei toimisi ilman maahanmuuttajataustaisten panosta.

Kristilliset arvot lähimmäisenrakkaudesta ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien huolenpidosta ovat hyviä arvoja päätöksenteolle. Omia arvoja ovat näiden lisäksi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Yhteiskunnan on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan.

Uskon, että lapset tarvitsevat huolenpitoa ja rajojen asettamista. Jokainen perhe päättää kuitenkin itse omista kasvatustavoistaan.

Ilmastonmuutos vaati ratkaisuja kansallisella, kansainvälisellä ja eurooppalaisella tasolla. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämän saavuttamisessa tarvitaan myös kulutustottumusten muuttamista, mutta ennen kaikkea tarvitaan laajoja poliittisia päätöksiä päästöjen vähentämiseen. On tärkeää tehdä muutokset oikeudenmukaisella tavalla ja esim. uudelleenkouluttaa ihmisiä, joiden työpaikat ovat uhattuna ilmastonmuutostoimien takia.

Yhteiskuntaa on rakennettava reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Myös Suomi on riippuvainen siitä, miten Eurooppa pärjää ja myös suomalaisiin vaikuttaa se käydäänkö muissa maissa sotia tai konflikteja.

Ympäristön etu ja talouskasvu eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita, päinvastoin. Uskon, että myös talouskasvu hyötyy siitä, että pidämme kiinni kunnianhimoisesta ilmastotavoitteesta, sillä vihreä siirtymä tarjoaa suomalaisille yrityksille kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta työpaikkojen kasvua.

Demokratiassa vaaleilla valitut päättäjät kantavat päätöksistä vastuun. Suomalainen päätöksentekotapa on rakentunut erilaisten näkemysten sovittamiselle eli kompromissien tekemiselle. Pidän tätä rakentavampana ja kestävämpänä politiikantekotapana kuin sanelu tai jyrääminen.

On tärkeä huolehtia koko Suomen elinvoimasta. Sillä on myös turvallisuuspoliittisia näkökulmia. Samaan aikaan on tärkeä huolehtia kaupunkien elinvoimasta ja kasvun olosuhteista.

Väestön keskittyminen kaupunkeihin mahdollistaa vahvan talouden ja osaamisen keskittymisen, mikä usein synnyttää lisää hyvää talouden kasvulle. Vahvat kaupunkiseudut mahdollistavat myös ilmastonmuutoksen vastaisen työn esim. joukkoliikenteeseen panostamalla. Samaan aikaan kuitenkin kaupungistuminen haastaa kaupunkien tärkeiden luontoarvojen vaalimista. Kaupungistumisen haaste on kuitenkin kaksinainen. Toisaalta väestöä menettävät kunnat kamppailevat olemassa olostaan ja toisaalta kaupungeissa uudet investointitarpeet haastavat kuntapäättäjiä. Näin ollen suuria ja pieniä kuntia ei tule asettaa vastakkain, haasteet ovat yhteisiä.